Ngaahi Maʻuʻanga Tokoni Makehe ki hono Akoʻi ʻo e Fānaú
Lēsoni 18: Te u ʻOfa ʻi he Niʻihi Kehé


18

Te u ʻOfa ʻi he Niʻihi Kehé

Talateu Maʻá e Faiakó

Ke ke mateuteu fakalaumālie ke akoʻi e lēsoni ko ʻení, kātaki ʻo lau mo fakalaulauloto ki he ngaahi meʻá ni:

Ko e ʻofa ki he niʻihi kehé, kae tautefito kiate kinautolu ʻoku faikehekehe mo kitautolú, ko e taha ia ʻo e ngaahi founga mahuʻinga te tau lava ʻo muimui ai ʻi he Fakamoʻui ko Sīsū Kalaisí (vakai, Sione 13:34–35). ʻOku tau fakahaaʻi ʻetau ʻofa ki he niʻihi kehé ʻaki ʻetau angalelei, fakafanongo, fakanonga mo tokoniʻi kinautolu. (Vakai, Mātiu 25:34–40; Mōsaia 18:8–9.)

Teuteú

  • Lau ʻa e Luke 10:25–37, peá ke mateuteu ke fai ʻa e talanoa ʻo e tangata Samēlia leleí.

  • ʻOmai ha tatau ʻo e Tohi Tapú.

  • Fakaʻilongaʻi ʻa e peesi 74 ʻi he tohi lēsoni ko ʻení ke faingofua hoʻo huke ki aí.

Ngaahi ʻEkitivitī Ke Ako Mei Aí

Kamataʻaki ha ʻekitivitī fakatahataha. Ki ha ngaahi fakakaukau, vakai ki he peesi 3.

Lotu

Fakaafeʻi ha taha ʻo e fānaú ke ne fai ʻa e fua lotú.

Ngaahi Fakatātā

Fakaʻaliʻali ʻa e fakatātā ʻi he peesi 74. Fakamatalaʻi ange ʻoku vaʻinga lelei fakataha ʻa e fānau ʻi he fakatātā ko ʻení. ʻI he taimi ʻoku tau angalelei ai ki he niʻihi kehé, ʻoku tau fakahaaʻi ʻa e ʻofá kiate kinautolu.

ʻĪmisi
girls playing
ʻĪmisi
boys playing

Hiva

Hivaʻi pe lau ʻa e ngaahi lea ki he “Folofola ʻa Sīsū “Feʻofaʻaki” (Tohi Hiva ʻa e Fānaú, 39) pea fai hono fakatātaaʻi ʻoku hā atu ʻi laló. Fakaafeʻi ʻa e fānaú ke kau fakataha mo koe.

Folofola ʻa Sīsū, Feʻofaʻaki; (mafao atu ke lahi e nimá)

[Angalelei kiate kinautolu foki.

Ka ke fonu he ʻofa, (ʻai e nimá ki he fatafatá)

ʻE ʻofa e niʻihi kehé ʻiate koe. (kuku ho fatafatá)

Talanoa ʻi he Folofolá

Fakaʻaliʻali ʻa e fakatātā ʻo e tangata Samēlia leleí ʻi he peesi 78. Fakaava ʻa e Tohi Tapú pea talaange ki he fānaú te ke vahevahe ange ha talanoa naʻe fai ʻe Sīsū fekauʻaki mo e ʻofa ʻi he niʻihi kehé. Ngāueʻaki ʻa e lea mahinongofua ke fai ʻaki e talanoa ʻo e tangata Samēlia leleí. ʻOku ʻoatu ʻi lalo ha sīpinga:

ʻI he ʻaho ʻe taha naʻe ʻi ai ha tangata naʻe tokoto ʻi he kelekelé (tuhu ki he tangata kafo ʻi he fakatātaá). Naʻá ne lavea. Naʻe fakalaka hake ha ongo tangata. Naʻá na sio kiate ia ka naʻe ʻikai te na tokoni. Naʻe haʻu ʻa e tangata fika tolú (tuhu ki he tangata Samēlia lelei ʻi he fakatātaá). Naʻá ne sio ki he tangata naʻe tokoto ʻi he kelekelé peá ne tokoni kiate ia. Naʻá ne fakahaaʻi ʻa e ʻofá.

