Minun piti kääntyä takaisin

Eräänä iltana palvellessani pappeusjohtajana vaarnassa Louléssa Portugalissa olin viemässä nuoria kotiin vaarnan järjestämän toiminnan jälkeen. Oli hyvin myöhä, ja kun olin ajamassa kotiin jätettyäni nuoret kyydistä, käännyin eräälle pimeälle tielle maaseutualueella, jossa ajoi vain muutamia autoja. Matkan varrella ylitin erään pienen sillan ja näin oikealla puolellani alhaalla joen varressa valon lepatusta aivan kuin siellä palaisi.

Koska yö oli kostea, ajattelin, että vaikka siellä palaisikin, niin kosteuden vuoksi tuli sammuisi pian, joten käänsin huomioni takaisin edessä olevaan tiehen.

Olin kuitenkin ajanut vasta muutaman metrin, kun kuulin äänen sanovan: ”Pysähdy!” Yllätyin, koska olin autossa yksin, mutta jätin äänen huomiotta ja jatkoin ajamista. Silloin kuului kuin ukkosen ääni: ”Pysähdy ja mene takaisin!” Käänsin heti auton ympäri ja ajoin takaisin. Niin tehdessäni kysyin taivaalliselta Isältä: ”Herra, mitä nyt?” Heti kun pääsin sillalle, nousin autosta ja Herran vastaus tuli välittömästi, sillä kuulin jonkun huutavan alhaalta: ”Auttakaa meitä!”

Oli lähestulkoon pimeää, enkä nähnyt mitään muuta kuin pienen, kellertävän valon lepattavan alhaalla. Sillan alla oli jyrkkä rotko, enkä ilman riittävää valoa tiennyt, kuinka voisin auttaa. Soitin nopeasti hätänumeroon, ja pelastusmiehet tulivat pian paikalle auttamaan.

Se pieni valo tuli autosta, jossa oli ollut viisi ihmistä ja joka oli suistunut tieltä. Kaksi heistä oli menettänyt henkensä, mutta tilanne olisi voinut käydä vielä pahemmaksi, ellen olisi kiinnittänyt huomiota Pyhän Hengen ääneen.

Todistan, että Herra puhuu meille Hengen kautta, tapahtuipa se lempeällä äänellä tai ukkosen äänellä. Olen kiitollinen, että kuuntelin ääntä sinä yönä. Tiedän, että Herra elää, että Hän rakastaa meitä ja että Pyhä Henki puhuu meille. Meidän tarvitsee vain tarkata Hänen ääntään.