2023
Fēfē Kapau ʻOku ʻIkai ha Feituʻu Moʻoku ʻi he Palani ʻa e Tamai Hēvaní?
Sānuali 2023


Fakakomipiuta Pē: Kakai Lalahi Kei Talavoú

Fēfē Kapau ʻOku ʻIkai ha Feituʻu Moʻoku ʻi he Palani ʻa e Tamai Hēvaní?

Naʻá ku faʻa fehuʻi loto pē ʻeni kiate au, ka kuó u fakatokangaʻi ʻoku ʻi ai ha feituʻu moʻó e tokotaha kotoa pē ʻi he puleʻanga ʻo e ʻOtuá.

ʻĪmisi
ko ha tangata ʻoku sio ki he tō ʻa e laʻaá

Faitā ʻa e Unsplash

ʻI he taimi naʻe teʻeki ke u mali ai pea ʻalu ki hoku uooti YSA, naʻá ku fehangahangai mo ha tokolahi hoku ngaahi kaungāmeʻá mo ha faingataʻa lahi ʻi heʻemau fāifeinga ki he ngaahi tāpuaki ʻo e mali mo e fāmili taʻengata ʻoku tau ako ki ai ʻi he ongoongolelei ʻo Sīsū Kalaisí. Naʻe fuoloa ange ʻa e teʻeki mali ha niʻihi ʻo e ngaahi kaungāmeʻa ko ʻení ʻi he meʻa ne nau fakaʻamu ki aí, ne ʻi ai ha niʻihi ne nau mali ka naʻe fakafokifā pē kuo nau uitou pe vete mali, pea fehangahangai ha niʻihi mo ha ngaahi pole fakaemoʻui lelei lahi ʻo siʻi ai honau faingamālie ke mali pe ʻi ai haʻanau fānaú.

Naʻa mau fāinga ʻi ha ngaahi founga kehekehe ke pukepuke ʻemau tuí neongo e siva ʻa e ʻamanaki leleí mo e ngaahi fakaʻānaua ne ngalingali ʻe ʻikai ke hokó.

ʻI he kamatá, ʻi heʻeku foki mai ki ʻapi mei heʻeku ngāue fakafaifekaú, naʻá ku fakatuʻamelie ʻe vave pē haʻaku mali. Naʻá ku toki tali pē ʻoku ou aʻusia ʻa e femanakoʻaki ʻa e tangata mo e tangata pe fefine mo e fefiné pea naʻá ku fakakaukau te u nofo maʻu ʻi he hala ʻo e fuakavá mo fakatuʻamelie ki hoku kahaʻú ʻi he ongoongoleleí kae ʻoua te u foʻi. Ka naʻe kei faingataʻa pē ʻa e teiti mo e kakai fefiné. Pea ʻi he fuoloa ange ʻa e ngaahi taʻu hili ʻeku ngāue fakafaifekaú, naʻe hōloa ʻeku fakaʻamu ke malí pea ongoʻi hangē ka ʻikai malavá.

Naʻá ku maʻu ha fakamoʻoni ki he tokāteline naʻe akoʻi ʻi he fanongonongo ki he fāmilí,1 ka naʻe faʻa fakamamahi hono lau he taimi ʻe niʻihi koeʻuhí ko e fāmili taʻengata fakaʻofoʻofa naʻe fakamatalaʻi aí ne hangē he ʻikai malava ʻo hoko ia kiate aú.

Naʻá ku fifili pe ko e fē feituʻu ʻoku ou kau ki ai mo hoku ngaahi kaungāmeʻá ʻi he palani ʻa e Tamai Hēvaní.

ʻOku ʻAfioʻi Kitautolu ʻe he ʻEikí

ʻI ha pō ʻe taha lolotonga ʻeku mafasia ʻi hoku ngaahi faingataʻaʻiá, naʻá ku misi. Naʻá ku ongoʻi ʻi he misí ha ongoʻi ʻofa naʻá ne lōmekina au. Naʻá ku misi naʻe fakaafeʻi au ʻe he ʻOtuá ke u kole meʻakai kiate Ia, pea naʻá ku misi naʻá ku ʻalu ʻo mohe peá u tuʻu hake kuo fakaofo hono foaki mai e meʻakai ko iá. Naʻe fuʻu mahino ʻaupito ʻa e misí pea ʻi heʻeku ʻā haké, naʻá ku meimei ʻohovale ʻi he ʻikai ha meʻakai ʻe tuku ʻi hoku veʻe mohengá. Naʻe hoko e misí ke u maʻu ai ha loto-fakapapau moʻoni naʻe hokohoko atu pea ʻe hokohoko atu hono fafangaʻi au ʻe he ʻOtuá. 

