2020
Ko e Fili e Hala Fāsiʻi mo Lausiʻí kae ʻikai ko e Hala Laulahí
Siulai 2020


Ko Hono Fili e Hala Fāsiʻi mo Lausiʻí kae ʻikai ko e Hala Laulahí

Naʻe ua ʻa e hala ke u fili mei aí, pea naʻá ku ʻiloʻi naʻe taha pē ʻa e founga ke u ʻiloʻi ai e hala ke filí.

ʻĪmisi
illustration of family standing in the street

Tā fakatātā ʻa Chris Ede

Naʻá ku tupu hake ʻi Nakano, Siapani, mo ʻeku ongomātuʻá. Naʻe hoko e tui fakalotú ko ha konga ʻo e meʻa kotoa pē ne fakahoko ʻe hoku fāmilí. Naʻe tūʻulutui ʻeku tamaí ʻi muʻa he ʻesi feilaulau faka-Putá he pongipongi mo e pō kotoa. Naʻe ʻikai ke u lau e tui faka-Putá ko ha tui fakalotu—ko ʻemau tōʻonga moʻuí ia. Naʻe mei faingofua pē kiate au ke u nofo ʻi he tui faka-Putá ʻi he toenga ʻo ʻeku moʻuí, ka kuo fakamoʻoniʻi mai ʻe he ʻOtuá ʻi ha ngaahi taimi lahi ʻoku ʻikai ko e founga lelei tahá maʻu pē e founga faingofua pe manakoá.

Tohi Lēsoní pe Tohi Māʻoniʻoní?

ʻI heʻeku kei taʻu hongofulu tupú, naʻá ku fefaʻuhi lahi ke ʻiloʻi pe ko hai au. Naʻá ku fifili ki he ʻuhinga naʻá ku ʻi he māmani aí mo e tokotaha naʻe totonu ke u aʻusiá. Fakafuofua ki hoku taʻu 13, naʻe tufa ʻe he puleako ʻi hoku ʻapiakó ki he tokotaha ako kotoa pē ha tatau ʻo e Fuakava Foʻoú ʻa ia ne ʻi ai fakataha e lea faka-Pilitāniá mo e faka-Siapaní. Naʻá ne pehē, “ʻOku ʻikai fakataumuʻa ia ki he ngaahi meʻa fakalotú. ʻOku lelei ʻaupito e liliú, ko ia fakaʻaongaʻi ia ke ako e lea faka-Pilitāniá.” Ka ʻi heʻeku fakaava hake iá, naʻe ʻomi ai ha ngaahi fakamoʻoni fakafolofola ki he taimi ʻokú ke ongoʻi tuenoa aí, fie maʻu ai ha tali ki hoʻo ngaahi fehuʻí, pe faingataʻaʻiá. Naʻe lava ke mahino kiate au e ngaahi tūkunga kotoa pē ko iá!

Naʻá ku lau fekauʻaki mo Sīsū Kalaisi. “Haʻu kiate au ʻa kimoutolu kotoa pē ʻoku feinga mo mafasiá, pea te u foaki ʻa e fiemālié kiate kimoutolu” (Mātiu 11:28). “Toʻo hake [homou] ʻakau mafasiá ʻo muimui ʻiate au” (Mātiu 16:24). Naʻe ongo kiate au ʻa e ngaahi leá neongo naʻe ʻikai loko mahino ia kiate au. Naʻá ku fifili pe ko hai ʻa Sīsū Kalaisi pea ʻoku ʻuhinga ki he hā ke maʻu Ia ko ha Fakamoʻui. Naʻá ku fifili pe ko au pē naʻá ku ongoʻi ha fehokotaki pehē ʻi he meʻa ne totonu ke hoko ko ha tohi lēsoní.

ʻĪmisi
building and a book

Hola pe Nofo ʻo Fakafanongo?

Hili ha ngaahi taʻu siʻi mei ai ne u fuofua fetaulaki mo ha kau faifekau. Naʻe fakatokanga mai ʻeku ongomātuʻá fekauʻaki mo e kau Kalisitiane kei talavou ne malanga takai holó. ʻI heʻeku lue ki ʻapí, naʻe taʻofi au ʻe ha faifekau ʻAmelika lōloa mo fofonga malimali. Naʻe ʻikai ke u ʻilo e meʻa ke faí. Naʻá ku manavasiʻi te ne talanoa fekauʻaki mo hono siasí. Kapau te ne fai ia, te u lele ʻi he hala ʻe tahá! Ko e meʻa pē naʻá ne ʻeke maí pe ko e fē ʻa e ʻōfisi meilí. Naʻá ku talaange ki ai peá u lue leva ki ʻapi.

