Ngaahi Maʻuʻanga Tokoni Makehe ki hono Akoʻi ʻo e Fānaú
Lēsoni 24: Teu Muimui ʻi he Palōfitá


24

Teu Muimui ʻi he Palōfitá

Talateu maʻá e Faiakó

Ke ke mateuteu fakalaumālie ke akoʻi e lēsoni ko ʻení, kātaki ʻo lau mo fakalaulauloto ki he ngaahi meʻá ni:

Ko e palōfitá, ko ha tangata kuo uiuiʻi ʻe he ʻOtuá ke lea Maʻana. ʻOku maʻu ʻe he kau palōfitá ʻa e ngaahi folofola ʻa e ʻOtuá ʻo fakafou ʻi he fakahā pea fekau kinautolu ke malanga ki he kakaí (vakai, ʻAmosi 3:7; 1 Nīfai 22:2; T&F 1:38; Bible Dictionary, “Prophet,” 754). ʻOku tau monūʻia ke tataki kitautolu ʻe ha kau palōfita moʻui. Hangē ko e kau palōfita ʻi he kuonga muʻá, ʻoku fakamoʻoniʻi ʻe he kau palōfita ʻo e kuonga ní ʻa Sīsū Kalaisi mo akoʻi ʻEne ongoongoleleí. Ko ʻenau ngaahi akonakí ko e finangalo ia ʻo e ʻEikí.

Teuteú

ʻOmai ha fakatātā ʻo e Palesiteni lolotonga ʻo e Siasí, kapau ʻe maʻu.

Ngaahi ʻEkitivitī ke ako mei aí

Kamataʻaki ha ʻekitivitī fakatahataha. Ki ha ngaahi fakakaukau, vakai ki he peesi 3.

Lotu

Fakaafeʻi ha taha ʻo e fānaú ke ne fai ʻa e fua lotú.

Vaʻingá

Fakaafeʻi ʻa e fānaú ke nau vaʻinga fakataha mo koe ʻi he vaʻinga “muimui ʻi he takí”. Fili ha taha ʻo e fānaú ke lue, pasi pe fakatātaaʻi ha meʻa kehe. Talaange ki he toenga ʻo e fānaú ke muimui ki he meʻa ʻoku fai ʻe he tokotaha fika ʻuluakí. Hokohoko atu ai pē kae ʻoua leva kuo ʻi ai ha faingamālie ʻo e tokotaha kotoa pē ʻoku fie kaú. Kole ange ki he fānaú ke nau muimui atu ʻiate koe ki he feituʻu ʻoku fai ai e lēsoní pea talaange ke nau tangutu ki lalo.

Fakahinohino Fakatokāteliné

Talaange ki he fānaú ʻoku tau maʻu ha taki makehe ke tau muimui ki ai, ko hotau palōfitá. Fakamatalaʻi ange ko e palōfitá ko ha tangata ia ʻoku fefolofolai mo e ʻOtuá—ʻOku folofola ange ʻa e ʻOtuá ki he palōfitá ʻa e meʻa ʻoku totonu ke tau faí. Talaange ki he fānaú kapau te tau muimui ki he palōfitá, te tau fiefia pea ʻe tāpuekina kitautolu ʻe he Tamai Hēvaní. Fakamatalaʻi ange ʻoku ʻuhinga e muimui ki he palōfitá ko hono fai ʻo e ngaahi meʻa ʻokú Ne talamai ke faí.

Ngaahi Fakatātaá

Fakaʻaliʻali ʻa e fakatātā ʻo Siosefa Sāmitá (peesi 102). Lau ʻa e, “Ko e Palōfita ʻeni ko Siosefa Sāmitá. Naʻe folofola ʻa e Tamai Hēvaní mo Sīsū kia Siosefa Sāmita.” ʻOange ʻa e fakatātaá ki ha taha ʻo e fānaú ke ne puke. Talaange ki he fānaú ʻa e meʻa ʻe taha naʻe akoʻi kitautolu ʻe Siosefa Sāmita ke tau faí, hangē ko e lau e folofolá. ʻAi ʻa e fānaú ke hangē ʻoku nau lau folofolá pea fakaafeʻi kinautolu ke nau pehē, “Muimui ʻi he palōfitá.” ʻOange ʻa e fakatātā ki ha tokotaha kehe pea toe fai ʻa e ʻekitivitī tatau, fakatātaaʻi ha meʻa ʻe taha naʻe akoʻi ʻe he Palōfitá, hangē ko e lotú, kai e ngaahi meʻakai leleí mo ha ngaahi meʻa pehē. ʻI he ʻosi ʻa e fakatātā takitaha, ʻai ʻa e fānaú ke nau lea “Muimui ʻi he palōfitá.” Hokohoko atu kae ʻoua leva ke ʻi ai ha faingamālie ʻo e tokotaha kotoa pē ke puke ʻa e fakatātaá.

ʻĪmisi
Prophet Joseph Smith

Fakaʻaliʻali ha fakatātā ʻo e Palesiteni lolotonga ʻo e Siasí, kapau ʻoku maʻu. Talaange ki he fānaú hono hingoá pea mo ha meʻa ʻe niʻihi naʻá ne akoʻi mai ke tau fai. Fakamatalaʻi ange, ko e taimi ʻoku tau fai ai e ngaahi meʻa ko ʻení, ʻe tāpuakiʻi kitautolu.

