2021
Ko e Fakamoʻui ʻo e Fānau Iiki Kuo Pekiá: Meʻa ʻOku Tau ʻIlo mo ʻIkai ʻIló
Siulai 2021


Ko e Fakamoʻui ʻo e Fānau Iiki ʻOku Pekiá: Meʻa ʻOku Tau ʻIlo mo ʻIkai ʻIló

ʻOku kau e ngaahi moʻoni ko ʻeni mei he fakahā fakaonopōní ʻi he ngaahi moʻoni fakafiefia taha ʻo e ongoongoleleí.

ʻĪmisi
adult hand being held by a child’s hand

Ngaahi taá mei he Getty Images

Ne vahevahe mai ʻe haku kaungāmeʻa ʻe taha ha aʻusia naʻá ne foua ʻi heʻene ngāue fakafaifekau ʻi Palāsilá. Naʻá ne fetaulaki mo hono hoá mo ha fefine naʻá ne fakahaaʻi mālohi ʻene taʻe fie fanongo ki ha faʻahinga pōpoaki fakalotu. Ne tuʻo taha hano talaange ʻe ha taki fakalotu he ʻikai lava ke toe fakahaofi hono foha naʻe mate kei valevalé koeʻuhí ne teʻeki papitaiso ia. Naʻe maumauʻi ʻe he foʻi fakakaukau ko iá hono lotó. Naʻá ne talaange ki he ongo faifekaú, tukukehe kapau ʻoku ʻi ai haʻana pōpoaki kehe, ʻoku ʻikai haʻane fie fanongo ʻaʻana ki heʻena tui fakalotú.

Ko e meʻa mālié, naʻá na maʻu ha pōpoaki lelei ange.

ʻE lava ke fakamatalaʻi fakanounou e tokāteline ʻo e Siasi ʻo Sīsū Kalaisi ʻo e Kau Māʻoniʻoni ʻi he Ngaahi ʻAho Kimui Ní fekauʻaki mo e fakamoʻui ʻo e fānau īkí ʻi ha veesi folofola pē ʻe taha: “Ko e fānau iiki kotoa pē kuo nau pekia, ka ʻoku teʻeki ai ke nau taʻu motuʻa feʻunga ke ʻekeʻi meiate kinautolu ʻa ʻenau ngaahi ngāué, ʻoku fakamoʻui mo kinautolu ʻi he puleʻanga fakasilesitiale ʻo e langí” (Tokāteline mo e Ngaahi Fuakava 137:10).

Neongo ʻoku mahino e tokāteline ko ʻení, ka ʻoku kei maʻu pē ʻe ha kakai ʻe niʻihi ha ngaahi fehuʻi pe ʻikai mahino e tefito ko ʻení Tau fakamaama angé ha niʻihi ʻo e ngaahi fehuʻi angamaheni tahá.

ʻOku Fakahaofi Fēfē ʻa e Fānau Īkí?

ʻOku pehē ʻe ha kakai tokolahi ʻoku fakahaofi ʻa e fānau īkí koeʻuhí ʻoku nau taʻehalaia. Neongo ʻoku taʻehalaia e fānau īkí, ka ʻoku akoʻi mahino mai ʻe he Tohi ʻa Molomoná ka ne taʻeʻoua e Fakalelei ʻa Sīsū Kalaisí, naʻa mo e “fānau īkí … ʻe ʻikai lava ʻo fakamoʻui ʻa kinautolu,” koeʻuhí “ko ʻĀtama, pe ʻi honau anga fakanatulá, kuo nau hinga ai” (Mōsaia 3:16).

Neongo ʻoku nau taʻehalaia ʻi ha faʻahinga angahala, ka ʻe kei moʻulaloa pē ʻa e fānau īkí ki he mate fakatuʻasino mo fakalaumālie ʻi he Hingá. Ko ia ai, ka ne taʻeʻoua e Toetuʻu mo e Fakalelei ʻa Sīsū Kalaisí, te nau mole ʻo taʻengata, kae pehē kiate kitautolu hono kotoa (vakai, 2 Nīfai 9:6–10).

ʻOku tau houngaʻia ʻi hono fakamahino mai ʻe he Tohi ʻa Molomoná, ʻoku “totongi [huhuʻi] ʻe he taʻataʻa ʻo Kalaisí” e fānau īkí (Mōsaia 3:16), mo “toʻo ʻa e malaʻia ʻo ʻĀtamá meiate kinautolu” (Molonai 8:8). Koeʻuhí ko e Fakalelei ʻa e Fakamoʻuí, ʻoku tuʻu ʻatā ʻa e fānau īkí mei he ngaahi nunuʻa ʻo e Hinga ʻa ʻĀtama mo ʻIví, “he kuo ʻikai haʻanau angahala” (Mōsese 6:54).

