2022
Naʻá ku Fakakaukau Naʻe ʻIkai Ke u Fie Maʻu ʻa e ʻInisititiutí, ka Naʻá ne Liliu e Meʻa Kotoa Pē Maʻaku
Fēpueli 2022


Fakaʻilekitulōnika Pē: Kakai Lalahi Kei Talavoú

Naʻá ku Fakakaukau Naʻe ʻIkai Ke u Fie Maʻu ʻa e ʻInisititiutí, ka Naʻá ne Liliu e Meʻa Kotoa Pē Maʻaku

ʻI heʻeku fāifeinga ke maʻu ʻa e moʻoní, ko e sitepu naʻe fiemaʻu ke u fakahoko ke u ofi ange ai ki heʻeku Tamai Hēvaní ʻa e ʻalu ki he ʻinisititiutí.

ʻĪmisi
kau ako ʻe toko nima ʻoku nau tangutu ʻi ha tēpile ʻi he ʻinisititiutí

ʻI heʻeku tupu haké, naʻe ʻikai ko ha taumuʻa ʻeku ʻalu ki he ʻinisititiutí. Neongo naʻe fakafehoanaki ʻe ʻEletā L. Tomu Peuli (1922–2015) ʻo e Kōlomu ʻo e Kau ʻAposetolo ʻe Toko Hongofulu Mā Uá ʻa e ʻinisititiutí ki ha “pā ʻo e maluʻi ʻi ho ʻātakaí ke ke hao ai mei he ngaahi ʻahiʻahi mo e ngaahi faingataʻa ʻo e māmaní,”1 ne u pehē ko e taimi pē ne u ʻalu ai ki he seminelí, ko ʻene ʻosí ia! Ne u pehē kuó u ako e meʻa kotoa te u lavá. Naʻá ku tō e tenga ʻo e tuí, pea naʻá ku mateuteu ke tupulaki. Naʻá ku pehē naʻá ku maʻu ʻa e ʻilo kotoa ʻo e ongoongoleleí naʻe fie maʻu ʻi heʻeku moʻui ʻi he māmaní.

Ka naʻe ʻikai fuoloa kuó u fakatokangaʻi kuo hanga mai kiate au e ngaahi ʻahiʻahi kotoa pē ʻo e māmaní. Naʻe ʻikai faingofua kiate au ʻa e hiki ko ia ki he kakai lalahi kei talavoú. Naʻe ʻomi ʻe he seminelí kiate au ʻa e ngaahi meʻangāue fakalaumālie naʻá ku fie maʻú, ka naʻe ʻikai ke u ʻilo e founga ke fakaʻaongaʻi ai kinautolú.

ʻI he ngaahi fuofua taʻu ʻo ʻeku hoko ko ha tokotaha lahi kei talavoú, naʻá ku nofo ʻi hoku ʻapi ʻi Nuʻu Silá mo e ʻIunaiteti Siteití. Naʻá ku maʻu ha sikolasipi ki ha ʻunivēsiti ʻi Masasūseti, pea ʻi heʻeku hoko ko ha tokotaha sipoti akó, ne u ʻiloʻi ai naʻe ʻikai teitei fakatefito hoku taimí mo ʻeku tokangá ʻi he lotú. ʻI he ofi ke ʻosi ʻeku akó, naʻe teʻeki ke u ʻalu ki he lotú pe fai ha meʻa ʻoku fekauʻaki mo e ongoongoleleí ʻi ha taʻu ʻe ua.

Naʻá ku tuʻu laveangofua ʻi heʻeku tau fakalaumālie ke fakafepakiʻi ʻa e māmaní.

Pea naʻe ikuna ʻa e māmaní.

