Liahona
Ko e Fonohake ʻa e Vaí
Māʻasi 2024


Fakaʻilekitulōnika Pē

Ko e Fonohake ʻa e Vaí

ʻOku nofo ʻa e tokotaha naʻá ne faʻú ʻi ʻIutā, ʻIunaiteti Siteiti ʻo ʻAmeliká.

Naʻe meimei fakalaka ʻa e vaí ʻi he ʻulu hoku fohá, ka naʻe ʻikai ha taha ke tokoni mai ke fakahaofi ia.

ʻĪmisi
vai mapunopuna

“Mami! ʻOku fuʻu momoko ʻaupito!”

Naʻe tuʻu ʻa Sēkope, ko e taha ʻo ʻeku ongo māhanga taʻu fitú, naʻe tafe hifo pē ʻa e vaí ʻi hono tungaʻi vaʻé.

Naʻe fai ʻe heʻeku fānau ʻe toko tolú mo ha tolú ha tali tatau. ʻI he ʻalu hoku husepānití ʻo tuli manú, naʻá ku kau fakataha mo hoku kāingá ʻi he meʻa naʻá ku ʻamanaki ʻe hoko ko ha fononga fakafiefia ki ha ngaahi anovai mapunopuna vela. ʻI heʻene peheé, naʻe ʻikai ngāue ʻa e ngaahi anovai mapunopuna “velá” ia ʻo fakatatau ki honau hingoá.

Naʻe mapuna hake ha mao mei ha kiʻi anovai ʻi ʻolunga ʻi he vaitafé. Naʻá ku ʻunu ʻo ofi ange peá u ongoʻi hono māfaná. “Naʻá ku fakakaukau, “Pau pē ko ha anovai mapunopuna velaʻeni .”

“Te tau lava nai ʻo kakau ʻi heni?” “Naʻá ku ʻeke ange ki he tokoua ʻo ʻeku faʻeé, ʻa ia naʻe ʻi he vaitafé foki mo ʻene fānaú.

“ʻOku ʻikai ke u ʻilo.”

Ne mau kumi ha fakaʻilonga te ne fakahaaʻi ʻa e meʻa naʻe ʻuhinga ki ai ʻa e kiʻi anovaí, ka naʻe ʻikai ke mau maʻu ha meʻa. Naʻe ʻunu taha taha mai ʻema fānau teteteté mei he vaitafe momokó ki he anovaí. Naʻá ku tuʻu mo e tokoua ʻo ʻeku faʻeé ʻi he matātahí, ʻo sio mo talanoa lolotonga ʻenau vaʻingá.

Naʻe ʻasi mai ha tamasiʻi matuʻotuʻa ange ʻi he veʻe anovaí. Naʻá ne kaila, “ʻOku ou tukuange ʻa e vaí mei he kiʻi anovaí ki tuʻa!” Naʻá ne takaiʻi ha fuʻu veʻeteka lahi, pea naʻe tafe hifo ʻa e vaí ki he loto anovaí.

Naʻe kaila fiefia ʻa e fānaú ʻi he matua atu ʻa e vaí ki he anovaí. Naʻá ku houngaʻia ʻi heʻeku vilitaki ke tui honau uasikote fakahaofi moʻuí. Naʻá ku malimali ʻi hono ʻave kinautolu ʻe he ʻaú ki he tafaʻaki toʻohema ʻo e anovaí.

Naʻe mavahe ʻa Sēkope meiate kinautolu, ʻo fakafepakiʻi ʻa e ʻaú ke kakau ki he tafaʻaki toʻomataʻu ʻo e anovaí. Naʻá ne tuʻu, pea naʻe hā mei hono fofongá ʻene fuʻu ʻohovalé. “ʻE Mami, ʻoku ou fihia!”

Naʻe ʻikai ke u toe fakakaukau, ka naʻá ku puna ki loto ʻo puke hono nimá ke fusi hake ia ki ʻolunga. Ka naʻe ʻikai haʻane ngaʻunu. Naʻá ne fihia nai ʻi ha meʻa? Naʻe hoko atu pē ʻeku fusí, ka naʻe ʻikai ke u lava ʻo fakatauʻatāinaʻi ia. Naʻe hokohoko atu pē ʻa e fonohake ʻa e vaí.

“Kau tama, ʻokú ne fihia! Tokoni mai ha taha kiate au!” Ka naʻá ku ʻiloʻi naʻa nau fuʻu mamaʻo ʻaupito.

Naʻe ongo mai ha pālutu, pea naʻe ʻasi fakafokifā mai ʻeku faʻētangatá. Naʻá ne puke ʻa Sēkope, ʻo fusi mo fusi.