Ko e Hā e Taʻu Motuʻa ʻOku Fakahaofi ai ʻa e Fānaú?

ʻOku akoʻi ʻi he Tokāteline mo e Ngaahi Fuakava 137:10 ʻoku “fakamoʻui [ʻa e fānau iiki kotoa pē] … ʻi he puleʻanga fakasilesitiale ʻo e langí.” ʻE toki hoko pē ia ʻi he taimi ʻoku nau “pekia ai ʻoku teʻeki hokosia honau taʻu motuʻa ke fakamaauʻi ai kinautolu fakatatau mo ʻenau ngaahi ngāué.” Naʻe fakamatalaʻi ʻe ʻEletā Pulusi R. Makongikī (1915–85) ʻo e Kōlomu ʻo e Kau ʻAposetolo ʻe Toko Hongofulu Mā Uá: “ʻOku ʻikai ke hoko fakaʻangataha pē ʻa e ʻekeʻi mei he fānaú ʻa ʻenau ngāué ʻi ha faʻahinga taimi pē ʻi heʻenau moʻuí. ʻOku hoko māmālie pē ʻi ha ngaahi taʻu ʻa e lava ke ʻekea mei he fānaú ʻa ʻenau ngāué. Ko e ʻekeʻi meiate kita ʻete ngaahi ngāué, ko ha hala fononga ia. … Ka, ʻe hoko e taimi, ʻe hoko moʻoni ai ʻa hono ʻekea e ngaahi ngāué pe ko e angahalá ʻi he moʻui ʻa kinautolu ʻoku tupulaki angamahení. Ko e taʻu valú, ʻa e taʻu papitaisó.”1

ʻI hono fakalea ʻe tahá, ʻoku tupulaki ʻa e ʻekea mei he fānaú ʻenau ngaahi ngāué ʻi he fakalau ʻa e taimí, ka ʻi heʻenau taʻu valú, ʻoku nau matuʻotuʻa kakato ai ke papitaiso pea ʻoku nau haʻisia kakato ai ki heʻenau ngaahi angahalá.

Ka neongo ia, hangē ko ia ʻoku ʻilo ʻe ha mātuʻa peé, ʻoku ʻikai ʻuhinga ʻeni ʻoku taʻe malava ai ʻe he fānaú ʻo fakahoko ha meʻa ʻoku nau ʻilo ʻoku hala. Ko hono ʻuhingá ʻoku teʻeki ke nau haʻisia kakato ki he ngaahi fili hala ko ʻení.

ʻOku maʻu ʻe he fānaú ʻa e meʻa ʻe lava ke tau ui ko ha “vahaʻataimi ʻaloʻofa,” ʻa ia ko e taimi ia ʻoku ʻikai ʻekea ai meiate kinautolu ʻenau ngaahi faihalá ʻi heʻenau ako mo tupulaki ke ʻekeʻi meiate kinautolu ʻenau ngaahi ngāué. Kapau te nau pekia ʻi he taimi ko iá, ʻoku fakahaofi ai kinautolu ʻi he ʻaloʻofa ʻa Kalaisí taʻe foua e papitaisó pe ha faʻahinga ngāue kehe te nau fakahoko (vakai, Molonai 8).

ʻE Fēfē Nai e Fānau Īkí ʻi he Taimi Te Nau Toetuʻu Aí?

Naʻe pekia kei iiki ha fānau tokolahi ʻa Siosefa F. Sāmita (1838–1918). Naʻe fakafiemālieʻi ia ʻe he tokāteline ʻe toe tuʻu ʻa e fānau īkí ko ha fānau iiki pea ohi hake ʻe heʻenau mātuʻa angatonú hili ʻa e Toetuʻú. Naʻe tuʻotaha hano vahevahe ʻe Palesiteni Sāmita e meʻá ni: “Naʻe akoʻi ʻe Siosefa Sāmitá ko e kiʻi valevale ne tanu ʻi heʻene mālōloó ʻe tuʻu hake ia ʻi he toetuʻú ko ha kiʻi tamasiʻi pē; peá ne tuhu ai ki ha faʻē ʻa ha kiʻi pēpē ne ʻosi mate, mo ne pehe ange ki ai: ‘Te ke toe maʻu pē ʻa e fiefia, mo e fiemālie, pea mo e nonga ke toe ohi hake hoʻo kiʻi pēpeé, ʻi he hili ʻo ʻene toetuʻú, kae ʻoua kuo fuʻu lahi hono laumālié.’ ʻE hoko pē ʻa e toe fakafokí, mo e tupú, pea mo e fakalakalaká, ʻi he hili ʻo e toetuʻu mei he maté. ʻOku ou saiʻia ʻaupito ʻi he foʻi moʻoni ko ʻení. ʻOkú ne ʻomi ha fiefia mo ha nēkeneka lahi pea mo ha loto-fakafetaʻi ki hoku laumālié. Fakafetaʻi ki he ʻEikí kuó Ne fakahā mai e ngaahi tefitoʻi moʻoni ko ʻení kiate kitautolu.”2

