2022
ʻOku Fie Maʻu ke Tau Faingāue Kiate Ia
Sune 2022


“ʻOku Fie Maʻu ke Tau Faingāue Kiate Ia” (fakamatala fakakomipiuta pē), Liahona, Sune 2022, ChurchofJesusChrist.org.

Fakakomipiuta Pē: Ngaahi ʻAta ʻo e Tuí

ʻOku Fie Maʻu ke Tau Faingāue Kiate Ia

“ʻOkú ke tui nai ʻe lava ke tokoniʻi mo fakamoʻui koe ʻe he ʻEikí?” Ko ʻeku fehuʻi ange ia kia ʻĀlaní. Naʻá ne talamai, “ʻIo, Papa, ʻoku ou maʻu ʻa e tuí.”

ʻĪmisi
ko ha tamai mo hono ongo foha

ʻŪ faitā ʻa Leslie Nilsson

“Papa, ʻoku lavea ʻa ʻĀlani!” Naʻe tangi ʻa Nikolo ʻi heʻene lele fakavavevave mai mo hono kaungāmeʻa ko Netaliá ki homau ʻapitangá ʻi heʻena kiʻi meʻalele lele toafá.

Naʻa mau kemi ʻi he vaheloto ʻo ʻIutaá mo ha ongo fāmili kehe. ʻI he ʻeveʻeva meʻalele atu hoku foha ko ʻĀlaní mo hono kaungāmeʻa ko Ketí, naʻá na tūkia ʻi ha tafeʻanga vai ʻo mafuli ai ʻena kiʻi meʻalelé. Naʻe hilifakia e meʻalelé ʻia ʻĀlani, ka naʻe feinga pē ʻa Keti ʻo hiki fakaʻatā e meʻalele meiate ia.

ʻI heʻeku aʻu atu ki ai hili ha ngaahi miniti siʻi mo ha ongo kaungāmeʻa, naʻe tokoto ʻa ʻĀlani ʻi he luó, ʻo takatakaiʻi ʻe ha kau tangata. Naʻe faingataʻa ke ne mānava, pea naʻe mataʻi hohaʻa ʻa Keti. ʻI he feinga ʻa ʻĀlani ke tuʻú, naʻe talaange ʻe ha tangata naʻá ne toʻo ha kato fakafaitoʻo ke tokoto pē ka ne fakahoko e ʻuluaki tokoní mo vakaiʻi e ngaahi konga mahuʻinga hono sinó.

Naʻá ne ʻeke mai ʻi heʻene sio hake kiate aú, “Ko e tamaí koe?”

“ʻIo.”

“Nofo mo ʻĀlani ʻi ha kiʻi miniti siʻi.”

Naʻá ne talaange ki hoku kaungāmeʻa ko Hekitā mo Kālosí, “ʻOku fie maʻu ke u talanoa mo kimoua.”

Naʻa hanga ʻe heʻenau kiʻi mavahe atú, ʻo fakatupu ke u hohaʻa. Ko e hingoa ʻo e tangatá ko Maika Sitaeli. Naʻe kemi ʻa Maika, ko ha neesi fakafaitoʻo, mo ha ngaahi kaungāmeʻa. Naʻa nau palani ke nau foki ki ʻapi he pongipongi ko iá ka naʻa nau ongoʻi naʻe ueʻi ke nau toe nofo pē ʻi ha ʻaho ʻe taha. Naʻe sio tonu hono fohá ʻi he fakatuʻutāmakí peá ne ui fakavave ki heʻene tamaí ke tokoni.

Naʻá ku toki ʻilo kimui ange naʻe talaange ʻe Maika kia Hekitā mo Kālosi ʻoku ʻi ha tuʻunga fakatuʻutamaki ʻaupito ʻa ʻĀlani. Naʻe manavasiʻi ʻa Maika naʻa mate ʻa ʻĀlani ʻi he luó kapau he ʻikai vave haʻane maʻu ha tokoni fakafaitoʻo. Naʻe ake e vaʻe toʻohema ʻo ʻĀlaní ʻo liunga ua, pea naʻe manavasiʻi ʻa Maika naʻa kuo fasi e hui kongalotó pe alanga ʻo ʻĀlaní. Naʻe tui ʻa Maika ko ʻĀlaní kuo motumotu hono nima toʻohemá pea mahalo mo ha ngaahi hui palalulu. Naʻe manavasiʻi foki ʻa Maika naʻa kuo lavea ha ngaahi ʻōkani ʻo ʻĀlani ʻi loto.

Naʻe pehē ʻe Maika ʻoku totonu ke mau tā ki ha helikopeta fakafaitoʻo ke ʻave fakavavevave ʻa ʻĀlani ki falemahaki, pea naʻa mau fai ia.

“ʻOku ou Maʻu ʻa e Tuí”

Naʻe toe pehē ʻe Hekitā, “Lui, ʻoku fie maʻu ke tau faingāue kia ʻĀlani.”

