2017
Ko Hoʻo Fononga Paioniá—ko e Moʻoni, ʻIkai Fakangalingali
July 2017


Ko Hoʻo Fononga Paioniá—ko e Moʻoni, ʻIkai Fakangalingali

ʻI heʻete hoko ko ha mēmipa ʻo e Siasí ko ʻete hoko ia ko ha paioniá.

ʻĪmisi
teens wearing paper doll pioneer clothes

Tā fakatātā ʻa Brooke Smart

ʻŪ tā ʻi he angalelei ʻa Aaron West

ʻI heʻeku kei siʻí, naʻá ku faʻa fakamuna ko ha tokotaha sipoti ʻiloa au. Naʻá ku fakangalingali ʻoku ou lava ʻo puna he ʻataá. Naʻá ku fakangalingali ko ha saieniti au. Neongo naʻá ku pukupuku, ʻikai lava puna he ʻataá, mo ʻikai ha taukei fēfē ʻi he sipotí, ka naʻá ku moʻui fiefia. Ka naʻe fakalata ʻa e fakamuná. Naʻá ku fiefia ke u aʻusia ha meʻa naʻe makehe, ʻo tatau ai pē kapau ko haʻaku fakamuna pē. Mahalo ko e meʻa ia ʻoku manako ai e niʻihi tokolahi ke nau fakangalingalí.

ʻI he lave ki he fakangalingalí, ko ʻetau kau ki he Siasí ʻoku tau manako ke tau fakatātaaʻi ʻa e fononga paioniá. ʻOku tau tui e vala paioniá (meimei pē). ʻOku tau toho ha ngaahi saliote toho tangata (meimei hangē pē ʻoku peheé). ʻOku tau kai e meʻakai naʻe kai ʻe he kau paioniá (ʻikai ke tatau tofu pē). ʻOku tau feinga mālohi ke tau hangē pē ha kau paioniá. Ko e meʻa fakaofo tahá ʻoku ʻikai fie maʻu ia ke tau fakangalingali. Ko e kau paionia kitautolu.

Naʻe pehē ʻe Palesiteni Tōmasi S. Monisoni, “Ko ʻete hoko ko ha mēmipa ʻo e Siasí ko ʻete hoko ia ko ha paioniá, he ko hono fakaʻuhingaʻi ʻo e paioniá ko ha ‘taha ʻoku muʻomuʻa ke teuteu pe tofa ha hala ke muimui atu ai ha niʻihi kehe.ʻ”1 Kuo akoʻi mai ʻe Palesiteni Monisoni, ʻi heʻene ngaahi leá mo e ngāué, ʻa e founga ke tau hoko ai ko ha kau paionia moʻoní:

“ʻOku tau molomolomuivaʻe ʻi he Paionia tuʻukimuʻá—ʻa e Fakamoʻuí—ʻa ia naʻe muʻomuʻa ʻo tofa ʻa e hala ke tau muimui aí.

“Naʻá Ne fakaafe mai, ‘Haʻu, ʻo muimui ʻiate au.’”2

Haʻuʻo muimui ʻiate au. ʻE lava ke tokoni e ngaahi lea mahinongofua ko ʻení ke tau hoko ai ko ha kau paonia moʻoni.

Tau siviʻi muʻa ʻa e kupuʻi lea ko ʻení mei he vakai ʻo ha kau paionia fakaonopooni ʻe niʻihi naʻa nau toki kau atu ki hano fakatātaaʻi fakasiteiki ʻo e fononga fakapaioniá.

Haʻu, ʻo Muimui ʻIate Au

ʻĪmisi
Taylor A.

Ko e foʻi lea haʻú ko ha fakaafe ia. Ko hono ʻuhingá ʻoku totonu ke tau mavahe mei ha feituʻu ʻe taha ki ha feituʻu ʻe taha. ʻOku ʻiloʻi lelei ʻe Teila A. ʻa e ʻuhinga ʻo e foʻi lea ko ʻení.