He ʻikai ngata pē he aʻusia ʻe he fānaú honau tuʻunga matuʻotuʻa totonú; ka te nau aʻusia foki ʻa e hakeakiʻi kakató. Naʻe akoʻi ʻe ʻApinetai, “ʻoku maʻu foki ʻe he fānau īkí ʻa e moʻui taʻengatá” (Mōsaia 15:25). Naʻe akoʻi ʻe he Palōfita ko Siosefa Sāmitá, “te mou maʻu hoʻomou fānaú, he te nau maʻu ʻa e moʻui taʻengatá, he kuo ʻosi totongi honau moʻuá.”3

Ke maʻu e nāunau māʻolunga taha ʻo e puleʻanga fakasilesitialé, kuo pau ke hū ʻa kinautolu ʻoku haʻisia ki heʻenau ngaahi ngāué ki he fuakava foʻou mo taʻengata ʻo e malí (vakai, Tokāteline mo e Ngaahi Fuakava 131:1–3). ʻE maʻu ʻe he fānau iiki ʻoku maté ʻa e faingamālie ko ʻení ʻi he kahaʻú. Naʻe fakamatalaʻi ʻe Palesiteni Siosefa Filitingi Sāmita (1876–1972): “ʻE foaki ʻe he ʻEikí ki he fānau ko ʻení e faingamālie ʻo e ngaahi tāpuaki kotoa pē ʻo e silá ʻa ia ʻoku fie maʻu ki he hakeakiʻí. … ʻI heʻenau tupu hake, hili e toetuʻú, ʻo aʻusia e tuʻunga matuʻotuʻa ʻo e laumālié, te nau maʻu e totonu ʻo e ngaahi tāpuaki kotoa pē ʻa ia ne nau mei maʻu kapau ne nau aʻusia e faingamālie ke moʻui mo maʻu kinautolú.”4

Ko e Hā ʻOku Pekia ai e Fānau Īkí?

ʻOku faingataʻa e fehuʻi ko ʻení ke tali, tautautefito kiate kinautolu kuo mole haʻanau fānaú. Mahalo ko e founga lelei taha ke kamata tali ʻaki e fehuʻi ko ʻení ko e ngaahi lea ʻa Nīfaí, ʻa ia naʻá ne fakamoʻoni, “ʻOku ou ʻilo ʻoku ʻofa ʻa e [ʻOtuá] ki heʻene fānaú; ka neongo iá, ʻoku ʻikai te u ʻiloʻi hono ʻuhinga ʻo e meʻa kotoa pē” (1 Nīfai 11:17).

ʻOku ʻikai ke tau ʻilo e ngaahi ʻuhinga kotoa ki he ngaahi meʻa fakamamahi kotoa pē ʻoku hoko ʻi he moʻui fakamatelié, ka ʻe lava ke tau fakapapauʻi ʻoku ʻofa ʻa e ʻOtuá ʻiate kitautolu. Neongo ʻoku ʻikai totonu ke tau fakamahamahalo ko e ngaahi mamahí ko ha finangalo ia ʻo e ʻOtuá, ka ʻoku ʻomi ʻe Heʻene palaní ha founga ke tau ikunaʻi kotoa ai e ngaahi meʻa fakakamamahí.5 “ʻOku ʻikai maʻu ʻe māmani ha mamahi ʻe taʻe lava ke fakamoʻui ʻe langi.”6

