Liahona
Ko Hono Ikunaʻi ʻo e Hē Fakalaumālié—Ko e Hā Te u Fai ʻi he Taimi Ní?
Sānuali 2024


“Ko Hono Ikunaʻi ʻo e Hē Fakalaumālié—Ko e Hā Te u Fai ʻi he Taimi Ní?,” Liahona, Sānuali 2024.

Kakai Lalahi Kei Talavoú

Ko Hono Ikunaʻi ʻo e Hē Fakalaumālié—Ko e Hā Te u Fai ʻi he Taimi Ní?

ʻI he taimi ʻoku tau ʻunu ai kia Sīsū Kalaisí, ʻoku ʻikai ʻaupito ke tau teitei hē.

ʻĪmisi
foʻi leta tētē ʻi he vaí

Naʻe fakafiefia ʻaupito kiate au ʻeku aʻu hake ki he kakai lalahi kei talavoú. Naʻá ku mateuteu ke kamata ʻa e moʻui naʻá ku fakaʻamu maʻu pē ki aí. Naʻá ku ngāue fakafaifekau ʻi Palāsila peá u hū leva ki he ʻunivēsití ʻi heʻeku foki mai ki ʻapí. Naʻe ʻosi hoku mataʻitohí, maʻu ha ngāue lelei, peá u feinga ke moʻui ko ha ākonga ʻa Kalaisi.

Pea ʻoku ou kei ʻi he tuʻunga ko ʻeni ʻo e moʻuí. ʻO fai pē hoku lelei tahá ke muimui ʻiate Ia.

ʻOku ou houngaʻia ʻaupito ʻi he ngaahi faingamālie mo e ngaahi tāpuaki kuó u maʻú. Ka ʻi heʻeku vakai atu ki mui ʻo sio kuó u fai ʻa e ngaahi fuakava kotoa pē ʻoku ou lavá ʻo aʻu ki he tuʻunga ko ʻení (makehe mei he malí) pea aʻusia ʻa e ngaahi makamaile lalahi naʻá ku palani maʻu pē ki aí, ʻoku ou ongoʻi he taimi ʻe niʻihi ʻoku ou faingataʻaʻia—ʻo ʻikai ke u fakapapauʻi ʻa e founga ke u fakalakalaka aí, tautautefito ki he tuʻunga fakalaumālié.

Kuó u mamata foki ki he fefaʻuhi mo e kakai lalahi kei talavou ʻoku mau feohí. ʻOku ʻi ai ha niʻihi kuo nau mavahe mei he Siasí koeʻuhí ʻoku nau ongoʻi ʻoku ʻikai ha taumuʻa pe fehangahangai mo ha ngaahi ʻamanaki ʻoku ʻikai maʻu. Kuo faʻa tānaki ʻenau ngaahi angafaí ki heʻeku lisi ʻo e ngaahi fehuʻi ki he moʻuí.

Neongo ia, ko ʻeku ngaahi fehuʻi lahi taha ʻeni ki he Tamai Hēvaní: Te u ikunaʻi fēfē ʻa e ongo ko ʻeni ʻo e hē fakalaumālié? Ko e hā te u fai ʻi he taimi ní?

ʻI heʻeku fefaʻuhi mo e ngaahi fehuʻi ko ʻení, kuó u ako ai ha ngaahi moʻoni mahuʻinga ʻe niʻihi kuo nau tokoniʻi au ke u fehangahangai mo e kuonga taʻepau ko ʻení.

ʻOua Naʻa Tuku ke Takihalaʻi Koe ʻe he Ngaahi Meʻa ʻOkú ne Tohoakiʻi Hoʻo Tokangá

Lolotonga ʻa e taimi ko ʻeni ʻo e ʻikai ke u ʻilo ʻa e feituʻu ke tafoki ki aí pe meʻa ke u ʻamanaki ki aí, kuó u fakatokangaʻi ʻa e faingofua ke kamata ke muʻomuʻa ʻa e ngaahi meʻa fakahohaʻa ʻo e māmaní ʻi he ngaahi meʻa fakalaumālié. Naʻe pehē ʻe Sisitā Lepeka L. Kuleiveni, ko e Tokoni Ua ʻi he Kau Palesitenisī Lahi ʻo e Kau Finemuí, “ʻOku fonu e māmaní ʻi he ngaahi fakahohaʻa te ne kākaaʻi ʻo aʻu pē kiate kinautolu kuo filí, ʻo tupu ai ʻenau fakavaʻivaʻinga ʻi hono moʻui ʻaki ʻenau ngaahi fuakavá.”1

Kuó u mamata ki he fefaʻuhi ʻa ha kakai lalahi kei talavou kehe mo ʻenau fakamoʻoní hili ʻenau foki mai mei heʻenau ngāue fakafaifekaú. Kuó u mamata foki ki he aʻu ha niʻihi ki ha ngaahi makamaile hangē ko e ʻosi mei he ʻunivēsití pe mali pea iku ʻo taki halaʻi kinautolu mei he ngaahi meʻa ʻoku mahuʻinga tahá ʻi he taimi ʻoku ʻikai ke nau fakaʻatā ai ha potu moʻó e ongoongolelei ʻo Sīsū Kalaisí ʻi heʻenau tūkunga moʻui foʻoú.

