2017
Ko Hono Fakatātaaʻi e Konga Mahuʻinga Tahá
July 2017


Ko Hono Fakatātaaʻi e Konga Mahuʻinga Tahá

ʻOku nofo e tokotaha naʻá ne fai e talanoá ʻi Uasingatoni, USA.

Ne u toki maʻu ʻa e fatongia mamafa taha ʻi heʻeku moʻuí. Naʻá ku vēkeveke fiefia—ka naʻe ngata pē ia ʻi he taimi ne aʻu mai ai e fakahinohinó.

ʻĪmisi
theater stage

Ngaahi ʻAta mei he Getty Images

Ne u manako ʻi he ʻeti faiva tulamá! ʻI heʻeku kei tāutahá, ne u vēkeveke ke u kau ʻi he tulamá mo e hiva ʻi he funga siteisí. Ne u monūʻia ke maʻu e talēniti ko iá pea naʻá ku fakaʻamu ke u maʻuʻanga moʻui ʻaki e ʻeti faiva fakapalōfesinalé. Naʻá ku maʻu ʻa e ngaahi fatongia faingataʻa tahá pea naʻá ku ʻulungaanga fakapalōfesinale maʻu pē kae lava ke fakaʻapaʻapaʻi au ʻe hoku kaungā faivá.

Naʻá ku fiefia lahi ʻi he taimi ne talamai ai ʻe he talēkita naʻá ne tākiekina lahi taha au ʻi homau feituʻú te ne fakahoko ha sivi ʻahiʻahi (audition) ki ha faiva hiva nounou (operetta) pea naʻá ne fie maʻu ke u kau ai. ʻE fakahoko ʻa e fakaʻaliʻalí ʻi he fale ʻiloa taha ʻi homau feituʻú, pea naʻe hangē ne ʻosi fakakaukau hoku kaungāmeʻa ʻoku talēkitá ke u maʻu ʻa e fatongia takí.

Naʻe ʻikai lava ke u lau ʻa e fakahinohinó kimuʻa ʻi he sivi ʻahiʻahí, ka naʻe fakatefito ʻa e faivá ʻi ha talanoa naʻe faʻu ʻe ha filōsefa ʻi he senituli 18, ʻa ia ne u ʻosi lau. Naʻá ku maheni foki mo e mūsika ʻe fakaʻaongaʻi ʻi he faivá, ʻa ia naʻe mālie pea faingataʻa.

Naʻe ola lelei ʻa e sivi ʻahiʻahí, pea naʻe vave hono fakahoko mai kiate au ko e fatongia takí—ʻa e konga mahuʻinga tahá—naʻá ku maʻu ia! Naʻá ku tui ko e fatongiá ko ha faingamālie lelei ia.

Naʻá ku ongoʻi toʻotoʻoa ʻi heʻeku fuʻu fiefiá—ka naʻe mole atu ia ʻi he aʻu mai ʻa e fakahinohinó. ʻI heʻeku lau iá, naʻe mole vave atu ʻeku ongoʻi toʻotoʻoá. Neongo naʻe taau pē e talanoá mo e mūsiká, ka naʻe taʻefakaʻapaʻapa ʻa e fakahinohinó pea naʻe ʻi ai ʻa e ngaahi fakahinohino fakatupu fakakaukau naʻe taʻetaau. Naʻá ku ʻiloʻi naʻe ʻikai totonu ke u kau ʻi he faiva ko ʻení. Ko ha fakamamahi fakaʻulia ia.

Naʻá ku ongoʻi ʻoku ou fihia ʻi ha palopalema ʻe ua ʻi he taimi pē ʻe taha. Ko e tuʻutuʻuni ki he faiva tulamá ʻoku ʻikai tali ke fakafisi ha tokotaha hili haʻane tali ha fatongia ʻeti faiva he ʻoku ʻikai fakaʻatā ha toe taimi fakafetongi fatongia ʻi he fokotuʻutuʻu ʻo e faivá. ʻE taʻefakapalōfesinale ia kapau te u fakafisi he taimí ni. Naʻá ku manavahē naʻa taʻefalala mai e kautaha faivá kiate au, naʻa faifaí kuó u fakaʻitaʻi ʻa e talēkitá, naʻa mole hoku faingamālie ke u toe ʻeti ai ʻi ha feituʻu kehe.

Ko e moʻoni naʻe ʻahiʻahiʻi au ke u kumi ʻuhinga! Ne u maʻu ha ngaahi ongo mo ha fakakaukau mālohi naʻe pehē mai, “ʻOua te ke tafoki he taimi ní. ʻOku ʻikai ke kovi fēfē ʻa e fakahinohinó ia. ʻE hanga ʻe he mālie ʻo e faivá ʻo fakangaloʻi ʻa e ʻū konga taʻetāú.” Ka naʻe tākiekina maʻu pē ʻe he Laumālie Māʻoniʻoní hoku lotó—ʻo poupouʻi kākāivi, faʻa kātaki, mo taʻeueʻia au ke u fakafisi mei he faivá.

