Ngaahi Maʻuʻanga Tokoni Makehe ki hono Akoʻi ʻo e Fānaú
Lēsoni 30: Ko Sīsū Kalaisí Ko e ʻAlo ʻo e Tamai Hēvaní (Kilisimasí)


30

Ko Sīsū Kalaisí Ko e ʻAlo ʻo e Tamai Hēvaní (Kilisimasí)

Talateu maʻá e Faiakó

Ke ke mateuteu fakalaumālie ke akoʻi e lēsoni ko ʻení, kātaki ʻo lau mo fakalaulauloto ki he ngaahi meʻá ni:

Naʻe ʻaloʻi ʻa Sīsū Kalaisi ki ha faʻē fakamatelie, ʻa ia ko Mele pea ki ha tamai taʻe faʻa mate, ʻa e Tamai Hēvaní. Ko e ʻAlo moʻoni pē ia ʻo e ʻOtuá. Koeʻuhí ko ʻEne ʻofa lahi kiate kitautolú, naʻe fekauʻi mai ai ʻe he Tamai Hēvaní ʻa Sīsū Kalaisi ki he māmaní ke hoko ko hotau Fakamoʻuí mo hotau Faʻifaʻitakiʻangá. “He naʻe ʻofa pehē ʻa e ʻOtuá ki māmani, naʻá ne foaki hono ʻAlo pē taha naʻe fakatupú, koeʻuhí ko ia kotoa pē ʻe tui kiate iá ke ʻoua naʻa ʻauha, kae maʻu ʻa e moʻui taʻengatá” (Sione 3:16).

Teuteú

Fakaʻilongaʻi ʻa e peesi 106 ʻo e tohi lēsoni ko ʻení ke faingofua haʻo huke ki ai.

Ngaahi ʻEkitivitī ke ako mei aí

Kamataʻaki ha ʻekitivitī fakatahataha. Ke maʻu ha ngaahi fakakaukau, vakai ki he peesi 3.

Lotu

Fakaafeʻi ha taha ʻo e fānaú ke ne fai ha fua lotu.

Fakatātā

Fakahā ange ʻa e fakatātā ʻi he peesi 126. Fakaafeʻi ʻa e fānaú ke nau kumi ʻa e pēpē ʻi he fakatātaá. Talaange kiate kinautolu ko hono hingoá ko Sīsū peá ke fakaafeʻi kinautolu ke nau lea ʻaki ʻa e “Sīsū”.” ʻAi e fānaú ke nau pehē pē ʻoku nau fuofua ha pēpē.

ʻĪmisi
Mary and baby Jesus

Tuhu kia Mele ʻi he fakatātaá pea talaange ki he fānaú, “Ko e faʻē ʻeni ʻa Sīsuú. Ko hono hingoá ko Mele.”

Talaange ki he fānaú ko Sīsuú ko e ʻAlo ia ʻo e Tamai Hēvaní. Fakaafeʻi ʻa e fānaú ke nau angimui atu ʻo pehē, “Ko Sīsuú ko e ʻAlo ia ʻo e Tamai Hēvaní,” ʻo lau tahataha ʻa e ngaahi foʻi leá. Talaange naʻe fekauʻi mai ʻe he Tamai Hēvaní ʻa Hono ʻAló, ʻa Sīsū Kalaisi ki he māmaní he ʻokú Ne ʻofa ʻiate kitautolu.

Hiva

Tuhu ki he pēpē ko Sīsuú ʻi he taá. Talaange ki he fānaú te mou hivaʻi ha foʻi hiva. Fakaafeʻi kinautolu ke nau pehē, “Naʻá ne Fekau Hono ʻAló” ʻi he taimi te ke tuhu ai ki he pēpē ko Sīsuú. Tuku ke nau toutou ʻahiʻahi hono fai ʻení pea mou hivaʻi pe lau ʻa e ngaahi lea ki he “Naʻá Ne Fekau Hono ʻAló” (Tohi Hiva ʻa e Fānaú, 20–21):

Tala fēfē ʻe he Tamaí ki māmani e ʻofá?

ʻOmi e melinó mo e māʻoniʻoni ʻe he ʻAló, (tuhu ki he fakatātā ʻo e pēpē ko Sīsuú).