ʻOku fiefia, nekeneka, pea fonu ʻi he Laumālié ʻa Teila, ka naʻe ʻikai ke pehē ia ʻi he taʻu ʻe ua kuohilí. Kuó ne hiki ki ha feituʻu kehe he taimí ni, fakalaumālie mo fakatuʻasino. Ko ha paionia ia.

Naʻá ne pehē, “Kuó u hoko ko ha paionia koeʻuhí ko ha papi ului au. Pea naʻe fakaofo ʻeku fonongá. ʻOku ou ongoʻi ʻoku hangē pē haʻaku maʻu ha moʻui foʻoú. Pea ko e taimi pē te tau kamata ai e fakauluí, ʻoku hoko leva e ngaahi maná.”

ʻOku ʻikai ngata pē ʻi he mahino kia Teila e fakaafe ke haʻúka ʻokú ne ʻiloʻi foki ʻa e tupuʻanga ʻo e fakaafé. Naʻá ne pehē, “ʻI he kuonga ni, ʻoku ʻikai ke tau kei tokanga ki he founga naʻa tau aʻu ai ki he tuʻunga ko ʻení, ʻikai ko ia? ʻOku tau fuʻu femouʻekina ʻi he ngāue paʻangá mo e tekinolosiá, pea ko ha pōpoaki ʻoku ou mahuʻingaʻia ai ko e mahuʻinga ke tau fakatefito ʻetau moʻuí ʻia Kalaisí. ʻOku totonu ke tau muimui pē ki he tā sīpinga ʻa e kau paioniá—[naʻa nau] fakatefito ʻenau moʻuí ʻia Kalaisi.”

ʻĪmisi
Ethan G.

ʻOku toe fakaafeʻi foki ke tau muimui. ʻI he fononga fakapaioniá, naʻe maʻu ai ʻe ʻIteni G. ha mahino lahi ange ki he fakakaukau ko ʻení. Naʻá ne tala moʻoni ʻo pehē, “Ko e taimi ʻe niʻihi naʻe ʻikai ke u ongoʻi moʻui lelei feʻunga ke u kau ʻi he fonongá, pe ne u ongoʻi lotofoʻi nai.” “Ka ʻoku ou ʻiloʻi naʻe ongoʻi pehē pē mo e kau paioniá.”

Naʻe faʻa fifili ʻa ʻIteni pe ko e hā naʻe loto-lelei ai pē e kau fuofua paioniá ke nau fai e meʻa ne nau fakahokó. Naʻá ne pehē, “Ko ʻeku ongoʻí, kapau ne u kau ʻi he kau fuofua paioniá, ne u mei lotofoʻi. Ka ko e taimi ne u fakakaukau ai ki aí, ne u ʻiloʻi naʻa nau fai peheé he naʻa nau ʻofa ʻi he Fakamoʻuí, pea naʻa nau ʻamanaki lelei te nau toe lelei ange koeʻuhí ko Ia. ʻOku ou fie fai pehē pē mo au.”

Kimuʻa pea kau ʻa ʻIteni ʻi he fonongá, naʻá ne laukonga kau ki he kau paionia ʻi he kuonga muʻá, naʻá ne ongoʻi ha pīkinga mo kinautolu pea naʻe tākiekina ia heʻenau tui ke muimui kia Sīsū Kalaisí. Pea ko e hā ʻoku fakahoko ʻe ʻIteni he taimi ní? ʻOkú ne teuteu ke maʻu hono uiuiʻí ke ne hoko ko ha faifekau taimi kakato. ʻOkú ne teuteu ke fakahā ki he niʻihi kehé ʻa e hala ke muimui aí ʻaki ʻene talangofua ki he akonaki ʻa Palesiteni Monisoní.

ʻĪmisi
Harmony C.

Ko ʻetau haʻú mei fē? Ko hai te tau muimui ki aí? ʻOku folofola mai ʻe he Fakamoʻuí: “Haʻu, ʻo muimui ʻiate au” (Luke 18:22; tānaki atu e fakamamafá). Ko e taimi naʻe mavahe ai ʻa Hamonī ke kau ʻi he fononga fakapaioniá, naʻá ne ongoʻi ʻa e ivi tākiekina ʻa e ʻEikí ʻi heʻene aʻusia ko iá. Naʻá ne ʻiloʻi naʻá ne muimui kiate Ia.