Naʻá ku ʻiloʻi e meʻa naʻe pau ke u faí. Ne u tetetete pē mo toʻo ʻa e telefoní ʻo tā ki he talēkitá

ʻI heʻene tali mai e telefoní ne u pehē ange, “Malō e lelei tangataʻeiki.” “Ko au Ane.”

“Ane! ʻOku ou fiefia lahi ke kamata e faivá. Naʻá ke maʻu ʻa e fakahinohinó?”

“ʻIo, ne u maʻu pea ʻoku ou … ʻoku ou …”

Ne kamata ke u tangi. He toki ʻulungaanga taʻefakapalōfesinale moʻoni!

Ne u halotulotu pē mo fakamatala ki he talēkitá ʻa e ʻuhinga he ʻikai ke u lava ai ʻo kau ʻi he faivá. Pea naʻá ku fakaongoongo leva ki ha hoko ʻa e nunuʻa kovi taha ʻe ala hokó.

Naʻe kata pē ʻa e tangatá. Naʻá ne fakaʻapaʻapaʻi ʻeku filí. Naʻá ne tomuʻa feinga ke fakalotoʻi au ke u kau pē he faivá, ka naʻá ne toe tuku pē. Naʻá ne pehē te ne kei ʻofeina pē au ʻo tatau ai pē kapau ʻoku ʻikai ke u fie kau ʻi heʻene faivá. Pea naʻá ne kole mai leva ke u fakafoki fakavave ange ʻa e fakahinohinó koeʻuhi ke ʻave ki ha taha kehe. Ne u tamateʻi ʻa e telefoní, naʻá ku fakamāʻia ʻi heʻeku tangí ka naʻá ku houngaʻia ʻi he tali loto-ʻofa mo mahino ʻa e talēkitá.

Naʻá ku holoholoʻi hoku loʻimatá pea toʻo ʻa e fakahinohinó peá u heka fakavave ki he meʻalelé. ʻI heʻeku fakamoʻui ʻa e meʻalelé, naʻe moʻui foki mo e letioó. Naʻe seti ia ki he letiō fakalotofonuá, pea naʻá ku ofo ʻi he fanongo ki he fasi naʻe taá ko e fasi kamata ia ʻo e faivá. Naʻe teʻeki ʻaupito ke u fanongo kuo tā mai ia ʻi he letioó kimuʻa.

Naʻá ku ongoʻi hangē naʻe tā ʻe he Tamai Hēvaní ʻa e hiva ko ʻení maʻakú. Naʻá Ne fie maʻu ke mahino kiate au naʻá Ne ʻofa ʻiate au pea naʻá Ne hōifua ki heʻeku filí. Ko e fasi naʻe tā ʻi he letioó ko e taha ia e ngaahi ʻaloʻofa ongongofua ʻa e ʻOtuá. Naʻe fakafou ai ʻeku ongoʻi e fiemālie ʻo ʻEne ʻofá.

Ne u hoko atu ki he ʻunivēsití ʻo ako ʻa e tulamá. Naʻe tā tuʻolahi ʻeku aʻusia ʻa e meʻa tatau. Naʻe ʻi ai e ngaahi ngāue naʻe pau ke mau fengāueʻaki fakataha ka koeʻuhí ko e ngaahi konga taʻefeʻunga naʻe fakakau aí naʻe pau ai ke u fakafoki ia. Naʻe ʻikai faingofua pe lelei maʻu pē e ngaahi tūkunga ko ʻení, ka naʻá ku lava pē ʻo ikunaʻi lelei ia pea ʻikai ha tangi mamahi. Mahalo ko ʻeku aʻusia kimuʻá ko ha tokateu ia ki he ngaahi meʻa ko ʻení. Mahalo naʻe tokoni ia ke mahino ange kiate au ko hai au pea mo ʻeku fakaʻamu taupotu tahá.

Naʻe tohi ʻe Viliami Sekisipia:

Ko e māmaní kotoa ko ha funga siteisi,

Pea ko e tangata mo e fefine kotoa ko ha kau vaʻinga pē:

ʻOku ʻi ai honau taimi hū ki tuʻa mo e hū ki loto;

Pea ko e tangata ʻe taha ʻokú ne fakafaivaʻi e ngaahi konga lahi.1

ʻOku ou ʻiloʻi ʻoku ʻi ai ha konga ʻe taha ke fakatātaaʻi ʻoku mahuʻinga ange ia ʻi ha toe meʻa. Ko e hoko ko ia ko ha ākonga moʻoni ʻo Sīsū Kalaisí. ʻOku fakafiefia mo fakafiemālie ʻa ʻete maʻu e poupou ʻo e ngaahi mahení, ka ko e finangalo ʻo e ʻOtuá ʻoku mahuʻinga tahá. ʻOku hoko mai ʻetau ngaahi ngāue māʻongoʻonga tahá ʻi heʻetau ako ke muimui ʻi he ʻEikí.

Maʻuʻanga Fakamatalá

  1. William Shakespeare, As You Like It, act 2, scene 7, lines 141–44.