‘I heʻeku lué, naʻe ʻi ai ha meʻa ne u ongoʻi. Kapau te u toe sio ki he kau faifekaú, ko ʻeku fakakaukaú ia, te u talanoa kiate kinaua.

Ne ʻikai fuoloa mei ai, naʻá ku fetaulaki mo ha ongo faifekau kehe. Naʻá ku ʻohovale ʻi he fanongo mo tali mai ʻe he ʻOtuá e lotu ʻa ha kiʻi tamasiʻi hangē ko aú, peá u toki lau fekauʻaki mo Siosefa Sāmita. Naʻá ku lau ʻi he Fuakava Foʻoú fekauʻaki mo e lotu maʻu peé, ka ʻoku hā mai e ʻOtuá ki ha tangata? Naʻe fakatou ongo mahuʻinga mo totonu ia. Naʻe ʻikai ke u hola, ka ne u fokotuʻu ha taimi ke na akoʻi ai au.

ʻĪmisi
meeting with missionaries

Kumi ʻUhinga pe ʻIloʻi e Moʻoní?

Hili ha māhina ʻe taha ʻeku fetaulaki mo e kau faifekaú, naʻa nau fakaafeʻi au ke u papitaiso. Naʻe ʻikai ke u fie fakasītuʻaʻi kinautolu, ka naʻá ku momou ke liʻaki e tukufakaholo ʻeku ongomātuʻá mo kinautolu kotoa pē ne mau feohí. Naʻe ua ʻa e hala ke u fili mei aí, pea naʻá ku ʻiloʻi naʻe taha pē ʻa e founga ke u ʻiloʻi ai e hala ke filí—naʻe pau ke u lotu hangē ko Siosefa Sāmitá. Naʻá ku fehuʻi ki he Tamai Hēvaní ʻi he huafa ʻo Sīsū Kalaisí pe naʻe moʻoni e ngaahi meʻa ne akoʻi mai ʻe he kau faifekaú.

Ko e momeniti ia ne liliu ai e meʻa kotoa pē. Talu mei ai, mo ʻeku ʻiloʻi ʻoku moʻoni e ongoongolelei kuo fakafoki maí. He ʻikai lava ha taha ʻo toʻo e ʻilo ko iá meiate au. Naʻá ku ʻiloʻi e hala ke u muimui aí, pea naʻe ʻikai ha meʻa te ne lava ʻo liliu ia.

Naʻe lahi haʻaku ngaahi fehuʻi ʻi heʻeku kei siʻí. Naʻá ku ʻilo ai ko ha fānau au ʻa e ʻOtuá, ʻokú Ne ʻofa ʻiate au, ʻoku ʻi ai Haʻane palani maʻaku, pea ʻokú Ne finangalo ke tali mai ʻeku ngaahi lotú. Naʻe liliu fakaʻaufuli ʻe he ʻilo ko ʻení ʻa ʻeku fakakaukau ki he moʻuí. Naʻá ku ʻilo ai ʻoku mahuʻinga pe ko hai au mo e meʻa ʻoku ou faí.

ʻĪmisi
praying

Tatau mo e Niʻihi Kehé pe Makehe?

Kimuʻa peá u ʻiloʻi ko ha fānau au ʻa e ʻOtuá, naʻá ku loto ke u tatau pē mo e tokotaha kotoa. Naʻá ku manavasiʻi ke ʻasi makehe mei he niʻihi kehé. Ka ʻi he hili ʻeku ʻilo ko ha fānau au ʻa e ʻOtuá, naʻá ku ʻiloʻi ai ʻe lava ke u makehe; pea kehe mei he niʻihi kehé.

