2023
Ngaohikoviá, Ohí—mo e Fakamoʻuí
Sānuali 2023


“Ngaohikoviá, Ohí—mo e Fakamoʻuí,” Liahona, Sānuali 2023.

Kakai Lalahi Kei Talavoú

Ngaohikoviá, Ohí—mo e Fakamoʻuí

Naʻe ngaohikovia mo taʻe pau hoku fāmilí, ka ʻoku fakafou ʻia Kalaisi ʻa ʻeku maʻu ha ʻamanaki lelei ki hoku fāmili ʻi he kahaʻú.

ʻĪmisi
finemui kei talavou ʻoku tangutu ʻi he mohengá ʻo lotu

Laʻitā ne ngāue ʻaki ai ha kau mōtolo

Naʻá ku tupu hake ʻi ha ʻātakai naʻe ʻikai pau. Naʻe ngaohikovia mo taʻe-tokangaʻi au ʻe heʻeku ongomātuʻa totonú, pea naʻá ku aʻusia ha ngaahi faingataʻa lahi. Naʻá ku fefaʻuhi ʻi he ngaahi taʻu lahi mo e loto-hohaʻá, ngaahi palopalema fekauʻaki mo ʻeku vakai ki hoku sinó, tutué, mo e loto-mafasiá.

Naʻe ʻosi sila ʻeku ongomātuʻa totonú ʻi he temipalé, ka ʻi he hili pē ʻeku papitaiso ʻi hoku taʻu valú, naʻe kamata ke na hē mei he Siasí. Pea ko e mamaʻo ange ʻena mavahe mei heʻena ngaahi fuakavá, ko e kovi ange ia homau tūkungá.

ʻI hoku taʻu 14, naʻá ku hoko ko e tauhi hoku tuongaʻane ne puke ʻi he ʻōtisimí (autism) mo ʻeku faʻeé. Naʻá ku hē pea ʻikai toe lava ʻo mapuleʻi. Naʻá ku fehiʻa ʻiate au mo hoku tūkungá peá u tui he ʻikai teitei liliu ʻeku moʻuí.

Ka naʻe hoko leva ha mana. Naʻe fakatokangaʻi ʻe heʻeku faʻē totonú he ʻikai ke ne lava ʻo tokangaʻi au pea tā ki hono tuongaʻané ʻi Singapoa ke kole pe te ne ohi au. Naʻá ku heka ki he vakapuná mo ha ngaahi kato kuo faʻoaki pea mo e loʻimataʻia ke kamata ha moʻui foʻou—ko ha [moʻui] ʻoku ʻikai ha ngaohikovia. Ka naʻe faingataʻa ʻa e feinga ke anga ki hoku fāmili ohí mo ha anga fakafonua foʻou, pea naʻá ku faingataʻaʻia ke laka ki muʻa.

Naʻe fai ʻe heʻeku ongomātuʻa ohí ʻa e meʻa kotoa pē naʻá na lavá ke tokoniʻi au. Naʻá ku sio ki he kau faifaleʻí mo e kau toketaá. Naʻe kamata foki ke u toe ʻalu ki he lotú, ka naʻe faingataʻa ʻa e ako ki ha Tamai Hēvani ʻokú Ne ʻofa ʻiate au pea ʻoku ʻi ai ʻEne taumuʻa maʻaku, he naʻe ʻikai ke u tui ki ai hili e meʻa kotoa kuó u kātekiná.

Naʻe ʻikai ke u fiefia. Naʻe ʻikai ke u ʻilo pe ʻe founga fēfē haʻaku moʻui mei he kuohilí ka naʻá ku kei ongoʻi ʻoku siva e ʻamanakí ki he kahaʻú.

Holi ke Fakamoʻui

ʻI ha ʻaho ʻe taha, naʻá ku fakalaulauloto ai ki he fuonounou ʻo e moʻui fakamatelié. Naʻe ʻikai ke u fie moʻui mamahi. Naʻe fie maʻu ke u ako mei hoku ngaahi ʻahiʻahí, fakaʻaongaʻi e ngaahi tefitoʻi moʻoni ʻo e ongoongoleleí ne akoʻi mai kiate aú, pea fakaafeʻi mai ʻa Kalaisi ki heʻeku moʻuí.

Naʻá ku tui peá u kamata tūʻulutui ʻo kole ki he Tamai Hēvaní he ʻaho kotoa pē ke maʻu ha mālohi ke fakamolemoleʻi ʻeku ongomātuʻa totonú, ke liliu ʻeku manavaheé ki he tuí, ke maʻu ʻa e fakamoʻuí mo e fiefiá, pea mo fakatokangaʻi ʻa e ʻofá ʻi heʻeku moʻuí. Naʻá ku ʻalu ki he ʻinisititiutí ʻo kamata ako e folofolá mo fakaʻaongaʻi e ngaahi moʻoni ʻo e ongoongoleleí ʻi heʻeku moʻuí.

