2023
Kuo Maumauʻi Nai ʻe he Ponokalafí ʻEku Malava ke Ongoʻi mo Foaki ʻa e ʻOfá?
ʻAokosi 2023


Fakakomipiuta Pē: Kakai Lalahi Kei Talavoú

Kuo Maumauʻi Nai ʻe he Ponokalafí ʻEku Malava ke Ongoʻi mo Foaki ʻa e ʻOfá?

Naʻá ku fakaomala mei hono ngāue ‘aki ʻo e ponokalafí, ka naʻe teʻeki ke fakamoʻui au.

ʻĪmisi
ko ha fefine ʻokú ne ongoʻi tuenoa

ʻI hoku taʻu 14, naʻá ku fakatokangaʻi ‘oku ou palopalema‘ia ʻi he ponokalafí. Ne u toutou pehē loto pē, “ʻOku ou ʻilo ʻoku ʻikai sai ʻeni. ʻOku fiemaʻu ke tuku.”

Ka naʻá ku toutou tō pē he tauhele tatau. Na‘á ku fefaʻuhi pehē ʻi ha ngaahi taʻu. Pea hili haʻaku toutou feinga ke tuku, naʻá ku ʻiloʻi heʻikai ke u lava ʻo ikunaʻi ʻa e tōʻonga mo‘ui ko ʻení ʻiate au pē. Koeʻuhí naʻá ku ʻiloʻi naʻe fakatokanga maʻu mai pē ʻa e kau palōfitá ke tau fakamamaʻo mei ai, naʻá ku mā ke kole tokoni ki ha taha, kau ai hoku Fakamoʻuí. Kuo tuʻo lahi ʻa ʻeku fehalākí. Naʻá ku ongoʻi ‘oku ʻikai totonu ke u maʻu ʻa e huhuʻí. Ka naʻe faifai peá u fakakaukau ke u kumi tokoni.

ʻI heʻeku talanoa mo ʻeku pīsopé fekauʻaki mo ‘eku faingataʻaʻiá, naʻá ne tali ia ʻi he loto ʻofa. Ka naʻe kamata ke u fakatokangaʻi ha meʻa: naʻe hanga ʻe heʻeku fefaʻuhi mo e ponokalafí ʻo taʻofi ʻeku malava ‘o ʻilo mo maʻu ʻa e ʻofá—ke u ʻofa ʻiate au, ʻofa ki he niʻihi kehé, pea ʻofa foki ki he ʻOtuá.

ʻI heʻeku fefaʻuhi mo e ngaahi to‘onga loí ni he ngaahi taʻu lahí, naʻá ku fakakaukau kapau naʻe ʻilo ʻe ha taha ʻa e meʻa ʻoku ou fefaʻuhi mo iá, he ʻikai te nau ʻofa ʻiate au. Naʻá ku fakakaukau foki naʻe fakataimi pē mo ʻikai moʻoni ʻa e ʻofá.

Ne faifai ʻi heʻeku fakatomalá, fakatupulaki e ngaahi tō‘onga mo‘ui lelei angé, mo māpuleʻi au pea ma‘u ha fakakaukau leleí, naʻe kamata ke u fakatokangaʻi naʻe ongoʻi ʻe Sīsū Kalaisi ʻeku faingataʻaʻiá pea na‘á Ne lava mo e Tamai Hēvaní ‘o fakamolemole‘i au. Naʻe kamata ke u ongoʻi ha ʻamanaki lelei kae ʻikai mā. Ka ʻe fiemaʻu ha kiʻi taimi ke kamata ke u toki aʻusia ai ʻa e ʻofá ʻi he founga tatau.

Ko Hono Ongoʻi mo Vahevahe e ʻOfa ʻa e ʻOtuá

Hili ha ngaahi taʻu siʻi mei ai, naʻá ku ʻalu ʻo ngāue fakafaifekau! Naʻá ku fuʻu fiefia ke ngāue maʻa hoku Fakamoʻuí, ka naʻe ʻasi e ngaahi nunu‘a tuʻuloa ‘o ʻeku faingataʻaʻia fakapulipulí ʻi heʻeku hoko ko e faifekaú. Naʻá ku kei faingataʻaʻia pē ke u ʻofa ki he niʻihi kehé mo ongoʻi ʻa e ʻofá, tautautefito mei he Tamai Hēvaní.