Ka naʻe liliu e ngaahi meʻá ʻi heʻeku foki ki Nuʻu Silá ke fakaʻosi ʻeku ako he ngaahi taʻu siʻi kuohilí. Naʻe kamata ke u nofo ʻi heʻeku ongoʻi halaiá mo e fakamāʻia ʻi hono liʻaki hoku tuʻunga fakalaumālié. Pea hili haʻaku mavahe fuoloa mei he ongoongoleleí, naʻá ku maʻu ha ngaahi fehuʻi mo ha ngaahi mahalo fekauʻaki mo e Siasí ʻa ia naʻá ne ʻākilotoa ʻeku kiʻi tui siʻisiʻí.

ʻI heʻeku lue takai ʻi hoku ʻunivēsití mo sio ki laló, naʻá ku lue atu ai ʻi he fale ʻinisititiutí. Naʻá ku fakalotoʻi au ke u hū atu ʻi he loto mafasia mo fonu ʻi he ngaahi fehuʻi mo e momoʻi tui naʻe toé. Naʻá ku taʻetui ki he ongoongoleleí pea naʻá ku momou ke kau ʻi ha faʻahinga meʻa faka-Siasí pē, ka naʻá ku lēsisita ʻi ha kalasi ʻo fakakaukau ʻe tokoni ia ke u maʻu ha fakahinohino.

Naʻe kamataʻi au ʻe he kalasi ʻe taha ko iá ʻi ha hala naʻá ne liliu ʻeku moʻuí. Pea naʻá ku ako mei ai ha lēsoni mahuʻinga ʻe fā.

1. ʻOku ʻOfaʻi Haohaoa Kitautolu

Ko e taha ʻo e ngaahi fehuʻi lahi taha ne u maʻu ʻi heʻeku kamata e kalasí ko e “ʻOku kei ʻofa nai ʻa e ʻOtuá ʻiate au?” Naʻá ku fuʻu fepaki ʻaupito mo e ngaahi fili naʻá ku fai ʻi he taimi naʻá ku mavahe ai ki he akó. Naʻá ku ongoʻi ʻo hangē kuó u aʻu ki ha tuʻunga he ʻikai ke u toe foki mei ai. Ka ʻi he hokohoko atu ʻeku ʻalu ki he ʻinisititiutí he uike takitaha, naʻe ʻi ai maʻu pē ha pōpoaki ʻi he lēsoni kotoa pē ne nofo ʻiate au: “ʻOku ʻikai hano ngataʻanga ʻo e ʻofa ʻa e ʻOtuá.”

ʻE lava ke tau fai ha ngaahi fehalaaki, ka ko e fakamanatu angavaivai mei heʻeku faiakó ʻoku ʻofa haohaoa ʻetau Tamai Hēvaní ʻiate kitautolú ko e taha ia ʻo ʻeku ngaahi kukukuku lelei taha ʻoku ou hū mo ia ki tuʻa mei he kalasi takitaha ʻi hoku ʻuluaki semesitā. Naʻá ku fakatokangaʻi neongo pe ko e hā hono lahi ʻo ʻetau fakakaukaú, ka ʻokú Ne ʻofa ʻiate kitautolu mo finangalo ke tataki kitautolu.

2. ʻOku Finangalo e Tamai Hēvaní ke Tau Fai ha Ngaahi Fehuʻi mo Fekumi ki he Moʻoní

Naʻe lahi ʻeku ngaahi fehuʻi fekauʻaki mo e tupu hake ʻi he Siasí, ka naʻe ʻikai ke u teitei ongoʻi te u lava ʻo lea ʻaki ia koeʻuhí ko ʻeku manavasiʻi naʻa fakamāua au. Pea ʻi heʻeku hoko ko ha tokotaha lahi kei talavoú, naʻe toe lahi ange ʻeku ngaahi fehuʻí.

