2013
Ngaahi Tuʻunga Moʻui ki he Kuonga Kotoa Pē
Fēpueli 2013


Ngaahi Tuʻunga Moʻui ki he Kuonga Kotoa Pē

Lola Fila nofo ʻi ʻIuta, USA.

ʻOku fakamatalaʻi ʻe ha kau tāutaha kei talavou ʻe toko nima ʻa e founga hono tataki kinautolu ʻe he ngaahi sīpinga ʻo e talangofuá ʻi he Tohi ʻa Molomoná ʻi hono fai ʻenau ngaahi filí he totonú mo e halá.

Naʻe akoʻi kimautolu ʻi he ʻuluaki konga pē ʻo ʻemau ako ʻi he ongoongoleleí ke mau ʻilo ʻa e totonú mei he halá. Naʻa mau ako ʻoku ʻi ai ha ngaahi nunuʻa ʻo e ngaahi filí, ʻoku ʻomi ʻe he talangofuá ʻa e ngaahi tāpuakí, pea ʻoku ʻomi kitautolu ʻe he ngaahi fili māʻoniʻoní ke ofi ange ki he ʻOtuá. ʻOku tau maʻu ʻi heʻetau taʻu hongofulu tupú ʻa e kiʻi tohi Ki Hono Fakamālohia ʻo e Toʻu Tupú, ʻa ia ʻokú ne tala mahino ʻa e ngaahi tuʻunga ʻi hono moʻui ʻaki ʻa e ongoongoleleí.

Ka ʻe faingataʻa ʻi he taimi ʻe niʻihi ki he kakai lalahi kei talavou ʻoku fāifeinga ke moʻui ʻi māmani kae ʻikai ʻo māmaní (vakai, Sione 17:14), he ʻe hangē ʻoku ʻikai toe fuʻu mahino ʻa e ngaahi filí pea mo e ngaahi tuʻunga moʻuí. Mahalo ʻe hangē ʻoku ngali ʻi ai ha tuʻunga ʻi loto mālie ke fili aí, ko ha potu taʻe kau ki ha tafaʻaki ʻi loto he vahaʻa ʻo e totonú mo e halá.

Neongo ʻe hā ngali faingataʻa ange ʻa e ngaahi filí ʻi he fakaʻau ke tau motuʻá, ka ʻoku kei fakaʻaongaʻi ʻa e ngaahi tuʻunga tatau pē ʻo hangē ko e taimi ne tau kei iiki ange aí. Ko e tefitoʻi moʻoni ʻo e talangofuá ʻoku tuʻu maʻu. ʻOku mahuʻinga tatau pē ʻa e fili ke talangofua he taimi ní mo ha toe taimi ki muʻa. ʻE lava ʻa e ngaahi tefitoʻi moʻoni mei he Tohi ʻa Molomoná—ʻa ia naʻe tohi maʻa hotau kuongá—ke tataki kitautolu ke tau fai ʻa e ngaahi fili lelei tahá mo ne fakamanatu mai ʻoku maʻu ʻa e ngaahi tāpuaki maʻongoʻonga tahá mei he talangofua māʻolunga tahá, ʻi heʻetau fehangahangai mo e ngaahi fili ke faí. ʻOku fakamatala ʻi he konga ko ʻení ha kau tāutaha kei talavou ki he founga ʻo ʻenau fakaʻaongaʻi ʻa e ngaahi tefitoʻi moʻoni ko ʻení.

ʻOku ʻOmi Kitautolu ʻe he Talangofuá ke Tau Ofi ange ki he ʻOtuá

“Ko e hā te u fai ke u fanauʻi ʻi he ʻOtuá, … koeʻuhí ke u fonu ʻi he fiefiá, kae ʻikai kapusi atu au ʻi he ʻaho fakaʻosí? … Te u liʻaki kotoa ʻeku ngaahi angahalá koeʻuhí ke u ʻiloʻi [ʻa e ʻOtuá]” (ʻAlamā 22:15, 18).