ʻĪmisi
Joseph Smith burying his first child

Naʻe maʻu ʻe he Palōfita ko Siosefa Sāmitá mo hono uaifí, ʻEma, ha ʻuhinga ke na fehuʻi ai e ʻuhinga ʻoku mate ai ʻa e fānau īkí—ko ha toko ono ʻo ʻena fānaú ne maté. Naʻe pehē ʻe he Palōfitá: “Kuó u fakakaukauloto ki ai, mo ʻeke ʻa e fehuʻi, ko e hā ʻoku ʻave ai e fānau valevalé, fānau taʻehalaiá, meiate kitautolu, tautautefito kiate kinautolu ʻoku ngali ʻatamai poto mo makehe tahá. Ko e ngaahi ʻuhinga mālohi taha ne haʻu ki heʻeku fakakaukaú ʻa e ngaahi ʻuhinga ko ʻení: Ko e māmani ko ʻení ko ha māmani fai angahala moʻoni ia. … ʻOku toʻo atu ʻe he ʻEikí ha tokolahi, ʻo aʻu ki he [fānau] valevalé, koeʻuhí ke nau hao mei he holi ʻa e tangatá, kaeʻumaʻā ʻa e mamahi mo e kovi ʻo e maama lolotongá; ʻoku nau fuʻu maʻa, fuʻu fakaʻofoʻofa, ke moʻui ʻi māmaní; ko ia, kapau ʻe fakakaukauʻi lelei, ʻoku ʻi ai ha ʻuhinga ke tau fiefia ai kae ʻikai mamahi he ʻoku fakahaofi kinautolu meí he koví, pea he ʻikai fuoloa kuo tau toe maʻu kinautolu” ”7

Naʻe aʻusia ʻe ha tamaioʻeiki ʻe taha ʻa e ʻEikí, ʻEletā Makongikī, ʻa e mate ʻo ha taha hono ngaahi mokopuna fefiné. Naʻá ne pehē ʻi hono meʻafakaʻeikí, “ʻOku ʻi ai ha ngaahi laumālie pau ʻoku haʻu ki he moʻui ko ʻení ke maʻu pē ha sino; ki ha ngaahi ʻuhinga ʻoku ʻikai ke tau ʻilo, ka ʻoku ʻiloʻi ia ʻi he poto taʻefakangatangata ʻo e Tamai Taʻengatá, ʻoku ʻikai fie maʻu ke nau aʻusia ʻe kinautolu ʻa e ʻahiʻahi mo e ngaahi aʻusia fakataimi ʻo e moʻui fakamatelié.”8

He ʻIkai Taʻofi ai ha Tāpuaki

ʻĪmisi
Jesus Christ holding a small child

ʻO taʻengata pea taʻengata, tā fakatātaaʻi ʻe Greg K. Olsen

Neongo he ʻikai lava ke toʻo ʻe ha meʻa ʻi he moʻui ko ʻení e ngaahi ongo ʻo e molé ʻoku ongoʻi ʻe ha fāmili ʻi he mate ʻa haʻanau fānau, ka te tau lava ʻo maʻu ha nonga ʻi he tokāteline ʻe hakeakiʻi ʻa e fānau valevale ʻoku pekiá. ʻOku tau ʻiloʻi ʻeni koeʻuhí kuo fakahā mai ia ʻe heʻetau Tamai ʻofa ʻi Langí mo akoʻi ʻe Heʻene kau palōfita mo e kau ʻaposetolo ʻo e onopōní.

ʻOku kau e ngaahi moʻoni ko ʻeni mei he fakahā ʻi he ngaahi ʻaho kimui ní he ngaahi moʻoni fakafiefia taha ʻo e ongoongoleleí.

Ngaahi Fakamatalá

  1. Bruce R. McConkie, “The Salvation of Little Children,” Ensign, Apr. 1977, 6.

  2. Ngaahi Akonaki ʻa e Kau Palesiteni ʻo e Siasí: Siosefa F. Sāmita (1998), 153–54.

  3. Ngaahi Akonaki ʻa e Kau Palesiteni ʻo e Siasí: Siosefa Sāmita (2007), 203.

  4. Joseph Fielding Smith, Doctrines of Salvation (1955), 2:54.

  5. Vakai, Quentin L. Cook, “Ko e Hiva Ne ʻIkai Lava Ke Nau Hivaʻí,” Liahona, Nōvema 2011, 104–7.

  6. “Come, Ye Disconsolate,” Hymns, no. 115.

  7. Ngaahi Akonakí: Siosefa Sāmita, 202.

  8. Bruce R. McConkie, ʻi he Robert L. Millet, “Alive in Christ: The Salvation of Little Children” ʻi he The Book of Mormon: Fourth Nephi through Moroni, From Zion to Destruction, ed. Monte S. Nyman and Charles D. Tate Jr. (1995), 11.