2005
Rukouksistani tuli siunauksia
Helmikuu 2005


Rukouksistani tuli siunauksia

Muutama vuosi sitten aloin taas käydä kirkossa puolen vuoden epäaktiivisuuden jälkeen. Hengellinen nälkäni oli uskomaton, sillä olin jälleen kerran oikealla tiellä. Vain muutaman kuukauden kuluttua tunsin halua palvella Herraa lähetyssaarnaajana. Kävin puhutteluissa piispani luona, joka auttoi minua valmistautumaan. Minun täytyi odottaa ollakseni todella valmis, ja sillä välin piispa neuvoi minua kertomaan suunnitelmistani vanhemmilleni.

Vanhempani ovat kirkon jäseniä, mutta he eivät olleet käyneet kirkossa yli yhdeksään vuoteen. Siitä päivästä lähtien, jolloin kerroin heille toiveistani, vastustus muuttui todelliseksi. Sovin perheeni kanssa, että jos läpäisisin kilpailullisen tentin siinä oppilaitoksessa, johon minut oli hyväksytty, he antaisivat minun lähteä lähetystyöhön vuoden kuluttua.

Se vuosi osoittautui elämäni vaikeimmaksi. Äitini ajatteli, että unohtaisin toiveeni lähteä lähetystyöhön. Kun olin opiskellut oppilaitoksessa muutaman kuukauden ajan, äiti kuitenkin käsitti, että olin todellakin valmistautumassa lähetystyötä varten. Niinpä hän lakkasi tukemasta minua taloudellisesti. Siinä vaiheessa rukouksistani tuli suurenmoisia siunauksia.

Taivaallinen Isäni innoitti minua etsimään työtä, ja niin teinkin. Löydettyäni kolme hyvää työmahdollisuutta kirjoitin hakemukseni ja pyysin Herraa auttamaan, niin että saisin edes yhden myönteisen vastauksen, sillä olin tehnyt kaiken, mitä Hän oli käskenyt minua.

Vastaus tuli vain kolme päivää myöhemmin. Yksi liikeyrityksistä kutsui minut haastatteluun. Haastattelun jälkeen sain työpaikan samana päivänä. Ainoa ongelma oli, etten vieläkään ansainnut riittävästi kattaakseni kaikki kuluni. Rukoiltuani Jumalaa tunsin innoitusta luottaa Häneen ja olla pelkäämättä. Niinpä maksoin pelkäämättä kymmenykseni.

Muutama viikko sen jälkeen vuokraisäntäni halusi puhua kanssani. ”Todennäköisimmin puhuakseen vuokrasta”, ajattelin. Mutta hän sanoikin: ”Sinun ei tarvitse maksaa vuokraasi, ennen kuin päätät opiskelusi!”

En voinut uskoa sitä. Tämän siunauksen ansiosta rahani riittivät kaikkeen, mitä tarvitsin, ja – mikä tärkeintä – se auttoi minua valmistautumaan taloudellisesti lähetystyötäni varten. Ihmeitä tapahtui elämässäni juuri oikeaan aikaan.

Olen nyt päättänyt lähetystyöni. Tunnen suurta kiitollisuutta siitä, että voimme rukoilla taivaallista Isäämme. Olen hyvin onnellinen tietäessäni varmasti, että Hän elää ja että Hän rakastaa lapsiaan. Jos kuuntelemme Häntä, tulemme näkemään elämässämme monia ihmeitä.

Berengere Caviale kuuluu St. Quentin En Yvelinesin seurakuntaan Pariisin vaarnassa Ranskassa.