Naʻe teʻeki pē ke u fakamolemoleʻi au. Naʻá ku kei fakakaukau pē ‘oku ʻikai lava ʻo ʻofaʻi au, neongo naʻá ku feinga mālohi ke ikunaʻi ʻeku tōʻonga moʻui ‘i he kuohilí. Naʻá ku manavasiʻi ke hā ʻoku ou vaivai pe tali ha faʻahinga ʻofa ki he‘eku mo‘uí koeʻuhí ko e manavahē ki he mamahí, siva e ʻamanakí, mo e faingataʻaʻiá. Ko ia naʻá ku faʻa fakamamaʻo mei he kakaí pea ʻikai ke u fakaʻatā kinautolu ke nau ofi mai kiate au.

ʻI ha pō ʻe taha lolotonga ‘eku ongoʻi mātuʻaki taʻelatá, naʻá ku tūʻulutui ʻo tautapa ki he Tamai Hēvaní ke tokoni. Naʻá ku fakahā kiate Ia hoku māmahí ʻi heʻeku ilifia ke u lava ‘o ʻofa kiate aú, ʻofa kiate Iá, pea mo ʻofa ʻi Heʻene fānaú ʻo hangē ko ia ne u fakaʻamu ki aí.

Lolotonga ‘eku tangí, naʻá ku ongoʻi ha meʻa mahino mo angavaivai ʻi hoku ʻatamaí. Naʻá ku ongoʻi naʻe talamai ʻe he ʻOtuá ʻoku sai pē ia ke hulu atu ‘eku ʻofá. Ko e ʻofa ko iá ko ha meʻaʻofa ia kuó Ne foaki ma‘aku—ko ha talēniti naʻá ku kei fufū. Naʻá ku ongoʻi naʻe fiemaʻu ke u fakaʻaongaʻi ia pea toe fakalahi ia. Hangē pē ko e ʻikai teitei ʻosi e ʻofa ʻa e ʻOtuá ‘iate aú, naʻe fiemaʻu ke toe lahi ange ‘eku ʻofá.

Naʻe ongo moʻoni kiate au ʻa e ʻaloʻofa ko ʻeni mei he Laumālié ʻi ha toe meʻa ne u ongoʻi kimuʻa. Naʻá ku ongoʻi moʻoni e ʻofa ʻa e Tamai Hēvaní—mo e ʻuhinga ke hoko ko ʻEne fānaú. Ko ha ongo ia na‘e ʻikai ke u lava ʻo fakamatalaʻi.

Naʻá ku faka‘amu ‘e toe lelei ange ʻeku vahevahe e ʻofa ko ʻení mo e niʻihi kehé mo fakaʻatā ʻa e niʻihi kehé ke nau vahevahe ia mo aú. Naʻá ku lotua ha ngaahi faingamālie ke fakaloloto ange ai ʻa e mālava ko ia ke ʻofá pea ʻi he fakalau ʻa e taimí, naʻe tāpuekina au ʻaki ha ngaahi aʻusia lahi ke u vahevahe ia mo hoku ngaahi tuongaʻané mo e tokouá.

ʻE Lava ʻe he ʻOfa Faka-Kalaisí ʻo Liliu e Meʻa Kotoa Pē

Kuó u fakatōmala mei hono fakaʻaongaʻi ʻo e ponokalafí, ka naʻe kei fiemaʻu pē ke faito‘o hoku lotó. Pea naʻe ʻikai hoko fakaʻangataha ʻa e fakamoʻui ko iá—ne maʻu ʻa e mālohi ‘o e Fakamoʻuí ʻi he fekumi kiate Iá ʻaki hono ako e ngaahi moʻoni ʻi he folofolá mo e lotu tāumaʻu ki ha tokoni. Naʻe kamata ke u tui naʻe lahi feʻunga ‘Ene ʻofa mo e Tamai Hēvaní ʻiate aú ke foaki ai ʻa e huhuʻí. Naʻá ku ongoʻi e kamata ke mole māmālie atu ‘eku māmahí mo e fakalili‘a pē ʻiate aú.

Naʻe akoʻi mai ʻe he talanoa ki he fu‘u ‘akau ʻo e moʻuí ʻi he 1 Nīfai 8 ʻa e founga te u lava ai ʻo fekumi kia Sīsū Kalaisí. Ko e tokotaha kotoa pē ʻoku nau ʻi he tuʻunga kehekehe ʻi he moʻuí ni. ʻI he taimi ʻe niʻihi, ʻoku fiemaʻu ha taimi lahi ke tau ʻiloʻi ai e hala kiate Iá. Ka ʻoku ou ʻilo ʻoku fakatatali mai ʻa e fiefia taʻengatá ʻi heʻetau laka atu ʻi he hala ʻo e fuakavá kiate Iá.

