Paikallisia uutisia
Ajatuksiani uskonkappaleista
Mitä uskonkappaleet ovat? Lujana uskossa -hakuteoksessa sanotaan: ”Kolmessatoista uskonkappaleessa esitellään Myöhempien Aikojen Pyhien Jeesuksen Kristuksen Kirkon jäsenten perususkonkäsityksiä. Profeetta Joseph Smith kirjoitti ne alun perin kirjeeseen John Wentworthille, erään lehden päätoimittajalle, vastauksena tämän tiedusteluun, mihin kirkon jäsenet uskovat. Sittemmin ne julkaistiin kirkon aikakauslehdissä. Nykyisin niitä pidetään pyhinä kirjoituksina, ja ne sisältyvät Kallisarvoiseen helmeen.” (Uskonkappaleet, Lujana uskossa.)
Tässä artikkelissa haluan käydä läpi nämä kolmetoista tärkeää kappaletta ja pohtia, mitä ne minulle merkitsevät.
1. ”Me uskomme Jumalaan, iankaikkiseen Isään, ja hänen Poikaansa, Jeesukseen Kristukseen, ja Pyhään Henkeen.”
Nämä kolme jumaluuden jäsentä ovat koko uskomme perusta. He todistavat meille toinen toisestaan ja täydentävät toisiaan. Jos minulla ei olisi todistusta tästä totuudesta, minulla ei olisi mitään.
2. ”Me uskomme, että ihmiset saavat rangaistuksen omista synneistään eivätkä Aadamin rikkomuksesta.”
Tämä ei tarkoita sitä, että täällä eläessämme saamme kärsimyksiä elämäämme tekojemme mukaan. Uskon tämän tarkoittavan sitä, että kun lopulta olemme Jumalan edessä viimeisellä tuomiolla, meidän tekomme mitataan. Tuomiota ei langeta toinen sisar tai veli, vaan meidän taivaallinen Isämme. Meidän ei tule asettaa itseämme Hänen asemaansa missään tilanteessa täällä.
3. ”Me uskomme, että koko ihmissuku voi pelastua Kristuksen sovituksen ansiosta noudattamalla evankeliumin lakeja ja toimituksia.”
Kristuksen sovitusta kutsutaan joskus englanniksi sanoilla ”the ultimate sacrifice”. Sen suomennos ”lopullinen uhri” ei mielestäni kuvaa mitenkään sitä, miten suuri merkitys tällä teolla on. Se on suurin mahdollinen uhri, mitä kukaan täällä maan päällä ikinä elänyt ihminen voi antaa. Ihmisen Poika uhrattiin, jotta meillä olisi toivoa. Sen välittäminen koko ihmissuvulle on tehtävä, jonka suhteen työ ei lopu.
4. ”Me uskomme, että evankeliumin ensimmäiset periaatteet ja toimitukset ovat ensimmäiseksi, usko Herraan Jeesukseen Kristukseen; toiseksi, parannus; kolmanneksi, upotuskaste syntien anteeksisaamiseksi; neljänneksi, kätten päällepaneminen Pyhän Hengen lahjan saamiseksi.”
Kun juttelin uutena jäsenenä sisarten kanssa, joku sanoi, miten ihanaa elämä evankeliumissa on. En ymmärtänyt, mitä se tarkoittaa. Kun olen tutustunut evankeliumin periaatteisiin ja mietin noita edellä mainittuja neljää asiaa, minulle on selvää, että niiden saaminen elämään tuo voimaa, vahvuutta ja toivoa. Elämä evankeliumissa, tai paremminkin evankeliumi elämässä, on muuttanut tapaani nähdä tätä maailmaa ja elämää. Luottamukseni Herraan kasvaa, ja voin elää elämääni tietäen, että olen hyvissä käsissä.
5. ”Me uskomme, että saarnatakseen evankeliumia ja suorittaakseen sen toimituksia miehen täytyy olla Jumalan kutsuma profetian kautta ja niiden kätten päälle panemisella, joilla on toimivalta.”
Meillä on tässä kirkossa pappeus maan päällä. Sen merkitystä kirkkoon kuulumaton ei voi tietää. Me tiedämme, että ihmeiden aika ei ole ohi. Minulla on tästä vahva todistus.
Esimerkiksi isäni sai ensimmäisen siunauksensa, kun hän oli sairas eikä enää puhunut paljon. Kun hän oli saanut siunauksen, kysyin häneltä, miltä tuntuu. Hän vastasi minulle yhdellä sanalla: ”Rauha.”
6. ”Me uskomme samaan järjestykseen, joka oli alkukirkossa, nimittäin apostoleihin, profeettoihin, paimeniin, opettajiin, evankelistoihin ja niin edelleen.”
Kun luen Raamattua, olen hyvin onnellinen siitä, että Herran kirkko on palautettu maan päälle ja että Hän johtaa kirkkoaan profeetan ja apostolien kautta. Tämä on tuonut Raamatun tapahtumat jollakin tavalla lähemmäksi, koska tiedän, mitä kirkossa silloin on tehty.
7. ”Me uskomme kielillä puhumisen, profetian, ilmoituksen, näkyjen, parantamisen, kielten tulkitsemisen ja niin edelleen lahjaan.”