Kuó u foua foki ha ngaahi lelei mo ha faingataʻa fakalaumālie. Kuo faingataʻa ʻi he taimi ʻe niʻihi ke maʻu ha fakalotolahi pea ʻoua ʻe fakapikopiko ʻi he ngaahi tōʻonga moʻui fakalaumālié, tautautefito ki he taimi ʻoku ʻikai maʻu ai ha ngaahi tāpuaki pau ʻi he taimi pē ko ia naʻá ku ʻamanaki ki aí. ʻOku ou loto maʻu pē ke u tupulaki mo fakalakalaka—ʻoku ou fie fakalakalaka fakalaumālie. Ka ʻoku ou ongoʻi he taimi ʻe niʻihi, hangē ʻoku noa pē ʻeku moʻuí ʻo ʻikai ha taumuʻá.

Neongo ia, ko e taimi ʻoku ou tuku ai ha taimi ki he Tamai Hēvaní mo Sīsū Kalaisi ʻi he ʻaho takitaha, tautautefito ʻi he fanga kiʻi founga iiki mo faingofuá (vakai, ʻAlamā 37:6), ʻoku ou ongoʻi ʻa e fakafiemālie mo e fakapapau ʻoku ʻomi ʻe Heʻene ongoongoleleí kiate aú, ʻo aʻu ai pē ki he taimi ʻoku taʻe-pau ai ʻa e māmaní.

Naʻe pehē ʻe Palesiteni Lāsolo M. Nalesoni: “ʻOku ou kole atu ke tuku ke lāngilangiʻia ʻa e ʻOtuá ʻi hoʻo moʻuí. Tuku haʻo taimi lahi ange ki he ʻEikí. ʻI hoʻo fai iá, fakatokangaʻi ʻa e meʻa ʻoku hoko ki ho ivi fakalaumālie leleí.”2 ʻI he taimi ʻoku ou fili ai ʻi he ʻiloʻilo pau ke tui kia Sīsū Kalaisi ʻi he ʻaho kotoa pē pea tuku ha taimi ki he ngaahi tōʻonga moʻui fakalaumālie ʻokú ne fakafehokotaki au mo Iá, ʻoku ou manatuʻi hoku ngaahi momeniti mahuʻinga fakalaumālié mo ongoʻi ha taumuʻa foʻou, ʻamanaki lelei ki he kahaʻú, mo e tuí.

Fekumi ki he Ngaahi Ivi Tākiekina Leleí

Ko e taimi ʻe taha naʻá ku ongoʻi ai ʻoku ʻikai ha taumuʻa ʻeku moʻuí, ʻa hoku taʻu fakaʻosi ʻi he ʻunivēsití. Naʻe faingataʻa ʻa e moʻuí. Naʻe hoko ia lolotonga ʻa e mahaki fakaʻauhá, ko ia naʻá ku loto-mafasia ʻi heʻeku nofo maʻu ʻi ʻapi ʻo fakaʻosiʻosi ʻeku ngaahi kalasí. Naʻe ʻikai ke ʻi ai ha fakahinohino mo ha fehokotaki ʻi heʻeku moʻuí.

Naʻá ku fefaʻuhi foki mo e lotú ʻi he taimi ko ʻení. Naʻe pau ke u faʻa feinga ke u mavahe mei hoku mohengá ʻi hoku vala mohé ke fanongo ki he houalotu sākalamēnití ʻi he ʻinitanetí koeʻuhí ne ʻikai pē ke u maʻu ha ivi fēfē.

Lolotonga ʻa e vahaʻataimi fakapoʻuli ko ʻení, naʻá ku feinga ki hoku fāmilí mo e ngaahi kaungāmeʻá ʻo fakamatalaʻi kiate kinautolu ʻa ʻeku ongoʻi hē mo loto-mafasiá. Naʻe ʻikai ke u ongoʻi ʻe au ne ʻi ai haʻaku ʻamanaki lelei ki he kahaʻú pea naʻe ʻikai ke u ʻilo pe ʻe lelei fēfē ʻa e meʻa kotoa. Pea naʻa nau talamai naʻa nau lotua mo poupouʻi au neongo naʻa nau fuʻu mamaʻo.