ʻI heʻeku lotu mo ʻiloʻi ko ha foha au ʻo e ʻOtuá, naʻá ku maʻu ai e loto-toʻa ke fakamatalaʻi e ngaahi ongo ʻoku ou maʻú ki heʻeku ongomātuʻá, ka naʻe ʻikai fuʻu mahino ia kiate kinaua. Naʻá na fakakaukau naʻá ku angatuʻu mo fuʻu kei siʻi ke u fili ke papitaiso. Naʻá na ongoʻi mā ʻi he muimui hona fohá ki he tui fakalotu ngalikehé ni kae ʻikai ko ʻena ngaahi tala tukufakaholó. Naʻá ku ʻiloʻi ko hai au mo e meʻa naʻá ku fie maʻú, ka naʻá ku loto foki ke fakaʻapaʻapaʻi ʻeku ongomātuʻá mo fakaʻamu ke na fakaʻapaʻapaʻi ʻeku tui fakalotú.

ʻĪmisi
people standing in a line

Fakaʻapaʻapaʻi ʻEku Ongomātuʻá pe Tukunoaʻi E Meʻa ʻOkú Na Hohaʻa Ki Aí?

Naʻá ku fakamatala hoku tūkungá ki he ongo faifekau sisitaá. Naʻe ʻi ai haʻana fakakaukau—te na lava ʻo talanoa ki heʻeku ongomātuʻá kae lava ke na ongoʻi fiemālie ki he tui fakalotu ko ʻení. Naʻá ku talaange naʻá ku manavasiʻi he ʻikai fie talanoa ʻeku ongomātuʻá mo kinaua. Naʻe fokotuʻu mai leva ʻe ha sisitā ʻe taha ke mau ʻaukai fakataha.

‘I he taimi naʻe ʻikai ke u maʻu meʻatokoni pongipongi aí, naʻe hohaʻa ʻeku faʻeé. Naʻá ne fehuʻi mai, “Ko e hā naʻe ʻikai te ke kai aí?” Naʻá ku fakamatala ange naʻá ku ʻaukai pea naʻe toe lahi ange ai ʻene hohaʻá.

“ʻUluakí ʻokú ke kau ki he tui fakalotu taʻeʻiloa ko ʻení, pea ko ʻeni ʻoku ʻikai te ke kai. ʻOku ou hohaʻa. ʻOku fakaʻohovale kiate au! Te u fetuʻutaki ki he kau faifekau ko iá.”

ʻĪmisi
worried mother

Naʻá ne fetuʻutaki ki he ongo sisitaá, pea naʻe fakaafeʻi mai kinaua ke mau maʻu meʻatokoni efiafi ʻi homau ʻapí!

Naʻa mau fiefia kotoa. Naʻe akoʻi ʻe he ongo faifekaú ki heʻeku ongomātuʻá ʻa e himi “Fānau Au ʻa e ʻOtua” (Ngaahi Himí, fika 193), pea ne mau hiva fakataha ia. Naʻe saiʻia ai ʻeku tangataʻeikí. Hili e maʻu meʻatokoni efiafi mo e ongo sisitaá, naʻe ʻikai toe hohaʻa ʻeku ongomātuʻá ki heʻeku ʻalu ki he lotú. Pea ne u ongoʻi naʻá ku lava ʻo fakaʻapaʻapaʻi kinaua ʻaki hono moʻui ʻaki e ongoongoleleí koeʻuhí naʻe kānokato ai e meʻa kotoa pē naʻá na akonekina au ki aí. Ne u fakakaukau kapau te u ʻofa pē mo angaʻofa feʻunga kiate kinaua, ʻe faifai pē pea mahino kiate kinaua. Naʻe ʻosi ha taʻu ʻe 35 mei hoku papitaisó, ka naʻe papitaiso ʻeku faʻeé peá ne hū ʻi he temipalé ʻi he ngaahi taʻu siʻi pē kuo maliu atú!

Kuo kaunga lahi ki he ngaahi fili lahi ʻi heʻeku moʻuí hono ʻiloʻi ko ia ko ha fānau au ʻa e ʻOtuá. ‘Oku ou ʻilo foki ʻi heʻetau muimui ki he Laumālié mo fai e meʻa ʻoku kole mai ʻe he Tamai Hēvaní kiate kitautolú, te Ne tāpuekina kitautolu, ʻo aʻu ki he taimi ʻoku ngali faingataʻa aí. ‘Oku hoko maʻu pē ia ko e fili lelei tahá.