Pyhät kirjoitukset ovat ankkurini

Kun aloitin seminaarin uutena kirkon jäsenenä, en mitenkään arvannut, että pyhistä kirjoituksista tulisi minun ankkurini, kilpeni ja suojani, minun lohtuni ja iloni. Pyhistä kirjoituksista opin tuntemaan uskollisia Jumalan miehiä, jotka taistelivat uskonkäsitystensä ja perheidensä puolesta ja jotka ponnistelivat aina eteenpäin vahvoina ja lujina Kristuksessa. He olivat nöyriä, kärsivällisiä ja täynnä rakkautta, armeliaisuutta ja uskoa. Tiedän, että he toivoivat sydämessään, että me omana aikanamme eläisimme jokaisen pyhissä kirjoituksissa opetetun periaatteen mukaan.

Jokainen näistä pyhien kirjoitusten sankareista on tehnyt minuun vaikutuksen, mutta kaikkein kiehtovin on ollut Hän, joka lapsesta saakka oli nöyrä ja kuuliainen, joka antoi täydellisen esimerkin, jolle koko ihmiskunta on paljon velkaa. Tuo mies on Jeesus Kristus. Sanat eivät riitä ilmaisemaan kiitollisuuttani Häntä kohtaan.

Seminaari on opettanut minulle, ettei meidän ole tarkoitus vain säilyttää pyhiä kirjoituksia muistissamme vaan soveltaa niitä elämäämme. Olen kiitollinen kaikista hyvistä opettajistani, jotka todella ovat olleet välineitä Herran käsissä.