Naʻá ku fakakaukau ki he misí ʻi he ʻahó kakato, pea naʻe ʻikai ke u loko manatuʻi lelei ʻa e talanoa ʻo ha palōfita ʻi he Fuakava Motuʻá naʻe helaʻia pea ʻalu ʻo mohe pea ʻā hake ki ha meʻatokoni ne ʻomi ʻe ha ʻāngelo, ka naʻe ʻikai ke u manatuʻi pe ko hai. Naʻá ku fie kumi ke maʻu ʻa e talanoá ʻi heʻeku folofolá ʻi he pō ko iá, ka naʻá ku ongoʻi naʻe ueʻi au ke u ʻuluaki fakaava ʻa e Ensign ʻo sio ki ai. ʻI heʻeku fakaava hake ʻa e makasiní, naʻá ku fakatokangaʻi ha tā valivali fakaʻofoʻofa ʻi loto he takafi muí. 

Ko e tā valivalí Ko ha ʻĀngelo naʻe Haʻu kia ʻIlaisiā, tā fakatātā ʻa Walter Rane, pea naʻe fakatātaaʻi ai e talanoa tonu ʻi he Fuakava Motuʻá naʻá ku feinga ke manatuʻí.

Naʻá ku ʻohovale. Ko e hā nai e ngaahi faingamālie ke hoko ʻení?

ʻOku maʻu ʻa e talanoa naʻá ku fekumi ki aí ʻi he 1 Ngaahi Tuʻi 19. ʻOku ongosia ʻa e palōfita ko ʻIlaisiaá mei heʻene feinga ke hola maʻu peé. ʻOkú ne mateuteu ke foʻi pea kole ki he ʻEikí ke toʻo ʻene moʻuí peá ne tokoto hifo leva ʻi ha lalo ʻakau ke mohe (vakai, veesi 4). ʻOkú ne ʻā hake ʻo maʻu ha vai mo e mā māfana, ʻo ne kai, peá ne toe foki leva ʻo mohe. Hili iá, naʻe toe fafangu ia ʻe ha ʻāngelo ʻo pehē, “Tuʻu hake ʻo kai; he ʻoku lōloa fau ʻa e halá kiate koe” (veesi 7). Pea ʻi heʻene fakahoko iá, naʻe faifai peá ne “ʻalu ʻi he mālohi ʻo e meʻakai ko iá ʻi he ʻaho ʻe fāngofulu mo e pō ʻe fāngofulu” (veesi 8).

Naʻá ku ʻohovale lahi ange ʻi he makasini tatau pē, naʻe ʻi ai ha fakamatala langaki ʻo e tuí fekauʻaki mo e fetokangaʻaki ʻa e tangata mo e tanagatá pe fefine mo e fefiné.2

Naʻá ku ofo ʻi he tokanga mai ʻa e ʻEikí kiate aú. Naʻe fakapapauʻi mai ʻe he Laumālie Māʻoniʻoní naʻe taimi tonu pea fakataumuʻa kiate au ʻa e ngaahi lea fakalaumālie ko ʻeni mei he niʻihi kehé. He ʻikai ke u lava ʻo fakaʻikaiʻi naʻe ʻafioʻi au ʻe he ʻOtuá pea te Ne tokonaki maʻa ʻeku ngaahi fiemaʻú ʻo kapau ʻe hokohoko atu ʻeku muimui kiate Iá.

Ko e Foungá ko e Muimui kia Sīsū Kalaisi

Hangē ko ʻIlaisiaá, naʻá ku ongoʻi he taimi ʻe niʻihi naʻe fuʻu lahi hoku faingataʻaʻiá ke u lava ʻo matuʻuaki. Ka naʻá ku ongoʻi he taimi ko iá, naʻe ʻofa lahi ʻa e ʻEikí mo maʻu ha mahino. Naʻá ku ʻiloʻi naʻe mahino kiate Ia ʻa hoku tūkungá pea naʻe mahuʻinga kiate Ia ʻa ʻeku faingataʻaʻiá. Pea kapau te u maʻu ʻa e meʻatokoni fakalaumālie ko Ia pē te Ne lava ʻo ʻomí, te u maʻu ha mālohi ke hoko atu ʻeku fonongá.

