Ngaahi Maʻuʻanga Tokoni Makehe ki hono Akoʻi ʻo e Fānaú
Lēsoni 11: ʻOku ou ʻOfa ʻi Hoku Fāmilí


11

ʻOku ou ʻOfa ʻi Hoku Fāmilí

Talateu maʻá e Faiakó

Ke ke mateuteu fakalaumālie ke akoʻi e lēsoni ko ʻení, kātaki ʻo lau mo fakalaulauloto ki he ngaahi meʻá ni:

Ko e fāmilí ko e uho ia ʻo e palani ʻo e fakamoʻuí. Kuo fokotuʻu ʻe he Tamai Hēvaní ʻa e fāmilí ke ne ʻomaikiate kitautolu ʻa e fiefia mo teuteuʻi kitautolu ki he moʻui taʻengatá. ʻOku tau lava ʻo ako ʻi he fāmilí ʻa engaahi tefitoʻi moʻoni totonú ʻi ha ʻātakai ʻofa. ʻOku mahuʻinga ki he mēmipa takitaha ʻo e fāmilí ke naufeʻofaʻaki mo fetokoniʻaki. ʻOku tau fakahaaʻi ʻetau ʻofá ʻaki ʻetau fie tokoní mo e fakaʻapaʻapá (vakai ʻEfesō 6:1–3). ʻOku akoʻi kitautolu ʻe he folofolá ke “feangaleleiʻaki [ʻakitautolu] kiate [kitautolu mo] manavaʻofa”(ʻEfesō 4:32; vakai foki, “Ko e Fāmilí: Ko Ha Fanongonongo ki Māmani,” Liahona, ʻOkatopa 2004, 49).

Teuteú

Tāfakatatau pe ʻai ha tatau ʻo e ngaahi fakatātā ʻo e fāmili ʻi he peesi 51. Valivaliʻi kinautolu, kapau ʻoku fie maʻu. Kosi kinautolu pea faʻo ʻi ha ʻaiʻanga meʻa.

ʻĪmisi
coloring page, I Love My Family

ʻOku Ou ʻOfa ʻi Hoku Fāmilí

ʻEkitivitī ke ako mei aí

Kamataʻaki ha ʻekitivitī fakatahataha. Ki ha ngaahi fakakaukau, vakai ki he peesi 3.

Lotu

Fakaafeʻi ha taha ʻo e fānaú ke ne fai ʻa e fua lotú.

Fakatātā

Fakaʻaliʻali ʻa e fakatātā ʻo e kiʻi fāmili fiefia ʻi he peesi 50. Talaange ki he fānaú kuo ʻomai ʻe he Tamai Hēvaní kiate kitautolu takitaha ha fāmili. Fakamatalaʻi ange ʻoku ʻofa hotau ngaahi fāmilí ʻiate kitautolu pea te tau lava ʻo fakahaaʻi ʻetau ʻofa ki hotau fāmilí ʻaki ʻetau angalelei mo tokoni.

ʻĪmisi
parents with small boy

Fakafaivaʻi

Puke ʻa e faʻoʻanga meʻá pea kole ha taha ʻo e fānaú ke fili ha fakatātā fāmili. Talaange ki he fānaú pe ko e hā e mēmipa ko ia ʻo e fāmilí (faʻē, tamai, tuongaʻane, tokoua pe pēpē) pea ʻai ʻa e fānaú ke lau fakataha ia mo koe. Fokotuʻu ange ha founga te nau lava ai ʻo fakahaaʻi e ʻofá ki he mēmipa ko ia ʻo e fāmilí (fakamaau e ngaahi meʻavaʻingá, vahevahe, malimali mo e alā meʻa pehē). Fakaafeʻi kinautolu ke nau ʻai pē ke pehē ʻoku nau fakatātaaʻi ʻa e meʻa ko iá. Toe fai ʻa e ʻekitivitī ko ʻení mo e fakatātā takitaha.

Hiva

Hivaʻi pe lau ʻa e ngaahi lea ʻo e “Ko ha Fāmili Fiefia” (Tohi Hiva ʻa e Fānaú, 104) pea fakatātaaʻi ʻo hangē ko ia ʻoku hā atu ʻi laló. Fakaafeʻi ʻa e fānaú ke nau fakataha atu mo koe.

ʻOku ou ʻofa he faʻē; ʻokú ne ʻofa ʻiate au. (ala ho nimá ki ho fatafatá)

ʻOku mau ʻofa he tamai, ʻio tangataʻeiki; (kamokamo ho ʻulú ki ʻolunga mo lalo)

ʻOkú ne ʻofa ʻiate kitautolu pea ko ia ai, (mafao atu ho ongo nimá)

Ko ha fāmili fiefia kimautolú. (kuku ho fatafatá)

ʻOku ou ʻofa hoku tokouá; pea ʻokú ne ʻofa ʻiate au. (ala ho nimá ki ho fatafatá)

ʻOku mau ʻofa he tuongaʻane, ʻio tangataʻeikí; (kamokamo ho ʻulú ki ʻolunga mo lalo)

ʻOkú ne ʻofa ʻiate kitautolu pea ko ia ke ke vakai, (mafao atu ho ongo nimá)

Ko ha fāmili fiefia kimautolu. (kuku ho fatafatá)

Fakaʻosí

Fakalotolahiʻi ʻa e fānaú ke nau ʻofa mo angalelei ki he ngaahi mēmipa honau fāmilí. Fakaafeʻi kinautolu ke nau lea, “ʻOku ou ʻofa ʻi hoku fāmilí.”

