2023
Founga ʻOku Kau ai ʻa e Tamai Hēvaní mo Sīsū Kalaisi ʻi Heʻetau Moʻuí
Tīsema 2023


“Founga ʻOku Kau ai ʻa e Tamai Hēvaní mo Sīsū Kalaisi ʻi Heʻetau Moʻuí,” Liahona, Tīsema 2023.

Kakai Lalahi Kei Talavoú

Founga ʻOku Kau ai ʻa e Tamai Hēvaní mo Sīsū Kalaisi ʻi Heʻetau Moʻuí

Naʻá ku maʻu ʻi heʻeku teuteu ke ngāue fakafaifekaú ha faingamālie ke ako lahi ange fekauʻaki mo e founga ʻokú Na tokoni ai ʻi heʻeku moʻuí.

ʻĪmisi
halá mo ha ngaahi fakaʻilonga

Fakatātā ʻi Muí meia Alecia Schubert

ʻI heʻeku tupu haké, naʻe ongo moʻoni kiate au ʻeku mamata ki he foki ʻa e kau faifekau taimi kakató ki homau motu ko Tongá ʻo fakahoko ʻenau fakamoʻoní. Naʻe ueʻi maʻu pē au ʻe he ngaahi momeniti ko ʻení ke u ngāue fakafaifekau. ʻI he hokosia ʻa e taimi ke u kamata teuteu aí, naʻá ku ako ha meʻa lahi fekauʻaki mo e ongo ʻoku maʻu ʻe heʻetau Tamai Hēvaní mo e Fakamoʻuí kiate kitautolú.

Ko ha ngaahi moʻoni ʻeni ʻe niʻihi kuó u ako fekauʻaki mo Hona fatongia ʻi heʻetau moʻuí.

1. ʻOkú Na ʻAfioʻi Kitautolu

ʻI he taimi naʻá ku kau ai ki he kalasi teuteu ngāue fakafaifekaú, naʻe ʻikai ke lelei ʻa e ngaahi meʻá. Naʻá ku fekuki mo ha ngaahi palopalema fakataautaha peá u hohaʻa he ʻikai ke u fai ha lelei ʻi heʻeku hoko ko ha faifekaú. Naʻá ku ongoʻi loto-hohaʻa ange ʻi he ʻaho kotoa pē.

Naʻá ku fefaʻuhi mo e ngaahi ongo ko ʻení ʻi ha kiʻi vahaʻa taimi peá u lotua ke u ʻilo pe ʻoku ou lelei feʻunga moʻoni nai ke ngāue.

ʻI ha ʻaho ʻe taha, ʻi heʻeku vakaiʻi ʻeku ʻīmeilí, naʻá ku fakaava hake ai ha pōpoaki mei he ComeuntoChrist.org. Naʻe ʻasi ai, ʻi ha ngaahi mataʻitohi lalahi mo mataʻāʻā, ʻa e kupuʻi lea “ʻOkú Ke Feʻunga!”

Naʻe ongo moʻoni ki hoku lotó ʻa e ngaahi leá ni, pea naʻá ku ongoʻi fiemālie. Kuo tali ʻeku ngaahi lotú! Naʻá ku fakatokangaʻi ʻoku ʻafioʻi kakato ʻe he Tamai Hēvaní mo Sīsū Kalaisi hotau ngaahi tūkungá pea lava ke Na tali ʻetau ngaahi lotú ʻi he ngaahi founga fakataautaha tahá.

2. Kapau Te Tau Falala Kiate Kinaua, Te Na Tataki Kitautolu

Neongo naʻá ku fie ʻalu ʻo ngāue fakafaifekau, ka naʻá ku kei faingataʻaʻia pē ke u fili ki ai. Naʻá ku maʻu ha ngaahi holi fakataautaha lahi ʻe fiemaʻu ke taʻofi kapau te u ngāue. Naʻá ku kamata ʻi hoku ʻuluaki taʻu ʻi he ʻunivēsití, naʻá ku momou ke mavahe mei ha ngaahi feohi fakakaungāmeʻa mahuʻinga, pea naʻá ku palani maʻu pē ke kau ʻi he Kautau Maluʻi Fonua ʻo Tongá. Naʻe toki mālōloó ni hoku tuongaʻané ʻi he taonakita, pea naʻe faingataʻa ke u laka ki muʻa ʻi he mamahi naʻá ku ongoʻí.

Naʻá ku faʻa fakakaukau, “ʻOku totonu nai ʻa e ngāue fakafaifekaú kiate au?”

