Ngaahi Tohi Lēsoni Palaimelíi mo e Taimi Fevahevaheʻakí
Lēsoni 2: ʻOku Falala Mai ʻa e Tamai Hēvaní ke Tau Muimui ʻi Heʻene Palaní


Lēsoni 2

ʻOku Falala Mai ʻa e Tamai Hēvaní ke Tau Muimui ʻi Heʻene Palaní

Taumuʻá

Ke tokoniʻi ʻa e tamasiʻi mo e taʻahine taki taha ke mahino kiate ia ʻoku falala ange ʻa e Tamai Hēvaní te ne fai ʻa e ngaahi fili ʻoku totonú.

Teuteú

  1. Lau ʻa e ʻĒpalahame 3:22–28.

  2. Ngaohi ha fakaʻilonga ke taki taha ʻa e fānaú pea mo ha taha maʻau ʻo hangē ko ia ʻoku hā atú:

    ʻĪmisi
    trust badge

    ʻOku Falala Mai ʻEku Tamai Hevani ke u —

    Tohiʻi ʻa e FKT ʻi lotomālie ʻi ho fakaʻilongá.

  3. Teuteu ke ke akoʻi ʻa e veesi ua ʻo e “Fili ki he Totonú” (Children’s Songbook, peesi 160); ʻoku ʻoatu ʻa hono leá ʻi he tafaʻaki ki mui ʻo e tohi lēsoni ko ʻení.

  4. Ngaahi nāunau ʻoku fie maʻú:

    1. Kala pe peni vahevahe ke taki taha ʻa e fānaú.

    2. Pine hui pe meʻi tepi fakapipiki ki he fakaʻilonga taki taha.

    3. Fakaʻilonga ʻo e FKT ʻa ia ʻoku hā atu ʻi he tafaʻaki ki muʻa ʻo e tohi lēsoní.

    4. Sioka, palakipoe mo e meʻa tāmate palakipoe (pe ha toe faʻahinga meʻa pē ʻe lava ke fai ai ha tohi).

    5. Fakatātā 3–2, Naʻe Foaki Mai ʻe he Tamai Hēvaní ʻa ʻEne Palaní Kiate Kitautolu.

  5. Teuteu ʻa e ngaahi meʻa ʻe fie maʻu ki ha ngaahi ʻekitivitī fakatupulaki te ke fakaʻaongaʻi.

Fokotuʻu ki he Founga Fai ʻo e Lēsoní

Fakaafeʻi ha taha ʻo e fānaú ke ne fai ʻa e fua lotú.

Kapau naʻá ke poupouʻi e fānaú ke nau fai ha faʻahinga meʻa ʻi he lolotonga ʻa e uiké pea mou vakaiʻi ia.

Ko e Fānau Kitautolu ʻa ha Tuʻi Maʻongoʻonga

ʻEkitivitī ke takiakiʻi ʻaki e tokangá

Fai ʻa e talanoa ko ʻení fekauʻaki mo e ʻalo ʻo e tuʻi tuʻu-ki-muʻá:

Pehē tokua naʻe ʻi ai ha tuʻi naʻe puke pōpula ʻa hono ʻaló ʻo ʻave mamaʻo mei hono palasí.

Naʻe feinga ʻa hono kau puke fakamālohí ke fakamālohiʻi ia ke ne fai hala. Naʻa nau akoʻi ia ke ne taʻe-ʻofa ki he kakai naʻa nau feohí. Naʻa nau fakaʻaongaʻi ha ngaahi lea taʻe feʻunga pea nau feinga ke ʻai ia ke ne kapekape. Naʻa nau feinga ke fakamālohiʻi ia ke loi, kākā mo kaihaʻa. Naʻe aʻu pē ki heʻenau feinga ke fakamālohiʻi ia ke ne kai mo inu ʻa e ngaahi meʻa naʻe ʻikai ke fakatupu moʻui lelei kiate iá. Ka ne ʻikai pē ke fai ʻe he pilinisí ia ha taha ʻo e ngaahi meʻa kovi ko ʻení. ʻI he ʻosi ha māhina ʻe ono hono fai ʻe he kakaí ʻa e ʻulungāanga kovi ko ʻení ki he pilinisí, naʻa nau fehuʻi ange leva kiate ia, “Ko e hā hono ʻuhinga ʻoku ʻikai ai ke ke fai ʻa e meʻa ʻoku mau fie maʻu ke ke faí?”