Naʻe fanongo ʻa e tamai ʻa e tuʻi ko Lamonaí ki he folofola ʻa e ʻOtuá, ʻo ne fakapapau ke liʻaki kotoa ʻene ngaahi angahalá kae ʻiloʻi Ia. Pea ʻi heʻene ʻilo ʻa e ngaahi tuʻunga ʻa e ʻOtuá, naʻe fakapapau ke ne tauhi kinautolu kae lava ke nofo ofi ki he ʻOtuá. Naʻá ne fakahoko mo tauhi fakataha mo e kau ʻAnitai-Nīfai-Līhai kehé ʻa ʻene ngaahi fuakava mo e Tamai Hēvaní pea “ikai ke nau toe hē” (ʻAlamā 23:6).

ʻOku hoko moʻoni foki ʻa e tefitoʻi moʻoni ʻo e talangofuá ʻi he moʻui ʻa e kakai lalahi kei talavoú he ʻahó ni. Hangē ko e fakamatala ʻa Visei Pata (Vijay Patha) ʻo ʻInitiá, “ʻOku ʻomi kitautolu ʻe he talangofuá ke tau ofi ange ki he ʻOtuá. ʻOkú ne ʻomi ʻa e nongá, tuí, ʻofá, pea mo e fakatuʻamelié. ʻOku ʻikai ha toe founga ia ki he ngaahi meʻá ni ka ʻi he ongoongoleleí pē.

ʻOkú ne hoko atu ʻo pehē, “Ko e taimi ʻoku hoko mai ai ha ngaahi fili faingataʻá, ʻe lava ʻa e Laumālie Māʻoniʻoní ke tataki kitautolu. Ko e taimi ʻoku ʻikai ke ʻi ai ai ha ngaahi fakangatangatá, ʻoku tau ʻi ha tuʻunga fakatuʻutāmaki lahi ange ai ke hē. ʻOku ʻomi ʻe heʻeku tauhi ʻeku ngaahi fuakavá ha ngaahi fakangatangata. ʻOku maluʻi au ʻe he ngaahi fakangatangata ko ʻení mei he hē atu ki he ngaahi hala taʻeʻiloá, pea kuó ne tokoniʻi tā tuʻolahi au ke u fakafofongaʻi ʻa Kalaisi ʻo fakaʻehiʻehi mei hono fai ʻo e ngaahi meʻa hangē ko e lea taʻe fakaʻapaʻapá. ʻOku ʻomi ʻe he fokotuʻu ʻo e ngaahi fakangatangatá ʻa e mahinó.”

ʻE Tokoniʻi Kitautolu ʻe he ʻOtuá ke Tau Talangofua

“Te u ʻalu ʻo fai ʻa e ngaahi meʻa kuo fekau ʻe he ʻEikí, he ʻoku ou ʻilo ʻoku ʻikai tuku mai ʻe he ʻEikí ha fekau ki he fānau ʻa e tangatá kae ʻikai te ne teuteu ha hala maʻanautolu ke nau lava ai ʻo fai ʻa e meʻa kuó ne fekau kiate kinautolú” (1 Nīfai 3:7).

ʻE hā ngali faingataʻa he taimi ʻe niʻihi ʻa e ngaahi fekaú ke tauhi, ka kuo ʻosi talaʻofa mai ʻa e Tamai Hēvaní te Ne teuteu maʻu pē ha founga ke tau talangofua ai. ʻOku tatau ʻa e kakai lalahi kei talavou ʻoku fakapapau ke faitotonú ke tatau mo Nīfai, ʻo tafoki ki he Tamai Hēvaní ke maʻu ha ivi mo ha mālohi ke talangofua. ʻOku fakamatala ʻa Tanikeni Pesa (Duncan Purser) ʻo ʻIngilaní fekauʻaki mo e hoko ʻa e meʻá ni kiate iá:

“Ko e vahehongofulú ko ha fekau ia mo ha ngaahi fakangatangata pau: ʻoku tau totongi ʻa e pēseti ʻe 10 ʻo e meʻa ʻoku tau maʻu maí. Ka ʻi he ʻaukaí, ʻoku tuku mai ai ha tuʻunga tauʻatāina lahi ange ʻi heʻetau talangofuá.