Naʻe meimei fakalaka ʻa e vaí ʻi he ʻulu ʻo Sēkopé. Naʻe fihia nai ʻa e uasikote fakahaofi moʻuí ʻi ha faʻahinga meʻa? Ne u toʻo mai ha meʻa haʻi ʻaki hoku nima teteteté. ʻI he taimi naʻá ku lava ai ʻo vete ʻa e meʻa fakamaʻu ʻe tahá, naʻe kāpui ʻe he vaí ʻa e ʻulu ʻo Sēkopé. “ʻOiauē, ha tokoni!” Naʻá ku lotu.

Naʻe hamu ki mui ʻe heʻeku faʻētangatá ʻaki hono iví kotoa. Naʻe ʻasi hake ʻa Sēkope kuó ne tauʻatāina, pea naʻe ʻave ia ʻe heʻeku faʻētangatá ki he ngatangataʻanga ʻo e vaitafé.

Naʻá ku kaka hake ki he tafaʻaki ʻo Sēkopé ʻo fāʻofua kiate ia.

Naʻe tuhu ʻeku faʻētangatá ki ha paipa ʻinisi ʻe 24 naʻe teʻeki ke ma fakatokangaʻi, “ʻOku ʻi ai ha takiʻanga-vai.” Naʻe tafe mālohi atu ai ʻa e vaí ki he loto vaitafé. Naʻe hangehangē naʻe taʻofi ʻe he uasikote fakahaofi moʻui ʻo Sēkopé ia mei hono toho atu ki loto ʻi he takiʻanga vaí.

Naʻá ku hanga hake mo ʻeku faʻētangatá ke fakatokanga ki he toenga ʻo homau fāmilí. “Tokotaha kotoa, hake mai ki ʻuta!”

ʻI he hake mai ʻa e fānaú ki ʻutá, naʻá ku vete ʻa e uasikote fakahaofi moʻui ʻo Sēkopé ʻo vakaiʻi ia. Naʻe ʻikai ke ne folo ha vai lahi pea ʻikai ha mavauvau pe mamulumulu.

“Naʻá ke fuʻu loto-toʻa ʻaupito tangata. Naʻá ke manavahē nai?”

Naʻá ne pehē mai, “ʻIkai, naʻá ku kei pukepuke pē ʻeku mānavá.” Fakafokifā pē kuó u houngaʻia ʻaupito ʻi he taimi kotoa pē naʻá ne ako ai ke pukepuke ʻene mānavá ʻi he vai kaukaú.

“Naʻá ke ʻiloʻi fēfē nai ke ke haʻú?” Naʻá ku ʻeke ange ki heʻeku faʻētangatá ʻi heʻene kau mai mo kitautolu ʻi he funga maká.

“Naʻe pehē ʻe heʻeku faʻētangatá, “Naʻá ku ongoʻi ha ueʻi ke u haʻu ʻo sio ki he meʻa ʻoku fai ʻe he tokotaha kotoa pē.” “Ko ia, naʻá ku haʻu leva.”

ʻI he kau mai ʻa e niʻihi kehé, ne mau toe vakai ki he ngaahi ngatangataʻanga ʻo e anovaí, pea ʻi he taimi ko ʻení, ne mau mamata ki ha fakaʻilonga fakatokanga ʻoku tō ki lalo pea oku fio fakataha ai ʻa e makamaká mo e kelekelé ʻi he tafaʻaki ʻo e anovaí.

Naʻe tetetete ʻa e tokotaha kotoa pē, ko ia naʻá ku fakafoki leva ʻa e fānaú ki he taulani kemí. Naʻá ku pehē ange, “Tau fakamālō ki he Tamai Hēvaní ʻi Heʻene tokoniʻi kitautolú.” ʻI he fakataha mai ʻeku fānaú ke mau lotú, naʻá ku ongoʻi ʻa e moʻoni ʻo e meʻa naʻe hokó.

Naʻá ku ʻiloʻi naʻe ʻi ai mo ha niʻihi kehe ʻi he ngaahi tūkunga tatau naʻa nau fehangahangai mo ha ola mātuʻaki kehe mo fakamamahi. Naʻe ʻikai ke u ʻilo pe ko e hā kuo fakahaofi ai ʻa Sēkopé, ka naʻá ku ʻiloʻi ko ha mana ia. ʻI heʻeku toe vāofi ange mo ʻeku fānaú, naʻá ku houngaʻia ʻi he taimi ne u feohi ai mo kinautolú pea mo e tāpuaki ʻo homau fāmili taʻengatá. Naʻá ku ʻiloʻi naʻe ʻafioʻi kimautolu ʻe he Tamai Hēvaní mo Sīsū Kalaisi pea kuó Na ʻomi ha mana ʻi he taimi naʻe ʻikai ke mau maʻu ai ʻa e ngaahi fakaʻilonga fakatokanga ʻo e fakatuʻutāmakí.