2013
ʻOku Mahuʻinga ʻa e Papitaisó ki Hotau Fakamoʻuí
Fēpueli 2013


Ko e Meʻa ʻOku Tau Tui Ki Aí

KUO PAU KE TAU FANAUʻI ʻI HE VAI PEA ʻI HE LAUMĀLIE

ʻOku tau tui kuo pau ke tau papitaiso pea maʻu ʻa e meʻafoaki ʻo e Laumālie Maʻoniʻoní (fakafou ʻi he ouau ʻo e hilifakinima) kae fakahaofi ʻi he puleʻanga ʻo e langí. Naʻe akoʻi ʻe he Fakamoʻuí, “Kapau ʻe ʻikai fanauʻi ʻa e tangatá ʻi he vaí mo e Laumālié, ʻe ʻikai ʻaupito faʻa hū ia ki he puleʻanga ʻo e ʻOtuá” (Sione 3:5).

Naʻe toe akoʻi foki ʻe he ʻEikí ko e ouau ʻo e papitaisó—ʻo tatau mo hono toenga kotoa ʻo e ngaahi ouau ʻo e ongoongoleleí—kuo pau ke fakahoko ia ʻe ha taha maʻu lakanga fakataulaʻeiki moʻui taau: “Ko e tokotaha ko ia kuo ui ʻe he ʻOtuá mo ne maʻu ʻa e mafai meia Sīsū Kalaisi ke fai ʻa e papitaisó, ʻe ʻalu hifo ki he vaí fakataha mo e tokotahá. … Pea te ne toki fakauku leva ʻa e tangatá pe fefiné ʻi he vaí, pea toe ʻalu hake leva mei he vaí” (T&F 20:73–74).

Ko e papitaiso ʻi he fakaukú ko ha fakataipe ia ʻo e pekia mo e tanu ʻo e taha faiangahalá pea mo hono fanauʻi fakalaumālie ʻo e tahá ke toe moʻui ʻi ha “moʻui foʻou” (Loma 6:4). ʻI heʻetau papitaisó ʻoku tau sītuʻa ai mei heʻetau moʻui motuʻá kae kamata ha moʻui foʻou ko ha kau ākonga ʻa Sīsū Kalaisi. ʻI he taimi kuo tau hilifakinima aí, kuo tau hoko ko e kāingalotu ʻo Hono Siasí.

ʻOku toe kau foki ʻi he papitaisó ha fuakava toputapu, ʻi he vā ʻo e Tamai Hēvaní mo e taha fakafoʻituitui ʻoku papitaisó. ʻOku tau fuakava ke tauhi ʻEne ngaahi fekaú, tauhi kiate Ia mo ʻEne fānaú, mo toʻo kiate kitautolu ʻa e huafa ʻo Sīsū Kalaisí. ʻOkú Ne palōmesi ke fakamolemoleʻi ʻetau ngaahi angahalá, “[mo] huaʻi hifo ʻa hono Laumālié ʻo lahi ʻaupito kiate [kitautolu]” (Mōsaia 18:10), pea mo foaki mai ʻa e moʻui taʻengatá.

Naʻa mo e Fakamoʻuí tonu pē naʻá ne tauhi ʻa e fekau ke papitaisó, neongo naʻe ʻikai Haʻane angahala (vakai, Mātiu 3:13–17). Naʻe papitaiso ke talangofua, ke tā ha sīpinga kiate kitautolu, pea mo “fakahoko ʻa e māʻoniʻoni kotoa pē” (vakai, 2 Nīfai 31:5–9). Ko ia, ko kinautolu ʻoku nau fili ke papitaisó ʻoku nau muimui ʻi he sīpinga ʻa e Fakamoʻuí.

  • Ko kinautolu ʻoku nau loto ke papitaisó kuo pau ke “fakavaivaiʻi ʻa kinautolu ʻi he ʻao ʻo e ʻOtuá, … pea fakamoʻoniʻi ʻi he ʻao ʻo e Siasí kuo nau fakatomala moʻoni mei heʻenau ngaahi angahala kotoa pē, pea [nau] lotofiemālie ke toʻo kiate kinautolu ʻa e huafa ʻo Sīsū Kalaisí” (T&F 20:37).

  • “ʻOku mau tui [ki he] … papitaiso ʻi he fakaukú” (Ngaahi Tefito ʻo e Tuí 1:4).

  • Hili hotau papitaisó, ʻoku hilifakinima leva kitautolu ko ha mēmipa ʻo e Siasi ʻo Sīsū Kalaisi ʻo e Kau Māʻoniʻoni ʻi he Ngaahi ʻAho Kimui Ní mo maʻu ʻa e meʻafoaki ʻo e Laumālie Māʻoniʻoní.

  • ʻOku fakaʻatā ʻe he papitaisó mo e hilifakinimá ʻa e Fakalelei ʻa Sīsū Kalaisí ke ne fakahoko ʻa e fakamaʻa fakalaumālié ʻi heʻetau moʻuí, kau ai ʻa e “fakamolemole ʻo e … ngaahi angahalá” (T&F 33:11).

  • ʻOku tau hoko ʻi he papitaisó mo e hilifakinimá ko e “kaungā kolo mo e kāinga māʻoniʻoni” ʻi he “fale ʻo e ʻOtuá” (ʻEfesō 2:19).

PAPITAISO ʻE SIONE ʻA SĪSŪ, FAITĀ ʻA GRANT ROMNEY CLAWSON © IRI; ngaahi tā fakatātaá naʻe fai ʻe Scott Davis