ʻI he kamata ke u ʻalu ki he ʻinisititiutí, naʻe lahi ange ʻeku tokanga ki heʻeku ngaahi fehuʻi taʻe-talí ʻi heʻeku tuí mo e ngaahi moʻoni ne u ʻiló. Pea ʻi he taimi naʻe tō mai ai ʻa e mahaki fakaʻauha fakamāmanilahi COVID-19 pea ʻākilotoa au ʻe he puputuʻú mo e loto-hohaʻá, naʻá ku fāinga ke ongoʻi ʻa e Laumālié. ʻI heʻeku fakaʻamu ke u ongoʻi ha meʻá, naʻá ku fakakaukau ke u tūʻulutui ʻo fai ha lotu hili ha ngaahi māhina lahi. Kimuʻa peá u leá, ne u loʻimataʻia ʻi hono ʻākilotoa au ʻe ha ongo mālohi ʻo e ʻofá. Ne u tautapa ki he ʻEikí ke ne tali kotoa ʻeku ngaahi fehuʻí, fakamaʻamaʻa ʻeku kavengá, pea ʻomi ha nonga kiate au.

Hili pē ʻa e lotu ko iá, naʻe tangutu ʻeku faiako ʻinisititiutí mo hoku kaungā akó ʻo ʻeke mai pe ko e hā e meʻa ʻoku fie maʻu ʻe he kakai lalahi kei talavoú, he naʻá ne ʻamanaki ke fokotuʻu ha ngaahi kalasi ʻe tokoni ki he ngaahi faingataʻa mo e ngaahi fehuʻi angamaheni tahá. Naʻe fakafiemālie ke u ʻiloʻi ʻa e lahi ʻo ʻene fie tokoní, peá u fakamatala leva ʻa e ongo naʻá ku maʻú. ʻI heʻema talanoa he hoʻataá fekauʻaki mo ʻemau ngaahi fie maʻu ʻi heʻemau hoko ko e kakai lalahi kei talavou ʻi he Siasí, naʻá ku maʻu ai ha tali ki heʻeku lotú ʻi he ngaahi lea ʻa hoku kaungā akó.

Naʻá ku fakatokangaʻi naʻe ʻikai ko au pē naʻe ʻi ai haʻaku ngaahi fehuʻí pea naʻe ʻikai ha meʻa ke nau mā ai, ʻo hangē ko ia ne u fakakaukau ki ai kimuʻá.

Naʻá ku ongoʻi ne langaki fakalaumālie au hili ʻa e fepōtalanoaʻaki ko iá, pea ko e fuofua taimi ia ke u falala ai naʻe tokanga mai ʻa e Tamai Hēvaní ki heʻeku ngaahi fehuʻí pea te Ne tokoniʻi au ke maʻu ha ngaahi tali ʻi he taimi totonu.

3. Te Tau Lava ʻo Ako mei he Kakai Lalahi Kei Talavou ʻOku Nau Fakakaukau Tatau

ʻOku ʻi ha ngaahi hala kehekehe ʻa e kakai lalahi kei talavou ʻi he Siasí pea kehekehe ʻenau fakakaukaú, pea ʻe lava pē ke faingataʻa ke nau maʻu ha tuʻunga tatau ʻiate kinautolu. Ka ko e meʻa ʻe taha ʻoku mau faitatau aí ko e ongoongoleleí.

ʻI he hokohoko atu ʻeku kau ki he ʻinisititiutí, naʻe fakaofo ʻeku fanongo mei he kakai lalahi kei talavou ne lahi fau ʻenau ngaahi aʻusia ʻi hono kumi honau fakavaʻe fakalaumālié ʻi heʻenau fakafepakiʻi ʻa e filí.

Naʻe kamata ke u ongoʻi liʻekina ʻi he taimi naʻá ku ʻi he ʻinisititiutí aí. ʻI heʻeku feohi mo fepōtalanoaʻaki maʻu pē fekauʻaki mo e ongoongoleleí, naʻá ku langa ha ngaahi feohi fakakaungāmeʻa, pea naʻe tāpuekina mo ueʻi fakalaumālie au ʻe he ngaahi ivi tākiekina ʻo e ngaahi feohi fakakaungāmeʻa ko ʻení ke hoko atu e fakatupulaki ʻeku tuí.