Fakafaivaʻi

Fakaafeʻi ʻa e fānaú ke fakatātaaʻi e ngaahi founga te tau lava ʻo muimui ai ki he palōfitá.

Hiva

Fakaafeʻi ʻa e fānaú ke nau laka takai fakataha mo koe ʻi he lokí, lolotonga ia ʻoku mou hivaʻi pe lau ʻa e ngaahi lea ki he tau ʻo e foʻi hiva “Muimui He Palōfitá” (Tohi Hiva ʻa e Fānaú, 58–59):

Muimui he palōfitá, muimui he palōfitá,

Muimui he palōfitá; ʻoua naʻá ke hē.

Muimui he palōfitá, muimui he palōfitá,

Muimui he palōfitá; ʻilo ʻe ia e halá.

Fakaafeʻi ʻa e fānaú ke hiva fakataha mo koe. Toe hiva, ʻai e fānaú ke taufetongi ʻi hono taki e laká. Fakamatalaʻi ange ʻoku ʻuhinga ʻa e heé ki he fai e ngaahi meʻa ʻoku koví.

Fakaʻosí

Talaange ki he fānaú ʻokú ke ʻiloʻi ko e taimi ko ia ʻoku tau muimui ai ki he palōfitá, ʻe tāpuekina kitautolu. ʻAi ʻa e fānaú ke nau lau tahataha ʻa e, “Te u muimui he palōfitá”.

Lotu

Fakaafeʻi ha taha ʻo e fānaú ke ne fai ʻa e lotu tukú.

Ngaahi ʻEkitivitī Ke Fili Mei Aí

Teuteú

  • Ki he ʻekitivitī fakatātaá mo e vaʻinga mateʻi ʻo ha taha: ʻai ha tatau pea kosi ʻa e ngaahi fakatātaá ʻi he peesi 103. Valivali kapau ʻe fie maʻu. Peluki ʻi he laine motumotú ke faʻu ʻaki ʻa e ngaahi fakatātā tuʻú.

    ʻĪmisi
    coloring page, prophets book

    Te u muimui he palōfitá.

    Naʻe akoʻi kitautolu ʻe Taniela ʻoku totonu ke tau lotu.

    Naʻe akoʻi kitautolu ʻe Sione Papitaiso ke tau papitaiso.

    Naʻe akoʻi kitautolu ʻe Samuela ko e tangata Leimana ke tau talangofua ki he Tamai Havani.

    Naʻe akoʻi kitautolu ʻe Siosefa Samita ke lau ʻa e folofola.

  • Ki he ʻekitivitī valivalí: ʻAi ha tatau pea kosi ʻa e ngaahi fakatātā ʻi he peesi 103 ke taki taha e fānaú pea ke nau valivali.

Ngaahi Fakatātā

Talaange ki he fānaú te ke tokoni ange kiate kinautolu ke nau ako fekauʻaki mo e kau palōfita ʻe niʻihi ʻi he kuo hilí. Fokotuʻu ʻa e ngaahi fakatātā ʻe faá ʻi he falikí pe ʻi ha funga tēpilé. ʻAi ʻa e fānaú ke nau taufetongi ʻi hono fili ha taha ʻo e ngaahi fakatātaá. Talaange ki he fānaú ʻa e hingoa ʻo e palōfitá pea lau ʻa e fakamatala kau ki aí. Fakaafeʻi ʻa e fānaú ke toe lau ha foʻi lea mahu- ʻinga mei he fakamatalá, hangē ko e “lotu,” “papitaiso,” “talangofua,” mo e “folofolá.” Toutou fai pē ʻeni kae ʻoua leva kuo ʻi ai ha faingamālie ʻo e tokotaha kotoa.

Vaʻinga Mateʻi ʻo ha Taha

ʻAi ʻa e fānaú ke fakapuliki honau matá pe hanga kehe lolotonga iá ʻokú ke tuku ʻa e ngaahi fakatātā tuʻú ʻi ha faʻahinga feituʻu ʻi he lokí. Fakapapauʻi ʻe ʻiloʻi ngofua pē kinautolu. Kole ki he fānaú ke nau kumi ʻa e ngaahi fakatātaá. ʻI he taimi te nau maʻu ai ha taha, ʻomai kinautolu ki he feituʻu ʻoku fai ai e lēsoní. Talaange ki he fānaú ʻa e hingoa ʻo e palōfitá pea lau ʻa e fakamatalá kiate kinautolu. ʻOku feʻunga e ʻekitivitī ko ʻení ki he fānau lalahi angé.

Valivali

ʻAi ʻa e fānaú ke nau valivali ha tatau ʻo e fakatātā ʻi he peesi 103. ʻI he taimi te nau ʻosi aí, peluki ʻi he laine motumotú ke faʻu ʻaki ʻa e ngaahi fakatātā tuʻu maʻá e fānaú ke ʻave ki ʻapi. Kapau ʻoku ʻikai hao taimi ke faʻu ai e ngaahi fakatātaá lolotonga e kalasi nesilií, kole ange ki he mātuʻa ʻa e fānaú ke toki fai ia ʻi ʻapi.