Naʻá ne tali ange ʻo pehē, “He ʻikai lava ke u fai ʻa e meʻa ʻoku mou loto ke u faí he ko e foha au ʻo e tuʻi, pea kuo akonekina au ʻe heʻeku tamaí ke u fai ʻa ia ʻoku totonú. Naʻe fanauʻi mai au ke u hoko ko ha tuʻi.”

Fealēleaʻaki

Fakamatalaʻi ange naʻe ʻiloʻi ʻe he pilinisí ko e foha ia ʻo e tuʻi pea te ne hoko ia ko ha tuʻi ʻi haʻane tupu hake ʻo fuʻu lahi.

Tala ange ki he fānaú ʻoku ʻi loki ako he ʻahó ni ʻa e fānau ʻa ha tuʻi.

Foʻi mamá

Kole ki he fānaú ke nau fanongo ki he foʻi maau ko ʻení ke nau ʻilo mei ai pe ko hai ʻa e fānau ʻa e tuʻi tuʻu-ki-muʻa ko ʻení. Hanga ʻo lau pe ko haʻo tokoniʻi ha taha ʻo e fānaú ke ne lau ʻa e foʻi maau ko ʻení:

“Ne fanauʻi au ko e hako ʻeiki.

Ko e Tuʻi ʻo e langí mo māmani ʻa ʻeku Tamaí.

Ne tupu hoku laumālié ʻi langi ʻi ʻolunga.

Ko ha pilinisesi (pe pilinisi) ʻofeina, ko au ia.”

(Anna Johnson, “I Am a Child of Royal Birth,” Children’s Friend, Oct. 1959, p. 29.)

Foʻi mamá

  • Ko hai ʻa e tamasiʻi (pe taʻahine) ʻeiki ko ʻení? (Ko kitautolu taki taha.)

  • Ko hai ʻa e tuʻí? (Ko e Tamai Hēvaní.)

Tokoniʻi e fānaú ke mahino kiate kinautolu ko e toko taha kotoa pē ʻi he kalasí ko e pilinisi ia pe pilinisesi. Ko e fānau kotoa kitautolu ʻa e tuʻi māʻolunga taha ʻi he ngaahi tuʻí, ʻa ʻetau Tamai Hēvaní. Ko hono finangaló ke tau fai tatau tofu pē mo ia naʻe fai ʻe he tama pilinisi ʻi he foʻi talanoá.

ʻOku Falala Mai ʻa e Tamai Hēvaní Kiate Kitautolu

ʻEkitivitī ʻi he palakipoé

Tohiʻi ʻi he palakipoé ʻa e foʻi lea ko e falala.

ʻEkitivitī ʻi he palakipoé

  • Ko e hā hono ʻuhinga ʻo e falalá?

Tuku ke tali mai ʻa e fānaú.

Talanoá

Talanoá

  • Kuó ke ʻi ha feituʻu fakapoʻuli tuʻo taha?

Fai ʻa e talanoa ko ʻení:

ʻI he kei taʻu hiva ʻa Sūsaná, naʻe ʻave ia ʻe heʻene tangataʻeikí ke na mamata ʻi ha ʻana ʻa ia naʻe ofi atu pē ki honau ʻapí. ʻI heʻena hū atu ki he loto ʻaná, naʻe ilifia ʻa Sūsana heʻene fakapoʻulí mo ʻene ongo kehé. Naʻe tokoni ʻene tangataʻeikí ke ʻosi ʻene ilifiá ʻaki haʻane pukepuke mai hono nimá peá na hū fakataha atu ki he loto ʻaná. Naʻá ne tokoniʻi ʻa Sūsana ke ne fāfā ʻaki hono ongo nimá ʻi he holisi ʻo e ʻaná pea ueʻi māmālie atu hono ongo vaʻé ʻi he kelekele tokakovi naʻá na ʻalu atu aí.