Lotu

Fakaafeʻi ha taha ʻo e fānaú ke ne fai ʻa e lotu tukú.

Ngaahi ʻEkitivitī ke fili mei aí

Teuteú

  • Ki he talanoá: Fakaʻilongaʻi ʻa e peesi 18 ʻi he tohi lēsoni ko ʻení ke faingofua hoʻo huke ki aí.

  • Ki he pousitaá: Kole ki he mātuʻa ʻa e fānau nesilī takitaha, ha laʻitā ʻoku ʻasi ai ʻa e kiʻi tamasiʻí pe taʻahiné mo hono fāmilí (mahalo kuo nau ʻosi ʻomai ʻa e tā ko ʻení ʻi he ʻuluaki kau ʻa e tamasiʻí pe taʻahiné ki he kalasi nesilií; vakai ki he peesi 7). Fakapipiki ʻa e laʻitaá ki ha papa pousitā. Tohi ʻi ʻolunga ʻa e “ʻOku ou ʻOfa ʻi Hoku Fāmilí.”

Talanoa

Fakaʻaliʻali ki he fānaú ʻa e fakatātā ʻo Sīsū mo ʻEne faʻeé (peesi 18). Tuhu kia Sīsū pea talaange ki he fānaú ko ha tā ʻeni ʻo Sīsū ʻi Heʻene kei siʻí. Tuhu kia Mele peá ke talaange ko e faʻē ʻeni ʻa Sīsuú. Fakamatalaʻi ange naʻe ʻi ai ha fāmili ʻofa ʻo Sīsū naʻa nau tokangaʻi lelei Ia ʻi Heʻene kei siʻisiʻí pea naʻá Ne fuʻu ʻofa ʻaupito ʻi Hono fāmilí. Fokotuʻu ange ki he fānaú ʻa e ngaahi founga te nau lava ʻo fakahaaʻiʻaki ʻenau ʻofa ki heʻenau ngaahi faʻeé (ʻaki ha mali-mali, tokoni he fakamaʻa ʻapí, fāʻufua mo e alā meʻa pehē). Fakaafeʻi ʻa e fānaú ke ʻai pē ke pehē ʻoku nau fai e ngaahi meʻa ko iá.

ʻĪmisi
boy Jesus praying

Hiva

Tānaki atu ha ngaahi lea foʻou ki he foʻi hiva “Fakafiefia ke faí” (Tohi Hiva ʻa e Fānaú, 129) ke akoʻi e fānaú ki he ngaahi founga ʻe niʻihi te nau lava ai ʻo fakahaaʻi ʻa e ʻofá ki honau ngaahi fāmilí. Hangē ko ʻení, lea ki he fānaú, “Ke tau fakahā e founga te tau lava ʻo ʻofa ai he tokouá.” Hiva ʻa e “Fevahevaheʻaki e meʻavaʻinga ʻoku fakafiefia ke fai,” pea fai ha kiʻi fakatātaaʻi faingofua. Ko e ngaahi lea ʻe niʻihi te ke lava ʻo ngāueʻaki ko e, “Fakamaau e ngaahi meʻa-vaʻingá ʻoku fakafiefia ke fai,” “Fakamaau e lokí ʻoku fakafiefia ke fai,” “Malimali ʻoku fakafiefia ke fai,” “Tokoni ki heʻeku tamaí ʻoku fakafiefia ke fai” mo e alā meʻa peheé.

Pousitā

Fakaʻaliʻali ʻa e pousitā kuó ke teuteuʻí. Tuhu ki ha fakatātā peá ke pehē, “Ko e fāmili ʻeni ʻo [hingoa ʻo e tamasiʻí pe taʻahiné]. Ko [hingoa ʻo e tamasiʻí pe taʻahiné] ʻeni.” Fai ʻa e meʻa tatau ki he fānaú kotoa. Fakamamafaʻi ʻoku ʻi ai hotau ngaahi fāmili takitaha ʻoku nau ʻofa ʻiate kitautolu pea ʻoku tau ʻofa ʻiate kinautolu. Fakaʻaliʻali ʻa e pousitaá ʻi he uike takitaha pea tuku ki he fānaú ke nau tali ki he ngaahi fehuʻi fekauʻaki mo honau fāmilí (“Ko e fē ʻa e fāmili ʻo [hingoa ʻo e tamasiʻí/taʻahiné]?” “ʻOku ʻi fē ʻa [hingoa ʻo e tamasiʻí/taʻahiné]?” ʻOku ʻi fē ʻa e Tamaí?” mo e alā fehuʻi pehē). Tānaki atu ʻa e ngaahi taá ki he pousitaá ʻi he kau atu ha fānau kehe ki he nesilií.