Naʻá ku fekumi moʻoni ki he mālohi faifakamoʻui ʻo Sīsū Kalaisí mo ʻEne Fakaleleí. Pea ʻi he ʻalu ʻa e taimí, naʻe kamata ke liliu ʻeku moʻuí. ʻI heʻeku faʻa kātakí, maʻu ha faitoʻo fakaʻatamai mo e faitoʻo fakaesinó, pea fakafonu ʻeku moʻuí ʻaki e Laumālié ʻi he ʻaho takitaha, naʻe kamata ke fakamoʻui au: naʻá ku ongoʻi ʻoku siʻisiʻi ange ʻeku fie feohi mo ha tahá kae lahi ange ʻeku nofo toko tahá. Naʻá ku ongoʻi malu. Ne u tokoni ki he niʻihi kehé. Naʻá ku ʻofa, fakamolemoleʻi, pea tali pē au. Naʻá ku langaki ha ngaahi vā fetuʻutaki lelei ki he moʻuí mo ʻofa. Naʻe kamata ke u ongoʻi ʻa e ʻofa ʻa e Tamai Hēvaní kiate aú. Pea ko e fuofua taimi ia ʻi heʻeku moʻuí ke u ongoʻi ai ʻa e fiefia moʻoní.

ʻOku ʻOmi ʻe Kalaisi ha ʻAmanaki Lelei ki Hotau Kahaʻú

He ʻikai ke u lava ʻo liliu hoku kuohilí, kae hangē ko e lau ʻa e Tokāteline mo e Ngaahi Fuakava 122:7 , “ʻE foaki ʻe he ngaahi meʻá ni kotoa pē ʻa e potó [kiate au], pea ʻe hoko ia ʻo ʻaonga [kiate au].” ʻOku ou ʻiloʻi he taimí ni naʻe tokoniʻi au ʻe he Fakamoʻuí ʻi hoku ngaahi faingataʻaʻiá. Neongo kinautolu, ka kuó u tupulaki lahi koeʻuhí ko ʻeku holi ke liliú pea koeʻuhí ʻoku hokohoko atu ʻeku tafoki kiate Iá.

Kapau ʻokú ke ʻi ha tūkunga faingataʻa fakafāmili, ʻiloʻi ʻoku ʻi ai haʻo Tamai ʻi Hēvani ʻokú Ne ʻafioʻi mo ʻofa ʻiate koe pea te Ne fakaava ʻa e ngaahi matapaá ki ha kahaʻu lelei. Kimuʻa pea ohi aú, naʻá ku pehē loto pē he ʻikai toe liliu hoku tūkungá, pea he ʻikai ke u mali pe maʻu ha fānau koeʻuhí naʻá ku manavasiʻi naʻa nau mamahi ʻo hangē ko aú. Ka kuó u ako neongo pe ko e hā ha ngaahi faingataʻa kuo tau aʻusia ʻi hotau fāmilí, ʻi heʻetau fekumi kia Kalaisí, te tau lava ʻo langa hotau ʻapi mo e fāmili taʻengata ʻi he kahaʻú ʻi he ʻamanaki lelei, ngaahi moʻoni ʻo e ongoongoleleí, mo e ʻofá.

Hangē ko e akonaki ʻa ʻEletā Kalake G. Kilipati ʻo e Kau Fitungofulú: “ʻOku tau … kamata kotoa ʻi ha ngaahi feituʻu kehekehe mo e ngaahi ʻenitaumeni kehekehe ʻo e moʻuí. ʻOku fanauʻi mai ha niʻihi ʻi ha tuʻunga lelei, ʻoku mohu faingamālie. ʻOku fehangahangai ha niʻihi … mo ha ngaahi tūkunga ʻoku faingataʻá. …  ʻOku tau tupulaki leva ʻi ha laine ʻo e fakalakalaka fakatāutahá. ʻE siʻisiʻi ʻaupito hano fakatefito hotau kahaʻú ʻi he feituʻu ʻoku tau kamata aí ka ʻe lahilahi ange hano fakatefitó ʻi he loloto ʻo ʻetau fakalakalaká. ʻOku ʻafioʻi ʻe Sīsū Kalaisi ʻa e ivi malava fakalangí ʻo tatau ai pē pe ko e fē feituʻu te tau kamata aí. … Te Ne fai ʻa e meʻa kotoa pē te Ne lavá ke tokoni ke liliu e huʻunga ʻo ʻetau fakalakalaká ke fakataumuʻa ki hēvani.1

Ko e hā pē ho tūkungá, ʻoku ʻi ai ʻa e ʻamanaki lelei mo e fakamoʻui ʻoku maʻu ʻia Sīsū Kalaisi! ʻOkú Ne ʻiate koe, pea te Ne tataki koe ki he melino mo e fiefia ʻi hoʻo fekumi kiate Iá—maʻu ai pē.

Maʻuʻanga Fakamatalá

  1. Clark G. Gilbert, “Tupulaki Lahi Ange ʻia Kalaisi: Ko e Talanoa Fakatātā ʻo eLainé,” Liahona, Nōvema 2021, 20.