2013
Ko e Kole Fakamolemole ʻa ʻEku Tangataʻeikí
Fēpueli 2013


Ko Hotau Ngaahi ʻApí, Hotau Ngaahi Fāmilí

Ko e Kole Fakamolemole ʻa ʻEku Tangataʻeikí

Tēvita Hikisoni nofo ʻi Tekisisi, USA.

Naʻe mālohi ange ia ʻi ha malanga ʻe lauiafe.

Naʻá ku taʻu 16 pea naʻá ku fuofua tā ʻa e ngaahi fasi rock-and-roll foʻoú. Meʻapango, he ʻi heʻeku fanongó, naʻá ku taʻefiemālie ke fanongo ki hono fakaʻaongaʻi ha foʻi lea taʻefeʻunga ʻi he foʻi hiva fakaʻosí. Naʻá ku ongoʻi mā. Naʻá ku ʻilo he ʻikai loto ki heni ʻeku ongo mātuʻá—naʻe ʻikai tatau ʻa e lekōtí mo e ngaahi tuʻunga moʻui homau fāmilí. Ka naʻá ku saiʻia ʻi he toenga ʻo e ngaahi hivá, ko ia ai, ko e taimi kotoa pē naʻá ku tā ai ʻa e lekōtí, naʻá ku fakaleʻosiʻi ia ki muʻa pea hivaʻi mai ʻa e foʻi lea taʻe feʻungá.

Naʻe tala ʻe hoku tuofefiné ʻi heʻene ʻuhinga lelei pē ki heʻeku tamaí ʻa e ʻalapamá. Ki mui ange ai, lolotonga haʻama ʻi he loki kaí, naʻá ne fakahā mai ʻene hohaʻa fekauʻaki mo e foʻi lea taʻe feʻungá. Neongo naʻe fai mai ʻa e leá ni ʻi ha founga ʻofa, ka naʻá ku tuʻu taʻeʻunua ʻo taukaveʻi hoku tuʻungá.

Naʻá ku fakaʻaongaʻi ʻa e fakakikihi kotoa pē naʻá ku mafakakaukaua ke fakalotoʻi ʻeku tangataʻeikí ʻoku totonu ke kei tauhi pē ʻa e lekōtí. Naʻá ku talaange, “Naʻe ʻikai ke u ʻilo ʻe au ʻoku ʻi he ʻalapamá ʻa e foʻi leá he taimi naʻá ku fakatau aí, pea ko e taimi ʻoku tā ai ʻa e foʻi hiva ko iá, ʻoku ou tukutukuhifo ia ke leʻo siʻi.”

Ko e taimi naʻá ne talamai ai ʻoku totonu ke u kei liʻaki pē ʻa e lekōtí, naʻá ku talaange leva, “Kapau ʻokú ke fakakaukau pehē, pea ta ʻoku totonu ke u nofo mei he akó foki! ʻOku ou fanongo he foʻi lea ko iá—mo ha ngaahi lea kovi ange—ʻi he ʻaho kotoa pē he akó!”

Naʻe kamata leva ke ʻita. Naʻá ne toe fakamamafaʻi mai ʻoku ʻikai totonu ke ʻi ai haʻamau ngaahi hiva lea taʻefeʻunga ʻi homau ʻapí. Naʻe fakalalahi ʻa e fakakikihí ʻi heʻeku talaange ʻoku lahi ange ha ngaahi angahala kovi ange neu mei lava ʻo fai ka naʻe ʻikai keu teitei fakaʻaongaʻi ʻa e foʻi lea ko iá.

Naʻá ku feinga leva ke maliu ʻema talanoá: “ʻOku ou feinga lahi ʻaupito ke fai lelei, ka ʻokú ke nofotaha pē he kiʻi meʻa siʻisiʻi ko ʻení mo pehē ko ha taha faiangahala kovi au!”

Neongo ia, naʻe ʻikai pē holomui ʻeku tangataʻeikí. Pehē pē mo au. Naʻá ku laka leva ki ʻolunga ki hoku lokí, haʻaki mai ʻa e matapaá, pea tokoto ʻi he ʻita lahi ʻaupito ʻi hoku mohengá. Naʻá ku toutou toe fakamanatu ʻema fakafekikí ʻi hoku ʻatamaí, ʻo toe fakaloloto ange ʻeku fakakaukau ne ʻikai lavá pea mo kei lau pē naʻá ku tonu.

ʻOsi ha miniti ʻe hongofulu, kuo fai mai ha kiʻi tukituki he matapaá. Ko e Tangataʻeikí. Kuo liliu hono fōtungá. Naʻe ʻikai haʻu ia ke fakafekiki. Pehē mai ia, “Fakamolemole atu heʻeku ʻitá. Te ke lava ʻo fakamolemoleʻi au?” Naʻá ne fakahā mai ʻa e lahi ʻo ʻene ʻofa ʻiate aú pea mo ʻene fakaʻapaʻapaʻi lahi aú. Naʻe ʻikai ke malanga. Naʻe ʻikai ke ne fai mai ha faleʻi. Pea tafoki fakalongolongo pē ia ʻo mavahe mei he lokí.

Naʻa mo ha malanga ʻe lauiafe ʻi he loto fakatōkilaló he ʻikai teitei mālohi pehē fau ia kiate au. Naʻe ʻikai ke u kei ʻita ai, ka kiate au pē koeʻuhí ko ʻeku taʻeʻunua mo loto fefeká. Naʻá ku toʻo leva ʻa e lekōtí ʻo paki ua, pea lī. ʻOku ʻikai ke u ʻilo pe naʻá ku fakahā ki he Tangataʻeikí ʻa e meʻa naʻá ku faí, ka ʻikai toe mahuʻinga ia. Ko e meʻa naʻe mahuʻingá ko ʻeku ako hono fakamahuʻingaʻi ʻe heʻeku tangataʻeikí homa vaá ʻo laka ange ʻi hono lāngilangí, neongo ʻa ʻene totonú.

Tā fakatātaaʻi ʻe Sam Lawlor