2017
Tesitiale ʻIanesi: Ko ha Paionia ʻi he Kakai Fefiné
July 2017


Tesitiale ʻIanesi: Ko ha Paionia ʻi he Kakai Fefiné

Hili haʻane misi pea hoko ai ʻo kau ki he ongoongolelei kuo toe fakafoki maí, naʻe hoko ʻa e tokotaha Siasi ko ʻeni mei Mekisikoú ko ha paionia faivelenga ʻo e Siasí.

ʻĪmisi
desideria yanez

Tā fakatātaaʻi ʻe Kathleen Peterson

ʻI ha pō ʻe taha ʻi he 1880, naʻe mohe fiemālie ai ʻa Tesitiale ʻIanesi ʻi ha fale naʻe ʻato lafalafa (pueblo) ʻi he ʻotu moʻunga kakatisi ʻo Nopala, Mekisikoú. ʻI heʻene misí, naʻá ne mamata ai ki ha kiʻi tohi tufa ko e Voz de Amonestación (Lea ʻo e Fakatokangá) ʻa ia naʻe liliu ai ʻene moʻuí pea tokoniʻi fakalaumālie ia. ʻI heʻene ʻā haké, naʻá ne ʻiloʻi naʻe ʻi Mekisikou Siti e kau tangata naʻa nau pulusi e tohi tufá.1 Naʻá ne toe ʻiloʻi foki naʻe ʻikai malava fakatuʻasino ke ne fononga ʻi ha maile ʻe 75 (120 km) ki he koló, ka naʻá ne fakapapau ke muimui ki he ngaahi ueʻi ʻo e misí ke maʻu ha tali.

Ko e Tui ʻo ha Fāmili

Naʻe fakamatala ʻe Tesitiale ʻa ʻene misí ki hono foha ko Hōseá. Naʻe tui hono fohá kiate ia peá ne fononga tokotaha ki Mekisikou Siti. Naʻe kamata ke ne talanoa fiefia ki he kakaí pea faifai pē ʻo ne fetaulaki mo ha tokotaha Siasi ko Polotino Lotakanati, pea naʻá ne fakahinohino ia ke ʻalu ki he Hōtele Seni Kālosí.2

ʻI he hōtelé naʻe ʻilo ai ʻe Hōsea ʻa ʻEletā Sēmisi Z. Sitiuati ʻokú ne fakatonutonu ʻa e tatau ke pākí ko e tohi ʻa Paʻale P. Palati ko e Voz de Amonestación, ko e kiʻi tohi tufa tatau pē naʻe sio ki ai ʻa Tesitiale ʻi heʻene misí. Hili hono fakamatala ʻe Hōsea kia ʻEletā Sitiuati ʻa e misi ʻa Tesitialé, naʻe ʻoange ʻe he ongo faifekaú mo ha ʻū tohi tufa kehe ʻa e Siasí, koeʻuhí naʻe teʻeki ʻosi ʻa e Voz de Amonestación pea naʻe hiki ʻe ʻEletā Sitiuati ʻa e fepōtalanoaʻaki mahuʻingá ni ʻi heʻene tohinoá.3

Hili haʻane fononga lau maile ʻi he hala efú, naʻe toe foki ʻa Hōsea ki heʻene faʻeé. ʻI heʻene ʻilo ʻoku ʻi ai moʻoni ha tohi tufá, naʻe ʻiloʻi ʻe Tesitiale naʻe tonu pē ʻene misí. Naʻá ne ako fakamaatoato ʻa e ʻū tohi tufa naʻe ʻoange ʻe Hōseá, pea naʻe ueʻi fakalaumālie ia ʻe he ngaahi tefitoʻi akonaki ʻo e ongoongoleleí naʻe ʻi aí. Naʻá ne fakaʻamu ke papitaiso.

ʻIloʻi ʻe ha Faifekau

Koeʻuhí naʻe kei fakaʻosiʻosi ʻe ʻEletā Sitiuati ʻa e Voz de Amonestación, naʻe fekauʻi leva ʻa ʻEletā Melitoni Tileiho, ko ha faifekau mei Sipeini, ke ʻalu ki Nopala ʻo kumi ʻa Tesitiale mo Hōsea. ʻI he ʻaho 22 ʻo ʻEpeleli 1880, naʻe papitaiso ai ʻe ʻEletā Tileiho ʻa Tesitiale Kuinitana ti ʻIanesi, Hōsea Malia ʻIanesi mo Kalameni ko e ʻofefine ʻo Hōseá. Naʻe hoko ʻa Tesitiale ko e tokotaha fika 22 ia ke papitaiso ʻi he Misiona Mekisikoú pea mo e fuofua fefine ʻi Mekisikou lotolotó.4

Naʻe ʻaʻahi ʻa Hōsea ki Mekisikou Siti kimui ange ʻi he māhina ko iá peá ne foki mai mo ha tatau ʻe 10 ʻo e Voz de Amonestación. Naʻe faifai pea sio ʻa Tesitiale ki he kiʻi tohi tufa mei heʻene misí. Naʻe hoko ʻa e tohi tufá ko ha fakamanatu fakatuʻasino ia ʻo e mafao mai ʻa e ʻEikí ʻo tataki ia ki he ongoongolelei kuo toe fakafoki maí.