Naʻe kehe ʻa e founga ne foua ʻe Hamonī ke aʻu ai ki he fononga fakapaioniá mei he niʻihi kehé. ʻI hono taʻu 15 naʻe maʻu ia ʻe ha kanisā kili naʻe hāhāmolofia. Naʻe ʻikai lava ai ke ne kau ʻi he fononga fakasiteikí. Naʻá ne pehē, “Naʻá ku fuʻu loto-mamahi ʻaupito.”

Hili ha taʻu ʻe fā mei ai, naʻe toe fanongonongo mai he siteikí ʻe toe fai ha fononga fakapaionia ʻe taha, ʻi he taimi ko ʻení naʻe ʻikai ke toe maʻu ʻa Hamonī ʻe he kanisaá. Ka naʻá ne fakakakau he ʻikai ke lava ʻo ʻalu ai he kuó ne taʻu 19. Ka naʻá ne maʻu ha uiuiʻi ke ne kau ʻi he fonongá ʻi hono fatongia ko ha taki. Naʻá ne pehē, “Ko ha fakamoʻoni ia kiate au ʻoku ʻafioʻi ʻe he ʻEikí kitautolu, pea ʻokú Ne ʻafioʻi ʻa e ngaahi fakaʻamu ʻa hotau lotó, pea kapau ʻoku māʻoniʻoni ia mo lelei, te Ne faitāpuekina kitautolu.”

Naʻe ʻomi ʻe Hamonī ha talatalaifale ke tokoniʻi kitautolu ʻi he taimi te tau fehangahangai ai mo e faingataʻá: “Ki ha taha pē ʻoku faingataʻaʻiá, te u pouaki atu ke ke falala ki he ʻEikí. ʻOkú Ne mateuteu maʻu pē ke tokoniʻi koe. ʻOkú Ne ʻofa ʻiate kitautolu, pea he ʻikai te Ne teitei siʻaki kitautolu. Ko ʻetau kolea pē ʻEne tokoní, pea te Ne tokoniʻi kitautolu ʻi heʻetau fononga fakapaioniá.

Te Ke Lava ʻo Hoko ko ha Paionia

ʻĪmisi
young man pulling handcart

Kapau naʻe teʻeki ke ke kau ki ha fononga fakapaionia, te ke kei lava pē ʻo hoko ko ha paionia. ʻOku ʻikai fie maʻu ia ke ke tui ha pōneti pe toho ha saliote. ʻE fie maʻu pē ke ke muimui kia Sīsū Kalaisi, ʻo hangē ko ia naʻe fai ʻe he kau fuofua paioniá. ʻI hoʻo fai iá, te ke hoko ai ʻo hangē ko ia naʻe lea ʻaki ʻe Palesiteni Monisoní, “taha ʻoku muʻomuʻa ke teuteu pe tofa ha hala ke muimui atu ai ha niʻihi kehe.”

Kapau te ke maʻu ha faingamālie ke ke kau ʻi ha fononga fakapaionia, fiefia ai! Pea ko e taimi ʻe ʻosi aí peá ke tuku ai hoʻo saliote toho tangatá, manatuʻi hoʻo fakamoʻoni naʻá ke maʻu ʻi he taimi naʻá ke kau ai ki he fononga fakapaioniá. Foki ki ʻapi mo e fakamoʻoni ko iá.

Ko ha paionia moʻoni koe ʻi he kuonga fakaonopooni ko ʻení. ʻI hoʻo maʻu e Paionia tuʻukimuʻá—ʻa e Fakamoʻuí—ko hoʻo fakahinohinó, kuo pau ke ke ikuna!

Maʻuʻanga Fakamatalá

  1. Thomas S. Monson, “Tuʻu Maʻu ʻi he Tui ʻa ʻEtau Ngaahi Tamaí,” Liahona, Siulai 2016, 4; quoting The Compact Edition of the Oxford English Dictionary (1971), “pioneer.”

  2. Thomas S. Monson, “Tuʻu Maʻu ʻi he Tui ʻa ʻEtau Ngaahi Tamaí,” 4–5.