Liahona
Ko Hono Maʻu ha ʻUhinga ʻi he Tatalí
Sānuali 2024


Fakaʻilekitulōnika Pē: Kakai Lalahi Kei Talavoú

Ko Hono Maʻu ha ʻUhinga ʻi he Tatalí

ʻOku foaki mai ʻe Kalaisi ʻa e mālohi mo e ʻaloʻofa ke tau ʻofa ʻi he tuʻunga ʻoku tau ʻi aí pea fakatuʻamelie ki he kahaʻú.

ʻĪmisi
ko ha fefine ʻoku tangutu toko taha ʻi ha sea

ʻOku ʻi ai hoku ngaahi taʻokete ʻe toko nima naʻa nau mali kotoa ʻi honau taʻu uofulu tupu siʻí. ʻI heʻeku tupu haké, naʻá ku ʻamanaki ʻe hangē pē ʻeku moʻuí ko kinautolú—ka naʻe ʻikai ke pehē ia. Naʻá ku ʻosi mei he ʻunivēsití ʻoku teʻeki ke ʻi ai haku kaumeʻa ke ma teu mali pe ko ha taha ne u kaumeʻa fakamātoato mo ia, ka naʻe kamata ke u ngāue peá u hiki ʻo nofo fakataimi mo ʻeku ongomātuʻá, fefolauʻaki, fakatau hoku ʻapi, maʻu ha ngaahi kaungāloki lelei, pea palaniʻi ʻeku moʻuí. Naʻe ʻikai ʻaupito ke u teitei ongoʻi kuo liʻekina au ʻe hoku fāmilí, ka naʻe ʻi ai ha ngaahi taimi naʻá ku ongoʻi lahi ai ʻeku nofo taʻe-malí peá u fakaʻamu ke maʻu haku husepāniti mo ha fānau ʻo hangē ko hoku ngaahi tokouá.

Pea ʻoku ʻikai nai ko e meʻa ia naʻe finangalo ʻa e ʻOtuá maʻakú?

Ko hono moʻoní, naʻe ʻikai ke u tuenoa maʻu pē. Pea naʻá ku ʻiloʻi lelei kuo teʻeki liʻaki au ʻe he ʻOtuá—kuó u maʻu ha ngaahi tāpuaki lahi mo fakaofo ʻi heʻeku moʻuí. Naʻá ku lava ʻo tokanga taha ki heʻeku moʻui lelei fakalaumālié mo fakaʻatamaí, naʻá ku ngāue tokoni peá u feʻiloaki ai mo ha kakai lelei ʻaupito, peá u maʻu ʻa e taimi mo e ivi ke tokoni ʻi ha ngaahi founga makehe. ʻI he taimi naʻá ku ongoʻi loto-foʻi aí, naʻá ku pehē loto pē ʻoku ou ako mo tupulaki pea ʻoku ʻafioʻi au ʻe he ʻOtuá.

ʻAonga ʻa e Tatalí

Naʻe faifai peá u mali, pea naʻe ʻaonga ʻaupito ʻa e tatali ki aí. Hili ha ngaahi ʻaho siʻi mei heʻema malí, ne u maʻu ha fakakaukau naʻe mātuʻaki mahino: “ʻOku ou houngaʻia moʻoni ʻi he taimi tatalí. He ʻikai te u teitei fetongi ʻaki ia ha faʻahinga meʻa.”

Ko hono moʻoní, naʻá ku kiʻi ʻohovale ʻi he momeniti ko ʻeni ʻo e maʻu fakahaá. Meʻa ní naʻe ʻikai ke u fakaʻamu ke fetaulaki vave ange mo hoku husepānití? Ka kiate aú, naʻá ku hoko ko ha tokotaha mo ha hoa lelei ange koeʻuhí ko e meʻa kotoa naʻá ku ako mo aʻusia lolotonga ʻeku nofo ʻo tatali ki he tāpuaki taʻengata ko ʻení. Naʻe mei mole ha tupulaki lahi meiate au ka ne taʻeʻoua ʻa e taimi ko iá.

Ko hono moʻoní, ʻoku ʻikai ke lelei ange pe kovi ange ʻa e taimí ki ha taha ʻo kehe ia mei ha taha. Ko e taimi ʻo e malí ko e meʻa ia ʻaʻau mo e ʻOtuá, pea ʻe lava ke hoko ʻa e tupulakí ʻi ha faʻahinga tuʻunga pē ʻo e moʻuí—mali pe teʻeki mali, fānau pe ʻikai ha fānau, mo e alā meʻa pehē. Pea naʻe mei hokohoko atu pē ʻeku akó mo e tupulakí; ʻoku mahino ko e nofo-malí ʻoku ʻikai ko e ikuʻanga aofangatuku ia ʻo ʻetau tupulakí mo e fakalakalaka fakalaumālié. Ka kiate aú, naʻe ʻi ai ha ngaahi aʻusia mahuʻinga naʻe ʻikai ke mei hoko ʻi ha ngaahi tūkunga kehe, pea ʻoku ou houngaʻia ʻi heʻenau tākiekina ʻa e tuʻunga ʻoku ou ʻi aí.