Ko e Fuofua Tohi ʻa Molomona Faka-Sipeiní

ʻI hono taʻu 72, naʻe fakaʻau ke kovi ange ʻa e tuʻunga moʻui lelei ʻa Tesitialé. ʻI he 1886, naʻá ne toka mohenga ai pea ʻikai ke ne toe lava ʻo mavahe mei hono kiʻi ʻapi ʻi Seni Lolenisou ofi ki Nopalá. ʻI ha efiafi fakalilifu ʻe taha, naʻe ʻohofia ʻe he kau kaihaʻá hono falé ʻo nau tā ia pea nau hola mo ha $3,000.5 Naʻe moʻui pē ʻa Tesitiale. Naʻe tatali pē ʻa Tesitiale ʻi he tui ki he tokoni ʻa e ʻEikí kae ʻikai lotofoʻi. Naʻá ne ʻosi ʻiloʻi pē mei heʻene misí naʻe ʻafioʻi ʻe he ʻEikí ʻa hono tūkungá.

Pea ʻi ʻOkatopa ʻo e 1886, naʻe taʻeʻamanekina e ʻaʻahi mai ha ʻAposetolo mo ha ongo palesiteni fakamisiona ki he feituʻú. Naʻe fakamatala ʻe Hōsea ʻIanesi kiate kinautolu ʻa e fakamamahi naʻe hoko ki heʻene faʻeé. Naʻe fakatoʻotoʻo mai leva ʻa e kau takí ki he ʻapi ʻo Tesitialé. Naʻe fiefia ʻa Tesitiale ke feʻiloaki mo ʻEletā ʻIlasitasi Sinou ʻo e Kōlomu ʻo e Kau ʻAposetolo ʻe Toko Hongofulu Mā Uá pea hilifaki hono ongo nimá ki hono ʻulú ke foaki ange ha tāpuaki ʻo e lakanga fakataulaʻeikí.

Lolotonga e ʻaʻahi ʻa e kau takí, ne fakaʻohovaleʻi ʻe Holaisi Kāmingi, ko e palesiteni misiona foʻoú, ʻa Tesitiale ʻaki ha ongoongo mahuʻinga. Naʻá ne talaange kuo mei ʻosi hono liliu ʻo e fuofua Tohi ʻa Molomona faka-Sipeiní ʻi Sōleiki Siti. Naʻe tuaiekemo hono kole ʻe Tesitiale ha tatau ʻo e folofola ko iá.

ʻI ha māhina ʻe taha mei ai, naʻe toe foki ʻa Palesiteni Kāmingi ki he ʻapi ʻo Tesitialé mo ha tatau ʻo e tohí. Naʻá ne hiki ʻa e aʻusiá ʻo pehē: “Ne u ʻaʻahi ki he toulekeleka ko Sisitā ʻIanesí ko ha tokotaha faingataʻaʻia peá u foaki maʻana ha tatau ʻo e Tohi ʻa Molomoná ʻa ia ne u kole mei ʻIutaá. Ko e fuofua tatau ia ʻi he lea faka-Sipeiní kuo maʻu ʻi Mekisikou. … Naʻá ne fuʻu fiefia ʻaupito.”6 Ko e ʻaʻahi fakaʻosi ia ʻa ha faifekau kia Tesitiale lolotonga ʻene kei moʻuí.

Liʻekina kae ʻIkai Ngalo

ʻĪmisi
woman greeting visitor

ʻI he 1889, ko e hili ia ha taʻu ʻe 10 mei hono aʻutaki ʻo e ongoongoleleí ki Mekisikoú, naʻe ueʻi ʻa e kau taki ʻo e Siasí ke fokotuʻu ha ngaahi kolonia ʻi he tafaʻaki fakatokelau ʻo Mekisikoú. Naʻe ongoʻi ʻe he kāingalotu naʻe ʻofi ki Mekisikou Sití, meimei maile ʻe 1,000 (1,600 km) mei he ngaahi koloniá, naʻa nau hangē ha fanga sipi taʻe hano tauhí ʻi he mavahe ʻa e kau faifekaú ki he tokelaú. Neongo naʻe ʻi ai pē hono fāmilí, ka naʻe ʻiloʻi ʻe Tesitiale kuo pau ke nau moʻui ʻaki ʻa e ongoongoleleí ʻiate kinautolu pē. Naʻe ʻuhinga ʻeni he ʻikai ke ne toe maʻu ha faingamālie ke ʻalu ki he Fineʻofá pe maʻu e ngaahi tāpuaki ʻo e temipalé ʻi heʻene kei moʻuí.