Naʻá na ʻunuʻunu māmālie atu pē he fakapoʻulí ki he loto ʻaná. Naʻe ilifia ʻa Sūsana pea loto ia ke foki ki tuʻa, ka naʻe ofi maʻu pē ʻa ʻene tangataʻeikí kiate ia mo ne fakalotolahiʻi ia ke hoko atu pē.

Taimi siʻi pē kuo mamata atu ʻa Sūsana ki ha maama mei muʻa. Ko e matapā ia ki tuʻá ʻi he tafaʻaki ʻe taha ʻo e ʻaná. Naʻe ongoʻi loto lahi ʻa Sūsana ʻo ne manga fakavavevave atu ki tuʻa he ʻaná mo ʻene ongoʻi ʻene pōlepole ʻi he meʻa kuó ne lava ke fakahokó. Naʻe malimali pē ʻa ʻene tangataʻeikí. ʻOsi ko iá, naʻá ne ʻeke ange leva kia Sūsana pe ʻokú ne pehē ʻe toe lava ke hū toko taha pē ki he loto ʻaná. Naʻe hangē ʻoku kiʻi ilifia ʻa Sūsaná ʻi heʻene fakakaukau atu ki haʻane ʻalu toko taha, ka naʻá ne loto pē ke ne hū. Naʻe fakahā ange ʻe heʻene tangataʻeikí ʻe ʻikai ha meʻa ia ʻe hoko kiate ia ʻi he loto ʻaná, peá ne tala ange ʻa ʻene falala te ne lava pē ke ʻalu toko tahá. Naʻá ne toe tala ange foki te ne talitali mai pē mei he tafaʻaki ʻe taha ʻo e ʻaná.

Naʻe hū māmālie atu ʻa Sūsana ki he loto ʻaná, ʻo ne fāfāʻaki pē hono ongo nimá ʻi he holisí mo hono vaʻé ʻi he kelekelé, ʻo hangē ko ia naʻe akoʻi ange ʻe heʻene tangataʻeikí. Naʻe ongoʻi ʻe Sūsana ha fiefia foʻou ʻi heʻene fakaofiofi atu ki he ngataʻanga ʻo e ʻaná. Naʻá ne fuʻu fiefia ʻaupito ʻi heʻene hū ki tuʻa ʻi he tafaʻaki ʻe taha ʻo e ʻaná ki he māmá pea mo ʻene tangataʻeikí ʻokú ne talitali mai ai.

Tala ange ki he fānaú ʻoku tatau pē ʻa hono akoʻi ʻa Sūsana ʻe heʻene tangataʻeikí ke ne kumi hono halá ʻi he loto ʻaná mo hono akonekina kitautolu ʻe heʻetau Tamai Hēvaní ke tau kumi hotau halá ʻi he moʻuí ni ʻo foki hake ai kiate ia. ʻI hono fekauʻi ʻe he tangataʻeiki ʻa Sūsaná ia ke ne toe foki ki he ʻaná, naʻá ne falala te ne fāfā pē he holisí pea mo e kelekelé ke ne lava ʻo aʻu ai ki tuʻa. ʻOku falala mai ʻa ʻetau Tamai Hēvaní te tau fai ʻa e ngaahi fili ʻoku totonú koeʻuhí ke tau toe lava ʻo foki hake kiate ia. ʻOkú ne tatali mai ke tau toe foki hake kiate ia.

Fealēleaʻaki

Fealēleaʻaki

  • Naʻa tau ʻi fē pea tau toki haʻu ki he māmaní? (Naʻa tau nofo fakataha mo ʻetau Tamai Hēvaní; vakai, ʻĒpalahame 3:22–23.)

Fakamatalaʻi ange naʻa tau ʻofa ʻi heʻetau Tamai Hēvaní, pea naʻa tau ʻiloʻi naʻá ne ʻofa ʻiate kitautolu. Naʻa tau fiefia ʻi ai. Naʻe fakahā mai ʻe he Tamai Hēvaní ʻokú ne fie maʻu ke tau hoko ʻo hangē pē ko iá pea ʻoku ʻi ai mo ʻene palani ʻe tokoniʻi ai kitautolu ke tau aʻusia ʻa e taumuʻa ko ʻení.