Ko ha Faingamālie ki he Fiemālié mo e ʻAmanaki Leleí

ʻI ha pō ʻe taha, ʻi ha ngaahi taʻu kimuʻa peá u toki fetaulaki mo hoku husepānití, naʻá ku lau ʻa e potufolofola ko ʻení ʻi he tohi Filipaí: “He kuo akonekina au, ke u fiemālie ʻi he meʻa kotoa pē te u ʻi aí. ʻOku ou ʻilo ke fai ʻi he masivá, pea ʻoku ou ʻilo ke fai ʻi he maʻu ʻo lahí: kuo akonekina au ʻi he potu kotoa pē mo e meʻa kotoa pē ke mākona pe fiekaia, ke u maʻu ʻo lahi pea ke kātaki ʻa e masivá” (4:11–12).

Naʻá ku ofo ʻi he potufolofola ko ʻení. Naʻe tohi ʻa Paula fekauʻaki mo e ngaahi faingataʻa naʻe kehe ʻaupito ia mei heʻeku faingataʻá, ka ko e pōpoaki maʻakú ʻoku malava ke fakatou maʻu ʻa e nongá mo e fiefiá ʻi hotau tūkunga lolotongá pea ʻamanaki lelei ki he kahaʻú—ʻi he taimi tatau. ʻOku lava pē ke u fakatou mākona mo fiekaia. ʻOku lava ke u moʻui ki he taupotu tahá pea houngaʻia ʻi he taimi naʻá ku kei taautaha aí, pea ʻoku ou lava ʻo ʻamanaki lelei mo ngāue ke maʻu ha hoa. Naʻe ʻi ai ha faingamālie ki he ongo meʻá ni fakatouʻosi.

Pea naʻe malava fēfē nai ʻeni? ʻOku maʻu ʻa e talí ʻi he veesi hono hokó: “ʻOku ou faʻa fai ʻa e ngaahi meʻa kotoa pē ʻia Kalaisi ʻokú ne fakamālohiʻi aú” (Filipai 4:13). ʻOku foaki mai ʻe Kalaisi ʻa e mālohi mo e ʻaloʻofa ke tau ʻofa ʻi he tuʻunga ʻoku tau ʻi aí pea fakatuʻamelie ki he kahaʻú.

ʻIkai Maumauʻi ʻa e Taimi Tatalí

Kuó u faʻa toutou foki ki he ngaahi folofola ko ʻení. ʻOku fakaʻaongaʻi kinautolu ki ha meʻa lahi ange ʻi he nofo taʻe-malí pē. ʻOku tau faʻa tatali maʻu pē ʻi ha ngaahi taimi kehekehe ʻi heʻetau moʻuí—ʻo tatali ki he ngaahi tāpuakí pe talí pe ko ha ngaahi liliu lalahi ʻi he moʻuí. Kuó u tatali mo ʻamanaki mo hoku husepānití ʻi he taimí ni ke maʻu haʻama fānau. Kuó u mamata ki he feitama ʻa hoku ngaahi tokouá mo e ngaahi kaungāmeʻá pea maʻu haʻanau fānau lolotonga ia ʻokú ma lotua mo tatali ki he tāpuaki tatau.

Kuo faingataʻa mo faʻa fakatupu loto-mamahi ʻa e tatali ko ʻení, ka kuo lahi ha ngaahi tāpuaki mo ha ngaahi faingamālie ʻi he taimi tatau pē. Kuó u lava ʻo fakakakato haʻaku ako mataʻitohi, fakalakalaka ʻeku ngāue maʻuʻanga moʻuí, fokotuʻu ha ʻapi ʻe ongoʻi ai ʻe he fāmilí mo e ngaahi kaungāmeʻá ʻoku ʻofaʻi mo talitali lelei kinautolu, hokohoko atu ʻa e ngāue ʻi he ngaahi uiuiʻí mo e ngāue tokoni ʻi he Siasí, pea fekumi ki ha fakahā fakataautaha mo ha fakahinohino. ʻOku ou feinga mo hoku husepānití ke fakaʻaongaʻi ʻa e taimi ko ʻení ke hoko ko e faʻahinga kakai (pea fakaʻamu ange mai ko e ongomātuʻa ʻi he kahaʻú) ʻoku finangalo ʻa e ʻOtuá ke ma aʻusiá. He ʻikai ke ma lava ʻo fakanounouʻi ʻa e taimi tatalí, ka te ma lava ʻo feinga ke ʻoua naʻá ma maumauʻi ʻa e taimi ko iá.

ʻOku faingataʻa ʻi he taimi ʻe niʻihi ke pukepuke ai ʻa e fakakaukau ko ʻení. Hangē ko e tohi ʻa Paulá, ko e taimi ʻe niʻihi ʻokú ma “mākona” pea taimi ʻe niʻihi ʻokú ma “fiekaia.” ʻOku fakafou ʻia Kalaisi mo ʻEne ʻaloʻofá ʻa ʻema malava ke fakatahá, ke ma ʻilo ʻa e tuʻunga potupotutatau ko ia ʻi he fiemālié mo e ʻamanaki leleí. ʻI he ngaahi feituʻu ʻoku lahi ai ʻa e nofo ʻo tatalí, ʻoku ou feinga ke ʻoua naʻa mole ʻa e ngaahi tāpuaki mo e ngaahi lēsoni ʻe lava ke maʻu ʻi he taimi tatau pē.