Ka naʻá ne ʻiloʻi naʻe ʻafioʻi ia ʻe he ʻEikí. Kuo fakahā ʻe he ʻEikí, ʻo fakafou ʻi Heʻene kau tamaioʻeikí, ʻa Hono finangaló ke tokoni tahataha pē ki Heʻene takangá. Koeʻuhí ko ʻene misí mo e tāpuaki ʻo e lakanga fakataulaʻeikí pea mo e Tohi ʻa Molomoná, ʻoku malava ai ʻa Tesitiale ʻo fakamoʻoni fakapapau naʻe tokoniʻi ʻe he ʻOtuá ʻene ngaahi fie maʻu fakalaumālié mo fakamatelié. Neongo naʻe ʻikai taʻofi ʻe he ʻilo ko ʻení e hoko mai e ngaahi faingataʻá ki heʻene moʻuí, ka naʻá ne maʻu ai ha loto-falala ʻe ʻafioʻi maʻu pē ʻe he ʻEikí ʻa ʻene ngaahi faingataʻá.

Ko Ha Tukufakaholo Tuʻuloa

ʻI he 1903, ko e fuofua taimi ia ke toe foki mai ai e kau faifekaú ki he fakatonga ʻo Mekisikoú talu mei he 1886. Naʻa nau fetaulaki mo Hōsea pea naʻá ne fakamatala ki he kātaki ʻa Tesitiale ki he ngataʻangá mo ʻene tui tukufakaholó ʻaki ʻene pehē ko hono uaifí mo ʻene faʻeé naʻá na fakatou “mālōlō ʻi he tui moʻoni ki he Tui Fakamāmongá” pea kuó ne “ʻamanaki ke mālōlō ʻi he Tui Fakamāmongá.”7

Hili ʻene misí, naʻe fakahoko ʻe Tesitiale ʻa e ngāue ʻo e ongoongoleleí, ʻo ne hoko ai ko ha paiona Latino ʻo e Siasí. Naʻe ʻikai mole noa ʻa e tenga ʻo e tuí naʻe tōkaki ʻi ha misi ʻi he 1880; naʻe huli hake ia ʻi hono fakahoko ʻe Tesitiale ʻa e fuakava ʻo e papitaisó mo kātekina e ngaahi ʻahiʻahi ʻo ʻene tuí. Ne mei faingofua pē kia Tesitiale ke ne mae fakalaumālie ʻi he taimi naʻa nau moʻui ʻaki ai e ongoongoleleí ʻo mamaʻo mei he toenga ʻo e Siasí, ka naʻá ne kei pīkitai pē. Naʻá ne ʻiloʻi naʻe tokangaʻi mo tauhi ia ʻe he ʻOtuá ʻi hono kiʻi feituʻu ʻi he māmaní.

Neongo naʻe ʻikai ke ne lava ʻo mavahe mei hono ʻapí, ka naʻá ne hoko ko ha sīpinga ʻo e tuí, faivelengá, talangofuá, mo e mālohí ʻo ʻikai ki hono fāmilí pē ka kiate kitautolu foki ʻi heʻetau feinga ke hokohoko atu e laumālie ʻo e paioniá.

Maʻuʻanga Fakamatalá

  1. Vakai, Alonzo L. Taylor Mission Papers, July 10, 1903, mo e Mexican Mission Manuscript History and Historical Reports, July 7, 1903, Laipeli ki he Hisitōlia ʻo e Siasí, Sōleiki Siti.

  2. Vakai, Taylor Mission Papers, July 10, 1903, mo e James Z. Stewart Papers, Feb. 17, 1880, Laipeli ki he Hisitōlia ʻo e Siasí, Sōleiki Siti.

  3. Vakai, Stewart Papers, Feb. 17, 1880.

  4. Vakai, Moses Thatcher, Journal, Nov. 20, 1879, mo e Stewart Papers, Apr. 26 mo June 20, 1880, Laipeli ki he Hisitōlia ʻo e Siasí, Sōleiki Siti. Naʻe hoko ʻa Tesitiale ko e fuofua fefine ia ke papitaiso hili hono fokotuʻu ʻo e Misiona Mekisikoú ʻi he 1879 ʻi Mekisikou Sití. Ka naʻe fakahoko ha misiona nounou ki he fakatokelau ʻo Hemosiló ʻi he 1877 pea naʻe papitaiso ai ha kakai ʻe toko nima ʻi ha kolo ofi pē, naʻe kau heni ʻa Malia La Kulusi Pālosi, ko e fuofua fefine Mekisikou papi uluí. Ko e ngaahi lekooti ʻo e Misiona Mekisikoú naʻe faʻu ʻe Mōsese Tetisaá ʻoku lisi ai ʻa Tesitiale ʻIanesi ko e fuofua fefine papi uluí ia, ka ko hono moʻoní naʻe fika ua ia. Vakai foki, Louis Garff Reminiscences, ʻikai ha ʻaho pau, Laipeli ki he Hisitōlia ʻo e Siasí, Sōleiki Siti.

  5. Vakai, Horace H. Cummings Papers, Oct. 24, 1886, Laipeli ki he Hisitōlia ʻo e Siasí, Sōleiki Siti.

  6. Cummings Papers, Nov. 29, 1886.

  7. Taylor Mission Papers, July 10, 1903.