Ko ia, naʻá ku ʻave kotoa ʻeku ngaahi fehuʻí ki he konifelenisi lahí. Lolotonga ʻa e konifelenisi ko iá, naʻe pehē ʻe ʻEletā Tieta F. ʻUkitofa, “ʻI hoʻo fekumi fakamātoato ki he moʻoní—moʻoni taʻengata ʻoku ʻikai ke feliliuakí—ʻe mahino lelei ange hoʻo ngaahi filí.”1

Naʻá ku ongoʻi ʻa e moʻoni ʻo e konga lea ko iá. ʻE lava ke faingataʻa ʻi he taimi ʻe niʻihi, ke falala ʻe ʻomi ʻe he ʻOtuá ha meʻa lelei ange ʻi he taimi ʻoku tau fuʻu fiemālie ai ki heʻetau ngaahi fiemaʻu kimuʻá. Ka ʻi he ʻaukai, lotu, mo e ngaahi pōpoaki mei he konifelenisi lahí, naʻá ku ako fakataautaha ai ko e taimi ʻoku tau falala ai ki he ʻOtuá, te tau faʻa ʻiloʻi ai ʻokú Ne tataki kitautolu ki ha ngaahi faingamālie mo ha ngaahi tāpuaki lahi ange ʻi he meʻa naʻa tau mei fakatokangaʻi ʻiate kitautolu peé (vakai, Hepelū 11:40).

Hangē pē ko e tokonaki ʻa e ʻOtuá maʻá e kau ʻIsileli ʻi he toafá ʻi heʻenau fakaʻiseʻisa ʻi heʻenau mavahe mei ʻIsipité (vakai, ʻEkesōtosi 16:3), pea hangē pē ko ʻEne tataki ʻa e fāmili ʻo Līhaí ʻi he maomaonganoá ki he fonua ʻo e talaʻofá (vakai, 1 Nīfai 18), te tau lava maʻu pē ʻo falala te Ne tataki kitautolu ʻi he feituʻu ʻoku fiemaʻu ke tau ʻi aí kapau te tau ngāue ʻaki ʻetau tuí.

3. ʻOkú Na Kei ʻOmi pē ha Ngaahi Mana

ʻOku fakafoʻou ʻe he ako ki he ngaahi founga fakaofo ʻoku kau ai ʻa e Tamai Hēvaní mo Sīsū Kalaisi ʻi heʻetau moʻuí, ʻa ʻeku ʻamanaki lelei ʻoku malava ʻa e meʻa kotoa pē ʻi he tui kia Sīsū Kalaisí (vakai, Mātiu 19:26). Naʻa mo e taimi ʻoku tau fefaʻuhi ai mo e ongoʻi taʻe-feʻungá, te Na tāpuekina kitautolu ʻaki ʻa e tokoni mo e mana ʻoku tau fiemaʻu ki hotau ngaahi tūkunga paú.

Neongo ʻeku manavasiʻí, ka naʻe tāpuekina au ʻe he ʻOtuá ʻaki ʻa e mana ʻo e loto-falala ke u ʻalu ʻo ngāue fakafaifekaú.

ʻI heʻetau moʻui ʻaki ʻa e ongoongolelei ʻo Sīsū Kalaisí, te tau lava ʻo maʻu ʻa e nongá mo e ngaahi maná ʻi heʻetau moʻuí ʻi heʻetau feinga ke muimui ʻiate Ia ʻi he hala ʻo e fuakavá. ʻI heʻetau fakahoko mo tauhi ʻa e ngaahi fuakava mo e Tamai Hēvaní, “[ʻoku] haʻi fakataha [ai] kitautolu,” ʻo hangē ko ia kuo akoʻi mai ʻe Palesiteni Lāsolo M. Nalesoní. Pea “koeʻuhí ko ʻetau fuakava mo e ʻOtuá, he ʻikai ke Ne teitei fiu ʻi Heʻene feinga ke tokoniʻi kitautolú, pea he ʻikai ʻaupito ke tau teitei lava ʻo ikunaʻi ʻEne faʻa kātaki ʻaloʻofa kiate kitautolú. ʻOku tau takitaha maʻu ha potu makehe ʻi he loto ʻo e ʻOtuá. ʻOkú Ne ʻamanaki lahi mai kiate kitautolu.”2 ʻI heʻetau fekumi ki he Tamai Hēvaní mo Sīsū Kalaisí, te tau mamata ai ki Hona ivi tākiekina fakaofó ʻi heʻetau moʻuí.

Naʻá ku ʻiloʻi ʻi heʻeku teuteu ki he ngāue fakafaifekaú ʻa e lahi ʻo e houngaʻia hotau Fakamoʻuí mo e Tamai Hēvaní ʻi heʻetau loto-fiemālie ke feilaulau koeʻuhí ko ʻEna ngāué. Kuó u mamata ki hono tokoniʻi moʻoni au ʻe he foaki hoku taimí, ngaahi talēnití, mo hoku lotó kiate Kinauá ke u “pukepuke ha ivi fakalaumālie ʻoku leleí”3 pea ikunaʻi ʻa e māmaní.4 ʻOku ou tui ʻaki hoku lotó kotoa ʻoku ʻi ai ha ngaahi tāpuaki maʻongoʻonga ʻoku fakatatali mai maʻatautolu ʻi he taimi ʻoku tau loto-fiemālie ai ke tauhi ki he ʻEikí.