ʻOku ʻikai fakamatala‘i kitautolu ‘aki ʻetau ngaahi fehalākí. ʻOku faka‘amu ‘a Sētane ke tau fakakaukau ʻoku ʻikai ke ʻofaʻi kitautolu pea ʻoku tau taʻetaau. Ka ‘oku ‘ikai mo‘oni ia. ʻOku haohaoa ‘a hono ʻofaʻi kitautolú. Pea ʻe lava ke tokoniʻi kitautolu ʻe Kalaisi ke tau mavahe mei heʻetau ngaahi angahalá.

ʻOku tokolahi ha niʻihi ʻoku fefaʻuhi mo e ponokalafí pe ngaahi tōʻonga moʻui kehe ʻoku ʻikai ke nau fiemaʻu, pea hangē ko hoku tūkungá, ʻoku tupulaki e ngaahi tōʻonga moʻuí ni ʻi he liló mo e fakapulipulí. Ka kuó u mamata he founga ʻe lava ai ke liliu ʻe he ʻofa faka-Kalaisí ʻa e meʻa kotoa pē maʻanautolu ʻoku faingataʻaʻiá.

Ko kitautolu ʻoku faingataʻaʻiá te tau lava ʻo fuofua fekumi ki he māmá ʻo fakafou ʻi he faitotonú. ʻE lava hono fakatupulaki ha vā fētu‘utaki ‘oku mālohi mo angatonu mo e Tamai Hēvaní mo Sīsū Kalaisi, mo ho fāmilí, mo e kaungāmeʻá ʻo hoko ko e tāpuaki ʻaonga taha ia ʻi hoʻo feinga ke fakatupulaki ha tōʻonga moʻui lelei angé pea haʻu kia Kalaisí.

ʻI he lea ʻa ʻEletā ʻUlise Soālesi ʻo e Kōlomu ʻo e Kau ʻAposetolo ʻe Toko Hongofulu Mā Uá kiate kinautolu ʻoku fefaʻuhi mo e ponokalafí, naʻá ne akonaki loto-ʻofa ʻo pehē:

“ʻOku ʻuhinga ʻa e fakaafe ke haʻu ki he Fakamoʻuí ko e ʻamanaki lelei. … ʻI heʻetau tali ʻa e fakaafe ní, ʻoku tau fakavaivaiʻi ai kitautolu ʻi Hono ʻaó. … Pea ʻoku ʻuhinga nai ki he hā ke fakavaivaiʻi kitautolu ʻi Hono ʻaó? Mahalo pē ʻoku ʻuhinga ia … ke kole ha tokoni mei hotau kau takí, mei hotau kāingá, mei hotau ngaahi fāmilí, ʻo aʻu pē ki he kau mataotao fakafaitoʻó. … ʻOku´ʻuhinga foki ia ke ‘oua te tau teitei foʻi ʻi he feingá. ʻOku ʻIkai ha taha ia ‘e haohaoa. ʻOku tau fehalaaki kotoa pē. … ‘Oku haohaoa e ‘ofa ‘a e ‘Eikí ʻiate kitautolú. ʻOkú Ne ʻafio‘i ʻetau mamahí, ngaahi faingataʻaʻiá, mo e ngaahi palopalemá.

“Ko ia kapau ‘e fakatafoki hotau lotó kiate Ia … ʻe fakamolemoleʻi kitautolu ʻe he ʻEikí, te Ne ʻōʻōfakiʻi kitautolu, ʻofaʻi, mahino, pea lava ʻo tokoni mo ʻomi ha mālohi ke ʻoua naʻa tau teitei foʻi. ’Oua naʻa ngalo ʻoku ʻatā ʻa e ʻaloʻofa ʻa e ʻEikí kiate kimoutolu kimuʻa, lolotonga, pea ʻhili [hoʻo] fai ʻa e meʻa kotoa pē’ (2 Nīfai 25:23).”1

ʻOku ʻikai fiemaʻu ia ke tau toitoi ʻi he‘etau maá—te tau lava ʻo lea, faitotonu, pea kole ha tokoni. ʻI heʻeku ʻiloʻi ʻoku ʻofaʻi au ʻe he Tamai Hēvaní mo kinautolu ʻoku mau feohí, ‘oku hoko ai e tokoni lahi taha ʻi heʻeku malava ʻo fakaakeake mei hono fakaʻaongaʻi ʻo e ponokalafí mo hono nunu‘á, koeʻuhí naʻe tokoni e ʻilo ko iá ke u sio ʻoku lava ke huhuʻi mo ʻofaʻi au, peá u taau mo e tokoni ʻa Kalaisí.

ʻOku tau pehē kotoa pē ‘i heʻetau kumi kiate Iá.

Maʻuʻanga Fakamatalá

  1. Face to Face with Elder Ulisses Soares and Elder Craig C. Christensen (fakamafola fakamāmani lahi maʻá e kakai lalahi kei talavoú, Sept. 15, 2019), Gospel Library.