2008
Ko e Meʻaʻofa ʻo e Ongoongoleleí?
Siulai 2008


HaHaʻu ʻo fanongo Ki he Leʻo ʻo e Palōfiau ʻo fanongo Ki he Leʻo ʻo e Palōfia

Ko e Meʻaʻofa ʻo e Ongoongoleleí?

Mei ha lea naʻe fai ʻi he konifelenisi lahi ʻo ʻEpeleli 2003

ʻĪmisi
President Henry B. Eyring

Ko e ʻaho Tokonakí ko e ʻaho fefakatauʻaki ia ʻi he māketí ʻi he funga māmaní. ʻI Kana, ʻEkuatoa pea mo e ʻOtu Motu Filipainí, ʻoku ʻomi ʻe he kakaí ʻa e fua ʻo e ngoué mo e ngaahi ngāue fakameaʻá ki kolo ke fakatau atu. ʻOku nau talanoa mo e niʻihi ʻoku nau fetaulaki he halá. ʻOku kau ai ha Kāingalotu ʻo e Siasí. Ko e lahi taha ʻo e ngaahi talanoa ʻoku nau faí, ʻoku meimei tatau pē mo ia ʻokú ke fanongo ai ʻi ha feituʻu pē ʻi māmani. Ka ʻe ʻi ai pē e faikehekehe ʻi he Kāingalotu ʻo e Siasí. ʻE ʻiloʻingofua ia ʻi honau fofongá ʻo hangē pē ko ʻenau ngaahi leá. ʻOku nau fanongo fakalelei mo ha fōtunga ʻo ha taha ʻoku tokanga.

Kapau ko e fetalanoaʻakí ʻoku taimi nounou, te nau talanoa ki he ngaahi meʻa ʻoku mahuʻinga taha kiate kinauá fakatouʻosi. Te nau talanoa fekauʻaki mo e ngaahi meʻa ʻoku nau tui ʻokú ne ʻomai e fiefiá mo e mamahí. Ko e taimi ʻe niʻihi ʻoku faʻa fehuʻi ange ki he kāingalotú, “Ko e hā ʻokú ke fuʻu nonga pehē aí? Pea ʻoku hoko fakalongolongo mai e talí. Mahalo ʻe fekauʻaki ia mo e Tamai Hēvaní mo Hono ʻAlo ko Sīsū Kalaisí, ʻEna hā ki he talavou ko Siosefa Sāmitá. ʻE lava ke kau atu ki ai mo e Fakamoʻui kuo toetuʻú mo ʻEne ngāue liʻaki moʻuí, ʻo hangē ko ia ʻoku fakamatalaʻi ʻe he Tohi ʻa Molomoná.

Mahalo te ke fehuʻi mai, “E lava fēfē ke u fakahoko ia? ʻE lava fēfē ke toe lelei ange ʻa ʻeku vahevahe ʻeku tuí?

Kuó u ako fakalelei pea ʻi he faʻa lotu ki ha niʻihi ʻoku nau tui mateaki pea hoko ko e kau fakamoʻoni lelei ki he Fakamoʻuí mo Hono Siasí. ʻOku ʻikai ke taha pē ʻa e sīpinga ki he ngāue ʻoku nau fakahokó. Ko e niʻihi ʻoku nau toʻotoʻo maʻu pē ha Tohi ʻa Molomona ke foaki atu. Ko e niʻihi ʻoku nau fokotuʻu ha ʻaho ke kumi ha taha ke akoʻi ʻe he kau faifekaú. ʻOku nau takitaha lotu ke ʻilo ʻa e ngāue ke fakahokó.

Ke tau lava ʻo fakahoko ʻa ia ʻoku totonu ke tau fakahokó, kuo pau ke tau hangē ko kinautolú ʻi he founga ʻe ua pe toe lahi hake. ʻUluakí, ʻoku nau ongoʻi ko e fānau ʻofeina kinautolu ʻa ha Tamai Hēvani ʻofa. Koeʻuhí ko e mahino ko iá, ʻoku faingofua leva ʻenau hanga hake kiate Ia mo faʻa lotú. Uá, ko kinautolu ʻoku faingofua ʻenau talanoa ʻo kau ki he ongoongoleleí, ko e kau muimui loto houngaʻia kinautolu ʻo Sīsū Kalaisi. ʻOku nau lau ko ʻenau koloa ʻa e ongoongoleleí. ʻOku hoko ʻenau manatu ko ia ki he meʻaʻofa kuo nau maʻú, ke nau vēkeveke ai ke maʻu ia ʻe ha niʻihi kehe. Kuo nau ongoʻi e ʻofa ʻa e Fakamoʻuí.

Lotua ha faingamālie ke fetaulaki mo e kakai ʻoku nau ongoʻi ʻoku lava ke ʻi ai ha meʻa ʻe toe lelei ange ai ʻenau moʻuí. Lotu ke ke ʻilo ʻa e meʻa ʻoku totonu ke ke fakahoko ke tokoniʻi kinautolú. ʻE tali hoʻo ngaahi lotú. Te ke fetaulaki mo ha kakai kuo ʻosi teuteu ʻe he ʻEikí. Pea te ke ongoʻi ʻokú ke toe ofi ange ki hoʻo Tamai Hēvaní, ʻi hoʻo ʻiloʻi kuó ke fakahoko ʻa e meʻa kuó Ne kōlenga atu ke ke faí he ʻokú ne ʻofa pea falala kiate koe.