Naʻe ʻikai ke u fuʻu ongoʻi e ʻuluaki lea mai ʻa Hekitaá koeʻuhí he naʻá ku fuʻu tokanga ʻaupito kia ʻĀlani. Naʻe moʻoni ʻa Hekitā.

Naʻá ku talaange kia ʻĀlani, ʻa ia ne toki fakanofo pē ko ha tīkoní, “Te mau faingāue atu kiate koe. ʻOku mahino kiate koe hono ʻuhingá?”

Naʻá ne tali mai, “ʻIo.”

Naʻá ku talaange, “Ka kuo pau ke ke fakahoko ha meʻa. Kuo pau ke ke tui kia Sīsū Kalaisi pea mo e mālohi ʻo e lakanga fakataulaʻeikí. ʻOkú ke tui nai ʻe lava ke tokoniʻi mo fakamoʻui koe ʻe he ʻEikí?”

Naʻá ne talamai, “ʻIo, Papa, ʻoku ou maʻu ʻa e tuí.”

Naʻá ku tākai ʻa ʻĀlani, pea naʻá ku foaki leva mo Hekitā, mo Kālosi, ha tāpuaki kiate ia, ʻo fakamaʻu ʻe Hekitā ʻa e tākaí. Naʻe faingofua e ngaahi lea ʻa Hekitaá, ka naʻa mau ongoʻi kotoa ʻa e mālohi ʻo e Laumālie Māʻoniʻoní.

Naʻe māmālie e mānava ʻa ʻĀlaní, pea naʻe meimei ke ngāue lelei leva e ngaahi konga mahuʻinga hono sinó. Naʻe malū e havilí, pea lōmekina kimautolu ʻe ha nonga, pea naʻe kamata ke loʻimataʻia ha niʻihi ʻo e kau tangatá. Ko ha ʻaho momoko ʻeni ʻi he faʻahitaʻu fakatōlaú, ka naʻe talamai ʻe ʻĀlani kimui ange naʻá ne ongoʻi māfana ange ʻi hono tāpuakiʻi ia ʻe Hekitaá.

Ne ʻikai fuoloa kuo aʻu mai ʻa e helikopetá, pea naʻá ku heka mo ʻĀlani ʻi he puna ki falemahakí. ʻI he taimi ne mau tūʻuta aí, naʻe leleakiʻi ia ki loto, ʻo fai ai ha ngaahi sivi lahi, kau ai ha MRI. ʻI heʻeku talitalí, naʻá ku teuteu ki he kovi tahá. Ka naʻe ʻikai hoko ia. Naʻe ʻikai maʻu ʻe he kau toketaá ha lavea ʻi loto pea ʻikai ha fasi he alangá, kongalotó, nimá, pe hui vakavaká—hala ha meʻa.

Naʻe talaange ʻe ha taha ʻo e kau toketaá, “ʻĀlani, hangē te ke lava ʻo foki ki ʻapi he pōní.”

Naʻe faingataʻa ke luelue ʻa ʻĀlani, ko ia naʻá ne nofo pē he poó kakato ʻi falemahaki ke vakaiʻi. ʻI heʻemau foki mai ki ʻapi he pongipongi hono hokó, naʻá ne tui pē ha meʻa maluʻi ʻi hono fasiʻanimá. Hili ha uike ʻe ono mei ai, naʻá ne teuteu ki he toʻu vaʻinga soká.

ʻĪmisi
ko ha tamai mo hono foha ʻokú na lue he halá

Hili ha uike ʻe taha mei he fakatuʻutāmakí, ne mau ʻalu ki he ʻapi ʻo Maiká ke fakamālō ange ʻi heʻene tokoní. Naʻe ʻikai ke ne faʻa tui ʻi heʻene sio ki he hū atu ʻa ʻĀlani ʻo tangutu ʻi he seá.

Naʻá ne talamai, “Kuó u tokangaʻi ha kakai tokolahi, pea kuó u mamata ki he mālōlō ha kakai tokolahi. ʻI he tuʻunga fakafaitoʻó, naʻe ʻikai totonu ke moʻui ʻa ʻĀlani. Naʻe fakaofo moʻoni ʻa e meʻa naʻá ku mamata ai he ʻaho ko iá. Ko ha tokoni fakalangi ia.”

ʻOku ou ʻilo ko e lakanga fakataulaʻeikí ko e mālohi ia ʻo e ʻOtuá ʻi he māmaní. ʻOku ʻomi hangatonu ia mei he ʻEiki ko Sīsū Kalaisí, ʻa ia naʻá Ne fakafoki mai Hono Siasí ʻo fakafou ʻi he Palōfita ko Siosefa Sāmitá. ʻOku ou ʻiloʻi foki te tau lava ʻo fakahoko ha ngaahi mana ʻi he huafa ʻo Sīsū Kalaisí, pea ʻi he mafai ʻo e lakanga fakataulaʻeikí mo e tuí.