“Ne hoko ʻa e foʻi fakakaukau ʻo e totongi ʻaukaí ko ha meʻa faingataʻa kiate au he lolotonga ʻo ʻeku tātānaki ki heʻeku totongi ako ʻi he ʻunivēsití. Naʻá ku mātuʻaki faingataʻaʻia ʻi he Sāpate ʻaukaí, ʻi heʻeku feinga ke fakakaukauʻi pe te u kei totongi pea mo e hā ʻa e lahi ʻe ui ko e foaki ʻaukai ‘lahí.’ Naʻá ku tafoki ai ki he lotú, pea naʻe ʻikai ngata ʻi heʻeku ongoʻi maʻu pē hono ueʻi ke u totongi ʻaukaí ka, naʻá ku toe ongoʻi foki ha holi lahi ange ke fai ia.

“ʻOku ou ʻiloʻi ʻoku tāpuakiʻi ʻe he ʻEikí ʻa kinautolu ʻoku tauhi e fekau ko ʻení, pea ʻi heʻeku talangofuá, ʻoku ʻikai ke u teitei masiva ai ʻi he ngaahi fie maʻu moʻoni ʻo e moʻuí. Ko e taimi ʻoku tau moʻui ʻaki ai ʻa e ongoongoleleí, tauhi e ngaahi fekaú, mo ʻiloʻi ʻoku tau hoko ko ha faʻifaʻitakiʻanga ki he taha kotoa ʻoku tau feohí, ʻe tupulaki leva ʻetau holi ke toe lelei angé, pea ʻe fakahā mai ʻe he ʻEikí ʻa e meʻa ke tau faí.

“Kuo foaki mai ʻe he ʻEikí kiate kitautolu ʻa e ngaahi tuʻunga ʻo e moʻuí ke ʻaonga kiate kitautolu. Te tau lava ʻo fili ʻa e lahi ʻo ʻetau moʻui ʻaki ʻa e ngaahi tuʻunga ko ʻení pe ʻe liliu kitautolu heʻetau talangofuá pe ʻikai. Kiate au, kuó u ʻosi mamata ki he maʻu ʻo e ngaahi tāpuakí ʻi heʻeku muimui ki he ueʻi ʻa e Laumālié.”

ʻOku Fie Maʻu Kitautolu ʻe he ʻEikí ke Tau Faipau ʻi he Talangofuá

“Naʻa nau tokanga ke talangofua mo faipau matematē ki he fekau kotoa pē; ʻio, pea naʻe hoko kiate kinautolu ʻo fakatatau mo ʻenau tuí” (ʻAlamā 57:21).

ʻE tokoniʻi ʻe he fāifeinga ke fai pau ʻi he talangofuá ʻa e kau muimui ʻo Sīsū Kalaisí ke nau hoko ʻo tatau mo ia, ʻo hangē ko e kau tau loto toʻá. Ka ʻoku mahino ki hotau Fakamoʻuí mo e Tamai Hēvaní ʻoku ʻikai ke ʻi ai ha taha ia ʻe haohaoa. He ko e ngaahi taimi ne tau tōnounou aí, naʻá Na foaki mai ha founga ke tau fakatomala ai mo lelei ange.

Naʻe pehē ʻe Taila (ne liliu e hingoá), “Naʻe mole ʻa e taʻahine naʻá ku fie mali mo iá koeʻuhí he naʻá ma maumauʻi ʻa e fono ʻo e angamaʻá—siʻisiʻi pē. Ka ko e kiʻi maumauʻi ʻsiʻisiʻi’ ko ia ʻo e fono ʻo e angamaʻá ʻoku kei maumauʻi ai pē ʻa e fono ʻo e angamaʻá. Naʻe mole maʻu pē meiate au ʻa e ngaahi tāpuaki mahuʻinga ʻo e talangofuá; naʻá ku fie maʻu ʻa e Laumālié ke ʻi heʻeku moʻuí.