ʻI heʻeku feinga ki hoku ngaahi ʻofaʻanga ʻoku nau tui lahi mo lotu ki he Tamai Hēvaní ʻaki ha kiʻi fakalotolahi fakalaumālié, ne u ongoʻi ʻenau poupoú mo e ʻofá.

Kuó u fakatokangaʻi ko e taimi ʻoku ou fuʻu tokanga taha ai ki heʻeku ngaahi ʻamanaki ʻikai hokó, ʻeku ngaahi veiveiuá pe ko hoku ngaahi faingataʻaʻiá, ʻoku vaivai ai ʻeku tuí. ʻOku ngalo ʻiate au ʻa e ngaahi tāpuaki ʻi heʻeku moʻuí. Ka ʻi heʻeku tokanga ke ʻākilotoa au ʻaki ʻa e leleí ʻi hono lau hoku tāpuaki fakapēteliaké, fanongo ki he ngaahi pōpoaki ʻo e konifelenisi lahí, mo feohi mo e niʻihi ʻoku ou ʻofa aí ʻa ia ʻoku nau tākiekina lelei ange aú, ʻoku ou toe tokanga ange ai ki he liliu fakaofo ʻoku fai ʻe he ongoongolelei ʻo Sīsū Kalaisí ʻi heʻeku moʻuí.

Neongo kapau ʻoku ʻikai mahino ho hala ki he kahaʻú ʻi he taimi ʻe niʻihi pe ʻoku ʻikai hoko fakatatau mo hoʻo palaní, ka ʻoku kei ʻi ai pē ha lelei lahi ʻi hoʻo moʻuí pea lahi mo e ngaahi faingamālie ʻe lava ke ke maʻu ke tokoniʻi koe ke ke fakalakalaka ai ʻi he hala ʻo e fuakavá. ʻOku ʻi ai maʻu pē ha meʻa lahi ange ke ako mo ha feituʻu lahi ange ke tupulaki ai, tautautefito ki he fakalaumālié. Kole ha tataki mei he Tamai Hēvaní. Te Ne tokoniʻi koe ke ke fekumi mo kumi ʻa e ngaahi ivi tākiekina lelei mo e ngaahi faingamālie ke tupulaki mo ako ʻa ia ʻokú ne ʻākilotoa koé (vakai, Ngaahi Tefito ʻo e Tuí 1:13).

ʻĪmisi
fefine lahi kei talavou ʻi he kiʻi vaka ʻaʻalo

Hokohoko Atu ʻa e Feingá

ʻE lava ʻi he taimi ʻe niʻihi ʻo hangē ʻetau tuʻunga fakalaumālie fakatāutahá ko e peaú—ʻo mālohi mo vaivai. Mahalo te tau ongoʻi mālohi ʻi he taimi ʻe niʻihi ʻi heʻetau tuí mo e fiefia ʻi he ongoongoleleí. Ka ʻi he taimi ʻe niʻihi, mahalo te tau faingataʻaʻia ke ʻiloʻi ʻa e feituʻu ke hoko atu ki aí. Mahalo te tau faingataʻaʻia ʻi he taimi ʻoku hoko mai ai ʻa e ngaahi faingataʻá, hoko mai ha ngaahi fehuʻi, pe toloi ʻa e ngaahi tāpuakí, tautautefito ki he taimi ʻoku tau fai ai hotau lelei tahá ke moʻui ʻaki ʻa e ongoongoleleí. ʻI he ngaahi taimi faingataʻa ko ʻení, ʻoku ou faʻa mamata ki he kakaí ʻoku nau fili mei ha foʻi hala ʻe ua: ko e taha ʻoku nau kumi tokoni ai ki he Fakamoʻuí, pea taha ʻoku ʻikai ke nau kole tokoni.

ʻOku ou faʻa fakafehoanaki ʻa e ngaahi momeniti ko ʻení ki he talanoa ʻo Mōsese mo e ngata palasá (vakai, Nōmipa 21:8–9). ʻI he taimi naʻe fuʻu fiemaʻu vivili ai ʻe he kau ʻIsilelí ke fakamoʻui kinautolu hili hono huhu kinautolu ʻe he fanga ngata koná, naʻe ʻoange ʻe Mōsese ha founga faingofua ke fakahaofi ai kinautolu: vakai ki he ngata palasa ʻokú ne fakafofongaʻi ʻa Sihová. Ko e meʻa pē ia naʻe pau ke nau fakahokó. Kiʻi hila pē ʻe taha pea nau moʻui. Ka naʻe fili ʻa e tokolahi ke ʻikai fai ia pea naʻa nau ʻauha. (Vakai, 1 Nīfai 17:41.)

ʻOku fakatupu ʻe he talanoa ko ʻení ke u fakakaukau ki he founga ʻoku tau fuesia ai ʻa e mafatukituki ʻo e taʻefiemālié mo e tāufehiʻá mei heʻetau ngaahi fakatetuʻa ʻoku ʻikai maʻú, ʻi he taimi ʻoku ofi mai ai pē ʻa e faitoʻó kiate kitautolú!