4. Kuo Pau ke Tau Fakatupulaki ʻEtau Fakamoʻoní

ʻI heʻeku kei talavoú, naʻá ku ʻalu ki he lotú he naʻe fie maʻu ʻe heʻeku ongomātuʻá ke u fai ia. Naʻe hoko ʻeku fakamoʻoni ki he ongoongoleleí ko ha ʻata pē ʻo kinaua. Ka ʻi he hokohoko atu ʻeku tupulaki mo fekumi ki he moʻoní ʻi he ʻinisititiutí, ne u ako ke tuʻu maʻu ʻi heʻeku fakamoʻoní kae ʻikai toitoi mei he ngaahi fakamoʻoni ʻeku ongomātuʻá. Naʻe vave e kamata ke tupu ʻa e tenga ʻo e tui naʻá ku tō he ngaahi taʻu lahi kuo hilí hili hono hanga ʻe he ngaahi kalasi inisititiuti ʻo fakalato ʻaki e kelekele mo e fafanga ʻokú ne fie maʻu ke tupulaki maʻuiʻui.

Ko hono aofangatukú, kuo ʻi ai ha fatongia maʻongoʻonga ʻo e ʻinisititiutí ʻi heʻeku ului ki he ongoongolelei ʻo Sīsū Kalaisí. ʻOku hokohoko atu hono tokoniʻi au ʻe he ʻinisititiutí ke fakatupulaki ʻeku tuí mo ʻomi ha maluʻanga ke u fai ai ha ngaahi fehuʻi faingataʻa. Neongo kuó u hoko ko ha mēmipa ʻi he kotoa ʻo ʻeku moʻuí, ka ne toki hoko pē ʻi heʻeku ʻalu ki he ʻinisititiutí mo ako ke fakaʻaongaʻi e ngaahi tefitoʻi moʻoni ʻo e ongoongoleleí ʻi heʻeku moʻuí naʻe kamata ke fakamātoato ʻeku fakamoʻoní, kae mahuʻinga angé ʻoku ʻaʻaku ia.

ʻOku ʻomi ʻe he kau atu ki he ʻinisititiutí ha ngaahi faingamālie ki ha ngaahi tāpuaki lahi maʻá e kakai lalahi kei talavoú. Kuo talaʻofa mai ʻe Palesiteni Tōmasi S. Monisoni (1927-2018), “ʻI hoʻo kau mai ki he ʻinisititiutí mo ako faivelenga e folofolá, ʻe tupulaki ho mālohi ke fakaʻehiʻehi ai mei he fakatauelé pea maʻu mo e fakahinohino ʻa e Laumālie Māʻoniʻoní ʻi he meʻa kotoa te ke faí.”2

ʻOku ou toe fakaongo mo fakamamafaʻi atu e ngaahi tāpuaki ko ʻeni ne talaʻofa ʻaki ki he ʻinisititiutí mei hotau palōfita ʻofeina ʻo e kuohilí. Naʻe fakaʻau ke faingofua ange ʻa ʻeku fefaʻuhi maʻu pē mo e ngaahi liliu ʻo e tuʻunga ʻo e kakai lalahi kei talavoú ʻi he fakaʻau ke mālohi ange ʻeku fakamoʻoni ki he ongoongoleleí. Naʻe tokoni ʻeku kau ki he ʻinisititiutí ke fakatupulaki ʻeku fakamoʻoní, ʻa ia ne hoko moʻoni ko hoku paletuʻa ʻi he fakaʻehiʻehi mei he ngaahi ʻahiʻahi ʻo e māmaní, pea ʻi hono ako maʻu pē ʻo e folofolá fakataha mo hoku kaungā tāutaha kei talavoú, ne u sio ai ki he founga ʻoku hoko ai ʻa e ʻinisititiutí ko ha polokalama fakalangi mei heʻetau Tamai Hēvaní.

Maʻuʻanga Fakamatalá

  1. L. Tom Perry, “Receive Truth,” Ensign, Nōvema 1997, 61–62.

  2. Thomas S. Monson, 21 ʻEpeleli 2009, institute.ChurchofJesusChrist.org.