“Naʻe ʻikai ke u fie fai ʻe au ha taha ʻo e fanga kiʻi meʻa iiki ʻoku lau ʻe he kakaí ʻoku SAI PĒ ‘kehe pē ke ʻoua te ma talanoa mo e pīsopé.’ Naʻá ku fie tauhi peseti ʻe 100 ʻa e fonó. Ka naʻe fuʻu tōmui ʻeku filí ke fakahaofi ʻema feohí; ne fakameleʻi ia ʻe he maumauʻi ʻo e fono ʻo e angamaʻá.

“ʻOku ʻi ai e fono ʻo e angamaʻá ko hotau maluʻi. ʻOku ʻikai ko ha fakangatangata ia ki heʻetau ʻofá. Ka, ko e founga taupotutaha ia hono fakahaaʻi ʻetau ʻofá. ʻOku tau pehē ʻi heʻetau tauhi iá, ‘ʻOku feʻunga ʻeku ʻofa ʻiate koé ke u fakaʻapaʻapaʻi ai koe mo tauhi e ngaahi fekau ʻa e ʻOtuá. ʻOku feʻunga ʻeku ʻofa ʻiate koé ke pukepuke ai ʻeta moʻuí ke faka-Kalaisi.’

“ʻI heʻetau hoko ko e kau tāutaha kei talavoú ʻoku tau toe haʻisia pē ki he ngaahi tuʻunga ʻi he Ki Hono Fakamālohia ʻo e Toʻu Tupú. ʻOku tuʻunga tatau ʻa e fono ʻo e angamaʻá ki he taha kotoa pē, tatau ai pē pe ʻokú ke taʻu fiha pea mo e tuʻunga ʻokú ke ʻi aí. ʻOku ou fakamālō ʻi he fakamoʻoni ne toki ʻilo ko ʻení koeʻuhí he te ne tokoniʻi au ke ʻunu ʻo ofi ange ki he Fakamoʻuí pea mo hoku hoa taʻengata ʻi he taimi te u ʻilo ai iá.”

ʻOku Maluʻi Kitautolu ʻe he Talangofua Kakató mei he Fakatuʻutāmakí

“Pea naʻe hoko ʻo pehē ʻi he maʻu ʻe Lehonitai ʻa e pōpoakí naʻá ne manavahē ke ʻalu hifo ki he talalo moʻungá. … Pea naʻe hoko ʻo pehē ʻi he ʻilo ʻe ʻAmalekaia he ʻikai te ne lava ʻo fakalotoʻi ʻa Lehonitai ke ʻalu hifo mei he moʻungá, naʻá ne ʻalu hake ki he moʻungá” (ʻAlamā 47:11–12).

Naʻe fakapapau ʻa Lehonitai ke tuʻu maʻu. Ka naʻá ne pehē ʻe sai pē kiʻi hifo siʻisiʻi pē, ke fetaulaki ʻi loto mālie mo hono filí. Neongo naʻe fakapapauʻi ʻe Lehonitai naʻe kei ʻi ha tuʻunga lelei, ka naʻe kamata ʻa ʻAmalekaia ke tuku atu “fakasiʻisiʻi ʻa e meʻa fakakoná” (ʻAlamā 47:18) kae ʻoua kuo mate ʻa Lehonitai, pea mahalo naʻe ʻikai ke ne fakatokangaʻi ʻa e fakatuʻutāmakí kae ʻoua kuo fuʻu tōmui.