Ko e kī ki hono ongoʻi ʻo e ʻamanaki leleí, melinó, mo e tui ki hotau kahaʻú ko e hanga pē kia Sīsū Kalaisi (vakai, Hilamani 8:14–15; Sione 3:14–17).

Kuó u hoko maʻu pē ko ha taha fakaanga fefeka kiate au ʻi he taimi ʻoku ou fai ai ha ngaahi fehalaākí. Ka koeʻuhí kuó u feinga moʻoni ke ako mo tui ki he Tamai Hēvaní mo Sīsū Kalaisi, ʻoku ou ʻilo te u lava maʻu pē ʻo falala kiate Kinaua ki ha fakamolemole, tupulaki, mo ha fakamoʻui ʻi he ngaahi taimi faingataʻá. ʻOku ou ʻilo ko e taimi ʻoku ou fekumi ai kiate Kinaua ʻi he lotú, ako ʻa e Haʻu, ʻo Muimui ʻIate Aú, fakaaongaʻi ha taimi ʻi he temipalé, mo fakahoko totonu hoku uiuiʻí, ʻoku ou ongoʻi ha houngaʻia mo ha fakafoʻou.

ʻI heʻeku fekumi kiate Kinauá, ʻoku ou vakai ai ki he ongoongolelei ʻo Sīsū Kalaisí ʻi he tuʻunga ʻoku ʻi aí: ko ha hūfangaʻanga ʻokú ne ʻomi kiate kitautolu ʻa e fakafiemālié, malú, mo e fakamoʻuí mei he fanga ngata ʻo e māmaní.

Naʻe fakamoʻoni ʻi he angaʻofa ʻa ʻEletā Sefilī R. Hōlani ʻo e Kōlomu ʻo e Kau ʻAposetolo ʻe Toko Hongofulu Mā Uá: “ʻHa ʻamanaki ʻoku mālohi haohaoa,ʼ” fanauʻi ʻi he ʻofa ki he ʻOtuá mo e kakai fulipē—ko e meʻa ia ʻokú ma fiemaʻu maʻamoutolú. … ʻOku haʻu fakataha e ʻamanaki mālohi ko iá mo e fanafana fakapapau mai ʻoku ʻofaʻi koe ʻe he ʻOtuá, ko Kalaisi ʻa ho Taukapó, pea ʻoku moʻoni ʻa e ongoongoleleí. ʻE fakamanatu atu ʻe hono ulo ngingilá ʻoku ʻi he ongoongoleleí maʻu pē—ʻi he ʻaho kotoa pē, houa kotoa pē—ha faingamālie foʻou, ha moʻui foʻou, mo ha taʻu foʻou. Ko ha mana moʻoni ia! Ko ha meʻa-foaki fakaofo ia! Koeʻuhi ko e meʻaʻofa ʻa Kalaisí, ʻoku ʻatautolu e ngaahi meʻa lelei taha ʻo e moʻuí ʻo kapau te tau tuʻumaʻu ʻi he tuí mo hokohoko atu pē e feingá mo ʻamanaki lelei maʻu ai pē.”3

ʻUnu ke ofi kia Sīsū Kalaisi

ʻOku ʻomi ʻe he tuʻunga fakaekakai lalahi kei talavoú ha ngaahi liliu lahi, lahi ʻa e taʻepaú, pea aʻu pē ki he taimi ʻe niʻihi ʻoku ʻikai maʻu ʻa e ngaahi meʻa ne ʻamanaki ki aí. Ka ʻoku pau maʻu pē mo ʻikai moveuveu ʻa e ongoongolelei ʻo Sīsū Kalaisí. Pea ʻoku pau ʻa ʻEne ngaahi talaʻofa mo e Tamai Hēvaní ʻi he hokohoko atu ʻetau nofo maʻu ʻi he hala ʻo e fuakavá. ʻE lava ʻe he māmaní ʻo ʻai ke fuʻu faingataʻa ʻi he taimi ʻe niʻihi ke tuku ʻetau tokangá kiate Ia. Ka ko e fakalakalaka ke laka ki muʻa ʻi ha faʻahinga sitepu pē ʻokú ne ʻomi ai kitautolu ke ofi ange kiate Iá. ʻI he taimi ʻoku tau ʻunu ai ke ofi kia Kalaisí, ʻoku ʻikai ʻaupito ke tau teitei hē—ʻoku tau ʻunu atu ki he ʻamanaki leleí, melinó, mo e fiefiá.

ʻOku nofo ʻa e tokotaha naʻá ne faʻu ʻa e talanoá ʻi Menisesitā, ʻIngilani.