ʻĪmisi
good Samaritan

Fakafaivaʻi

Talaange ki he fānaú, naʻe folofola ʻa Sīsū ʻoku totonu ke tau fakahaaʻi foki ʻa e ʻofá. Fakaafeʻi kinautolu ke nau kiʻi lue pē pea ʻoange ha faingamālie kiate kinautolu ke nau fakatātaaʻi pē ʻa e ʻofa ki he niʻihi kehé. Hangē ko ʻení:

Tau kiʻi luelue (lue tuʻumaʻu). Vakai atu, ko ha kaumeʻa ʻena ʻokú ne tō ki lalo. Tau tokoni ke tuʻu hake hotau kaumeʻá (ʻai ke hangē ʻokú ke tokoniʻi ho kaumeʻá ke tuʻu ki ʻolungá). Tau toe luelue atu pē. ʻOku tau sio atu ki hatau kaumeʻa ʻoku fieinua. Tau ʻoange ki hotau kaumeʻá ha vai ke ne inu (ʻai ke hangē ʻokú ke ʻave ha vai ke ne inu). Toe luelue atu pē. ʻOku tau sio atu ki heʻetau faʻeé mo ʻetau tamaí. Tau fāʻofua ʻiate kinaua mo pehē “ʻOku ou ʻofa ʻiate kimoua” (kuku ho fatafatá pea pehē, “ʻOku ou ʻofa ʻiate koe”).

Fakaʻosí

Talaange ʻi he loto ongoʻi moʻoni ki he fānaú ʻokú ke ʻofa ʻiate kinautolu. Talaange kiate kinautolu ʻa e fuʻu fiefia ʻokú ke maʻu ʻi he taimi ʻokú ke fakahaaʻi ai ʻa hoʻo ʻofa ki he niʻihi kehé.

Lotu

Fakaafeʻi ha taha ʻo e fānaú ke ne fai ʻa e lotu tukú.

Ngaahi ʻEkitivitī Ke Fili Mei Aí

Teuteú

  • Ki he ʻekitivitī folofolá: ʻOmai ha tatau ʻo e Tohi Tapú. Fakaʻilongaʻi ʻa e Sione 15:12 ke faingofua hoʻo huke ki aí.

  • Ki he ʻekitivitī valivalí mo e ʻekitivitī hātí: ʻAi ha tatau ʻo e fakatātā ʻi he peesi 79 ki he fānau takitaha ke valivali.

    ʻĪmisi
    coloring page, children in heart

    Te u ʻOfa ʻi he Niʻihi Kehé

Folofolá

Talaange ki he fānaú ʻoku tau ako ʻi he ngaahi folofolá, naʻe akoʻi kitautolu ʻe Sīsū ke tau feʻofaʻaki. Lau ʻa e Sione 15:12 pea fai ʻa e fakatātā ʻoku hā atu ʻi laló. Fakaafeʻi ʻa e fānaú ke kau atu mo koe.

Ko ʻEku fekaú ʻeni,

Ke mou feʻofaʻaki kiate kimoutolu, (ʻai fakatouʻosi ho ongo nimá ki ho fatafatá) ʻo hangē ko ʻeku ʻofa kiate kimoutolú. (mafao atu ho nimá)

Valivalí

ʻAi ʻa e fānaú ke valivali ha tatau ʻo e fakatātā ʻi he peesi 79. Lolotonga ʻenau valivalí, tokoni ke mahino kiate kinautolu ko e fānau kotoa kitautolu ʻa e ʻOtuá pea ʻoku makehe ʻa e tokotaha kotoa pē. Fakamanatu ange kiate kinautolu ʻoku fie maʻu kitautolu ʻe he Tamai Hēvaní mo Sīsū ke tau ʻofa ʻi he taha kotoa pē.

ʻEkitivitī Hātí

Lau ʻa e ngaahi sīpinga ko ʻení (pe faʻu haʻo meʻa pē ʻaʻau), pea fehuʻi ange, “ʻOku fakahaaʻi nai ʻe he meʻá ni ʻa e ʻofá?” ʻI he hili ʻa e sīpinga takitaha, ʻai ʻa e fānaú ke puke hake ki ʻolunga ʻenau laʻipepa hātí mo lea, “ʻOfa.”

ʻI he taimi ʻokú ke tokoni ʻi he fakamaʻá.

ʻI he taimi ʻokú ke lea “kātaki” mo e “mālō.”

ʻI he taimi ʻokú ke vahevahe hoʻo meʻavaʻingá.

ʻI he taimi ʻokú ke tokoni ai ki ha taha ʻoku laveá.

Fakamālōʻiaʻi e fānaú ʻi heʻenau kau atú. ʻOku feʻunga ʻa e ʻekitivitī ia ko ʻení tautefito ki he fānau lalahi angé.