ʻOku fakamatala ʻe Kalōtia R. ʻo Kololato, USA, ʻa ʻene tuʻu maʻu heʻene totonú:

“ʻOku ou ongoʻi ʻoku hangē ʻoku ngaʻunu ʻa e sōsaietí ki ha tuʻunga taʻepaú. Hangē ko ʻení, ʻe pehē ʻe he kakaí fekauʻaki mo e ʻolokaholó, ‘He ʻikai tamateʻi koe ia ʻe ha kiʻi maʻanga pē taha.’ Ko e faʻahinga fakaʻuhinga ko iá ko ha vaʻinga ʻataʻatā pē ia ʻi heʻete fakakaukaú. Ko e faʻahinga tūkunga ʻeni—ʻa ia ʻoku hangē ʻoku ʻikai fakatuʻutāmakí—ʻoku siviʻi moʻoni ai ʻa e tauʻatāina ke filí.

“Kuo pau leva ke ke ako ke tuku, ke ke tuʻu maʻu. ʻOku ʻai ʻe ha kakai ʻe niʻihi ʻa e meʻa naʻe kamata taʻe mahinó, pea iku ai ʻa e konga taʻe mahino ko iá ʻo mātuʻaki fakapoʻuli lōlō. Peá ke ʻefihia leva.

“Ne u ʻosi faʻa toutou ʻalu ʻi ha teiti fakakata pē mo ha taha, ka ʻi ha taimi ʻe taha ne ma toko ua ai pē ʻi he kaá ʻi ha potu fakapoʻuli, pea feinga ia ke fai ha meʻa taʻe feʻunga kiate au. Naʻá ku ʻilo ko e meʻa naʻá ne fie maʻu ke faí ʻe iku ki ha ngaahi meʻa kehe. Naʻe ʻikai ke u fie tuku ʻeni ke hoko, ko ia naʻá ku puna ki tuʻa mei he kaá.

“ʻI heʻetau hoko ko e kau tāutaha kei talavoú, ko e ʻi ai pē ha faʻahinga meʻa ʻe fepaki mo ʻetau tuʻunga moʻui tāú, kuo pau ke tau tuʻu maʻu. ʻOku moʻoni, ko e teití, te ke fie maʻu ke pikinima, fefāʻofuaʻaki, mo fekita. Ka ʻoku fie maʻu ʻe Sētane ke ne kākaaʻi kitautolu ke tau fakakaukau ko e fono ʻo e angamaʻá ko ha meʻa ʻoku taloto pē pea ʻoku SAI PĒ ʻa e talangofua fakakonga ki aí.

“ʻOku fie maʻu hotau tuʻungá ke toe mālohi ange ʻi ha toe taimi. ʻOku fie maʻu ia ke tau fakapapauʻi ʻi he teʻeki hoko mai ʻa e ngaahi fili faingataʻá. Kuo pau ke tau tuʻu maʻu ʻi he taimi ʻoku hala ai ʻa e ngaahi meʻá. ʻOku ou ʻilo ʻoku ʻikai faingofua ʻetau moʻuí; ʻoku lahi fau ʻa e ngaahi meʻa ʻoku hokó. Ka kuo ʻosi ʻomai ʻe he kau palōfitá mo e kau ʻaposetoló ha ngaahi tuʻunga moʻui mo ha ngaahi fakahinohino. ʻOku ou ʻalu holo mo ha tatau ʻo e Ki Hono Fakamālohia ʻo e Toʻu Tupú ʻoku lahi tatau mo ha kiʻi kato faʻoʻanga paʻanga, pea ʻokú ne tokoniʻi au ʻi he ngaah taimi faingataʻá.”

Te Tau Lava pē ʻo Talangofua ʻi he Taimi ʻOku Talangataʻa ai ʻa Kinautolu ʻOku Tau Feohí

“Kapau ʻoku ʻikai te nau maʻu ʻa e manavaʻofá ʻoku tatau ai pē kiate koe, kuó ke tui faivelenga; ko ia, e fakamaʻa ho ngaahi kofú” (ʻEta 12:37).