Lähetyssaarnaajat lähtevät kodeistaan kaikkialle maailmaan. He opettelevat uuden kielen voidakseen kohdemaassaan tuoda evankeliumin uusille ihmisille näiden omalla kielellä. Uskon, että saamme jokainen henkilökohtaista ilmoitusta ja että meidän tulee toimia sen mukaan. Joskus se voi olla vain meidän omaa elämäämme koskevaa, joskus se voi olla hyväksi myös ympärillämme oleville ihmisille. On mahtava tietää, että kirkon tehtävien mukana veljien ja sisarten on mahdollista saada juuri sitä tehtävää koskevaa ilmoitusta. Sitä on hienoa seurata.
8. ”Me uskomme, että Raamattu on Jumalan sanaa, sikäli kuin se on oikein käännetty; me uskomme myös, että Mormonin kirja on Jumalan sanaa.”
Minulle tämä on todistus siitä, että nämä kaksi kirjaa täydentävät toisiaan ja ne ovat Jumalan sanaa.
9. ”Me uskomme kaiken, mitä Jumala on ilmoittanut, kaiken, mitä hän nykyään ilmoittaa, ja me uskomme, että hän ilmoittaa vielä monia suuria ja tärkeitä Jumalan valtakuntaa koskevia asioita.”
Profeettamme kautta me saamme Herran sanaa tähän päivään tämän päivän kielellä. Raamatussa ja Mormonin kirjassa on monia profeettoja, joiden profetiat Jeesuksen elämästä ovat hyvin tarkkoja. Siksi olen varma, että kirkkomme elävä profeetta saa Herralta ilmoitusta tähän päivään niihin asioihin, joihin meidän tämän päivän maailmassa pitää reagoida.
On vaikea edes kuvitella, kuinka paljon profeetalla ja apostoleilla on tulevasta sellaista tietoa, jota meille ei voida vielä kertoa. Luotan täysin siihen, että meitä johdetaan totuuteen.
10. ”Me uskomme Israelin todelliseen kokoamiseen ja kymmenen heimon palauttamiseen, että Siion (Uusi-Jerusalem) rakennetaan Amerikan mantereelle, että Kristus tulee hallitsemaan henkilökohtaisesti maan päällä ja että maa uudistetaan ja se saa paratiisillisen kirkkautensa.”
Israelin kokoaminen on tärkein tehtävä näinä myöhempinä aikoina. Elämällä evankeliumin mukaan me suoritamme tätä tehtävää.
Profeettamme Russell M. Nelson on sanonut: ”Aina kun te teette mitä tahansa, mikä auttaa ketä tahansa – kummalla puolen verhoa tahansa – ottamaan askeleen kohti sitä, että hän solmii liittoja Jumalan kanssa ja saa omat välttämättömät kaste- ja temppelitoimitukset, te autatte Israelin kokoamisessa. Se on niin yksinkertaista.” (Russell M. Nelson, ”Toivo Israelin”.)
11. ”Me vaadimme oikeutta palvella kaikkivaltiasta Jumalaa oman omantuntomme vaatimusten mukaan ja sallimme kaikille ihmisille saman oikeuden, palvelivatpa he miten, missä tai mitä tahansa. ”
Tässä haluan esittää kolme kysymystä: Sallimmeko? Tuomitsemmeko? Arvostelemmeko?
Meidän on muistettava, että myös muilla on vapaa tahto. Se on heidän valintansa, eikä meillä ole oikeutta tuomita tai arvostella heitä. Eikä heillä meitä.
12. ”Me uskomme, että kuninkaille, presidenteille, hallitsijoille ja hallitusmiehille tulee olla alamainen ja että tulee noudattaa, kunnioittaa ja ylläpitää lakia.”
Muistan, kun minulle opetettiin evankeliumia ja kerrottiin, että meidän tulee noudattaa myös maan lakia. Ajattelin, että olen sitä aina noudattanut. Elin siis jo sen suhteen evankeliumin mukaan ennen kirkkoon liittymistä. Nykyään asioista, jotka ovat joskus tuntuneet kielletyiltä, on tullut asioita, joita en halua tehdä. Siinä on suuri ero.
13. ”Me uskomme, että tulee olla vilpitön, uskollinen, siveellinen, hyväntahtoinen ja hyveellinen ja että tulee tehdä hyvää kaikille ihmisille; tosiaankin, voimme sanoa seuraavamme Paavalin kehotusta – me uskomme kaikessa, me toivomme kaikessa, me olemme kestäneet paljon ja toivomme voivamme kestää kaiken. Jos on jotakin hyveellistä, rakastettavaa tai hyvältä kuuluvaa tai kiitettävää, sitä me etsimme.”
Tämän tulisi olla meidän jokaisen johtoajatus toisiamme kohtaan joka päivä. Mutta noudatammeko me sitä? Sanommeko vaikeuksista kärsiville, että vaikeudet ovat seurausta heidän omista valinnoistaan? Levitämmekö valheita lähimmäisestämme? Arvostelemmeko ja vertaammeko toistemme tekemisiä ja esimerkiksi sitä, miten vastaamme evankeliumiaiheisiin kysymyksiin kirkossa? Tuntevatko jotkut meidän ympärillämme olonsa kirkossa meidän takiamme niin ahdistuneeksi, etteivät he halua tulla kirkkoon ollenkaan?
Joseph Smith on kirjoittanut nämä kolmetoista uskonkappaletta kertoakseen maailmalle, miten ja mihin me uskomme. Jos me kaikki tekisimme niin kuin näissä kappaleissa sanotaan, meillä olisi täällä hyvä olla, pitäisimme huolta toisistamme, antaisimme anteeksi toisillemme ja esimerkillämme saisimme useampia ihmisiä tutkimaan kirkkoa.