Fakaʻaliʻali ange ʻa e fakatātā ʻo Sīsū Kalaisi ʻi he peesi 106. Talaange ki he fānaú naʻe tupu hake ʻa e pēpē ko Sīsuú ʻo hoko ko hotau Fakamoʻuí, ʻa Sīsū Kalaisi. Fakaafeʻi kinautolu ke nau pehē, “Naʻá ne Fekau Hono ʻAló” ʻi he taimi te ke tuhu ai ki he fakatātā ʻo e Fakamoʻuí. Hivaʻi pe lau ʻa e fakalea ʻo e “Naʻá ne Fekau Hono ʻAló”:

Fakahā fēfē ʻe he Tamaí e hala ke fouá?

ʻOmi e ʻAló (tuhu ki he fakatātā ʻo e Fakamoʻuí) ki he māmaní ke Ne fakahā e ʻiló.

ʻĪmisi
Jesus Christ

Fakaʻosí

Fakahā hoʻo houngaʻia ʻi hono fekauʻi mai ʻe he Tamai Hēvaní ʻa Sīsū Kalaisí. Vahevahe hoʻo fakamoʻoní ko Sīsū Kalaisí ko e ʻAlo ia ʻo e Tamai Hēvaní.

Lotu

Fakaafeʻi ha taha ʻi he fānaú ke ne fai e lotu tukú.

ʻEkitivitī ke Fili Mai Aí

Teuteú

  • Maʻá e ngaahi tamapua ʻakaú: ʻAi ha tatau ʻo e fakatātā ʻi he peesi 127 pea kosi ʻa e fakatātaá maʻá e fānaú takitaha. Tepiʻi pe kuluuʻi ha vaʻakau ʻi he tuʻa fakatātā takitaha ke ngaohi ʻaki ha tamapua ʻakau maʻá e fānaú.

    ʻĪmisi
    coloring page, Nativity pictures

    Ko Sīsū Kalaisí ko e ʻAlo ia ʻo e Tamai Hēvaní

  • Maʻá e ʻekitivitī folofolá: Haʻu mo ha tatau ʻo e Tohi ʻa Molomoná. Fakaʻilongaʻi ʻa e 3 Nīfai 9:15 ke faingofua hoʻo huke ki aí.

Ngaahi Tamapua ʻAkau

ʻOange ki he fānaú ʻa e fanga kiʻi tamapua ʻakau naʻá ke ngaohi maʻanautolú. Fakamatalaʻi nounou ange ʻa e talanoa ʻo hono ʻaloʻi ʻo Sīsū Kalaisí ʻi hoʻo lea pē ʻaʻaú (vakai, Luke 2:4–16). Fakaafeʻi ʻa e fānaú ke nau puke hake ʻenau tamapua ʻakaú ʻi he ngaahi taimi totonú lolotonga e talanoá. ʻOku feʻunga moʻoni ʻa e ʻekitivitī ko ʻení mo e fānau lalahí.

ʻĪmisi
puppet diagram

Hiva

Hivaʻi pe lau ʻa e fakalea ʻo e “Naʻe ʻAloʻi Mai ʻa Sīsū Kalaisi” (Tohi Hiva ʻa e Fānaú, 26–27) pea fakatātaaʻi ʻa e meʻa ʻoku fokotuʻu mai ʻe he fakaleá. Fakaafeʻi ʻa e fānaú ke nau kau atu mo koe.

Naʻe ʻaloʻi mai ʻa Sīsū Kalaisi

He ʻaiʻanga kai ʻo e manú.

Mo e fetuʻu ʻo e langí ne haá.

ʻAloʻi e ʻEikí he māʻulaló.

ʻEkitivitī Lau Maau

Lau ʻa e ʻekitivitī lau maau ko ʻení pea fakaafeʻi ʻa e fānaú ke nau kau fakataha atu mo koe:

Ko ha pēpē ʻi he ʻaiʻangakaí, (sēlue ho ongo nimá ʻo hangē ʻokú ke pukepuke ha pēpeé)

Ofi ai ha faʻē ʻokú ne ʻofaʻí,

Huhulu ha fetuʻu ʻi he langí, (tuhu ki he langí)

Kuo ʻi heni e ʻAlo ʻo e Tamaí! (kū nima)

Folofolá

Talaange ki he fānaú naʻe folofola mai ʻa Sīsū kiate kitautolu ʻi he folofolá ko e ʻAlo ia ʻo e ʻOtuá, ʻa ʻetau Tamai Hēvaní. Fakaava hake ʻa e Tohi ʻa Molomoná ki he 3 Nīfai 9:15 pea lau ia, “Vakai, ko au ko Sīsū Kalaisi ko e ʻAlo ʻo e ʻOtuá.” Fakaafeʻi ʻa e fānaú ke nau lea fakataha mo koe ʻo pehē, “ko e ʻAlo ʻo e ʻOtuá.”