Kuó u ako mei he ngaahi ʻahiʻahí mo e ngaahi aʻusia fakalaumālié fakatouʻosi ʻoku ʻikai taʻofi kitautolu ʻe he ngaahi faingataʻa lahi ʻi he halá mo e ngaahi halanga kehe ʻi he moʻuí mei hono maʻu ha feituʻu ʻi he palani ʻa e Tamai Hēvaní.

Naʻá ku ako ko e palani taupotu taha ʻo e moʻuí ko e moʻui ʻaki ʻa e tui kia Sīsū Kalaisí! Kapau ʻoku tau ʻaʻeva ʻi he tuí mo tauhi ʻetau ngaahi fuakavá, tatau ai pē pe ko e hā hotau tūkunga fakataautaha pe fakafāmilí, ʻoku tau laka atu ki muʻa ʻi Heʻene palaní.

ʻAʻeva mo Kalaisí

Hangē pē ko ʻeku faingataʻaʻia mo hoku ngaahi kaungāmeʻa tokolahi ʻi hoku uooti YSA ke maʻu ha tui ki he kahaʻú he taimi ʻe niʻihi, ʻoku ou ʻiloʻi ʻoku tokolahi ha kakai he taimí ni ʻoku nau fepaki mo ngaahi tūkunga makehe ʻoku nau ongoʻi ai ʻoku ʻikai ke nau kau ʻi he palani ʻo e fakamoʻui ʻa e ʻOtuá. Ka ʻi heʻeku fakaloloto mo hoku ngaahi kaungāmeʻá ʻemau mateakiʻi e ongoongoleleí mo fakafalala ki he Fakamoʻuí ʻi heʻemau palani ki heʻemau moʻuí, kuo mau ongoʻi mo fakamoʻoniʻi ai ʻEne ʻofá, fakahinohinó, mo e ngaahi maná.

Hangē ko e lau ʻa Paula ʻi he 2 Kolinitō 5:7, “He ʻoku mau ʻaʻeva ʻi he tuí, kae ʻikai ʻi he mamatá.” Neongo pe ko e hā ha ngaahi meʻa fakamamahi, ngaahi ʻamanaki ne tō noa, pe faingataʻa ʻoku tau fepaki mo ia, ka ʻo kapau te tau ʻaʻeva ʻi he tuí mo fakamahuʻingaʻi ʻetau ngaahi fuakavá, ʻoku ʻikai ngata pē ʻi heʻetau kau tonu ʻi Heʻene palani maʻa ʻEne fānaú, ka ʻoku “takatakaiʻi [foki kitautolu] ʻo taʻengata ʻe he ongo toʻukupu ʻo ʻene ʻofá” (2 Nīfai 1:15).

Neongo te tau lava ʻo femoʻuekina ʻi he muimui kia Kalaisi mo fakahoko ʻEne ngāué (vakai, Tokāteline mo e Ngaahi Fuakava 58:27), ka ʻoku ʻikai fakataumuʻa ʻEne palaní ke tau hohaʻa ʻi ha faʻahinga taimi pē ʻoku ʻikai hoko ai ʻo fakatatau mo e meʻa kuo tau palaní. Ka ʻokú Ne finangalo ke tau falala kiate Ia, fakahoko ha ngaahi fuakava mo Ia, fetokoniʻaki ke foki kiate Ia, pea aʻusia ʻa e fiefiá mo e tupulakí ʻo fakafou ʻi heʻetau ngaahi aʻusia makehe ʻi he moʻui fakamatelié.

Ko e uho ia ʻo e palani ʻa e ʻOtuá: ke tataki kitautolu ʻi he hala ʻo e fuakavá pea ke talitali lelei kitautolu takitaha ki Hono toʻukupu ʻofá. Pea ʻi heʻetau muimui kiate Iá, ʻe lava ke tau ʻilo pau ʻoku ʻi ai ha feituʻu ʻi Heʻene palaní maʻatautolu takitaha.

Ngaahi Maʻuʻanga Fakamatalá

  1. Ko e Fāmilí: Ko ha Fanongonongo ki Māmani,” ChurchofJesusChrist.org.

  2. My Battle with Same-Sex Attraction,” Ensign, Aug. 2002, 49–51.