Ko e taimi naʻe lotua ai ʻe Molonai ke tāpuakiʻi ʻa e kakai Senitaile ʻo e kahaʻú, naʻe fakahā ange ʻe he ʻOtuá kiate ia ko e meʻa naʻe mahuʻinga tahá ko ʻene tui faivelenga maʻu ai peé. ʻOku ʻikai ke ʻai ʻe he māmaní ke faingofua ki he kau tāutaha kei talavou faivelengá ke nau moʻui ʻaki ʻenau ngaahi tuʻunga moʻui tāú. Ka ʻe tatau ai pē kapau ʻe fili ʻe he niʻihi kehé ha hala kehe, ʻe kei malava pē ke fili ha hala ʻoku māʻolunga ange.

Naʻe ʻosi aʻusia ʻe Vikitā Kimi ʻo Kōlea Tongá ha ngaahi tuʻunga naʻe ʻikai tatau ai e tuʻunga moʻui ʻa e niʻihi kehé mo haʻaná, ʻo tatau mo ha tokolahi ʻo e kau tāutaha kei talavoú:

“ʻOku ou faʻa ʻalu he taimi ʻe niʻihi ʻi he ngāué mo hoku kaungā ngāué ke maʻu meʻatokoni fakataha, pea ʻoku nau konā maʻu pē. Naʻe fakalotoʻi lahi au ke u kau ai, pea naʻe ʻikai faingofua hono fakasītuʻaʻi kotoa kinautolú. Naʻá ku fakapapauʻi maʻu pē naʻa nau muʻaki ʻilo ki muʻa ʻoku ʻikai ke u konā. Naʻa mo ia, naʻe pau ke u toʻa mo fakahaaʻi ʻeku loto toʻa ʻi hoku ngaahi tuʻunga kuo fakangatangatá.

“Ko ʻeku ʻiló, ʻe lava kinautolu ʻoku ʻikai ke fokotuʻu mahino honau ngataʻangá ke nau fakakaukau tokua ʻoku nau malu, pea aʻu ʻo nau pehē ʻiate kinautolu pē SAI PĒ ha kiʻi angahala siʻi. ʻE aʻu ʻo nau ongonoa fekauʻaki mo e Laumālié pea ʻikai ke nau toe lava ʻo ʻilo ʻa e meʻa ʻoku halá pea mo e ʻuhinga ʻoku hala aí.

“ʻE lava ke mātuʻaki fuʻu mālohi ʻa e teke faka Toʻu Tupú. ʻE aʻu pē ʻo iku kau atu ʻa kinautolu ʻoku ʻikai ke nau mālohí koeʻuhí he ʻe hangē ʻoku ongotonú ʻa e meʻa ʻoku leaʻaki ʻe honau ngaahi kaungāmeʻá, neongo ʻoku ʻikai fenāpasi ia mo ʻetau ngaahi tuʻunga moʻui tāú. Ka ʻoku ʻikai ke ʻi ai ha tuʻuʻanga ia ʻi loto. Kuo pau pē ke ke fai ha fili.

“ʻOku tokoni ke ʻi ai hao kaungāmeʻa lelei mo toʻa koeʻuhí ke mo lava ʻo pōtalanoa mo fefalalaʻaki. Te mo lava ʻi he founga ko iá ke mo kei fakatou toʻa. Ko e taimi ʻoku ou tauhi ai ʻeku ngaahi tuʻunga moʻui tāú, ʻoku ou ongoʻi malu. ʻOku ou taau ai ke kole ki he ʻOtuá ke maluʻi au. ʻOku ou tui kapau te u talangofua, te Ne tokoniʻi au.”

ʻOku akoʻi ʻe he Tohi ʻa Molomoná ʻa e ngaahi tefitoʻi moʻoni ʻo e talangofuá ʻa ia te nau lava ʻo tokoniʻi kitautolu ke tau pikimaʻu ki he vaʻa ukameá ʻi heʻetau fehangahangai mo e ngaahi filí.

Tā fakatātaaʻi ʻe Howard Lyon