Fakatātā

Fakaʻaliʻali ʻa e fakatātā 3–2, Naʻe Foaki Mai ʻe he Tamai Hēvaní ʻa ʻEne Palaní Kiate Kitautolu, pea ke fakamahino ai, naʻa tau ʻi ai fakataha foki mo Sīsū. Naʻa tau nofo fakataha kotoa ai.

Naʻe kau ʻi he palani ʻa e Tamai Hēvaní ʻa hono fakatupu ʻo e foʻi māmaní maʻatautolú. ʻI heʻetau ʻi he māmaní, te tau ako ai ʻo ʻiloʻi ʻa hono faikehekehe ʻo e meʻa ʻoku totonú mei he meʻa ʻoku halá mo tau fili pē maʻatautolu ʻa e meʻa ke tau faí. Naʻe ʻosi ʻafioʻi pē ʻe he Tamai Hēvaní ia ʻe ʻi ai haʻatau ngaahi fehālaaki. Ka te ne fekauʻi mai ʻa Sīsū Kalaisi ke ne tokoniʻi kitautolu ke tau lavaʻi ia. (Vakai, ʻĒpalahame 3:24–27.)

Fakamatalaʻi ange naʻe fili ʻe he Tamai Hēvaní ʻa Sīsū ke ne tokoniʻi kitautolu koeʻuhí he naʻá ne talangofua mo muimui ki he palani ʻa e Tamai Hēvaní. Naʻe toe fili foki ia ʻe he Tamai Hēvaní ke ne fakatupu ʻa e māmani ko ʻení maʻatautolu. Naʻe ʻi ai foki hatau tokoua ʻe taha naʻe hingoa ko Lusifā. Naʻe loto ia ke tau muimui ange ʻiate ia kae ʻikai ki he Tamai Hēvaní. Ka naʻe ʻikai mei lelei kiate kitautolu kapau ne tau muimui kia Lusifā.

Naʻe ʻafioʻi ʻeni ʻe he Tamai Hēvaní peá ne fili leva ʻa Sīsū ke fakahoko ʻa ʻene palaní. Naʻe ʻita ʻaupito heni ʻa Lusifā. (vakai, ʻĒpalahame 3:27–28.)

Fakatātā

  • Ko e hā e meʻa naʻe fai ʻe Lusifaá? (Naʻá ne fakalotoʻi ha kakai toko lahi ke nau muimui ange kiate ia kae ʻikai ki he Tamai Hēvaní.)

  • Ko hai naʻa tau fili ke tau muimui aí? (Ko e Tamai Hēvaní pea mo Sīsū. Fakamatalaʻi ange ko kinautolu pē naʻe fili ke muimui ʻi he Tamai Hēvaní pea mo Sīsuú naʻe maʻu honau sino. ʻOku ʻikai ke ʻi ai ha sino ia ʻo kinautolu naʻa nau fili ke muimui kia Lusifaá.)

  • Ko e hā e meʻa naʻe hoko kia Lusifaá? (Naʻe tuli ia mei he langí pea naʻe ʻiloa ia ko Sētane pe ko e tēvoló. ʻOkú ne feinga ke ʻahiʻahiʻi kitautolu ke tau fai kovi. Tala ange ʻokú ne kei feinga pē ke tau muimui ange kiate ia kae ʻikai ki he Tamai Hēvaní pea mo Sīsū, ʻo hangē pē ko ia naʻá ne fai ʻi heʻetau kei nofo fakataha mo e Tamai Hēvaní.)

Tala ange ki he fānaú ko e fili totonú ia, ʻa ʻetau fili ko ē ke muimui ki he Tamai Hēvaní pea mo Sīsuú pea naʻe fiefia ʻaupito ʻa e Tamai Hēvaní pea mo Sīsū ʻi he fili naʻa tau faí. Ko e finangalo ia ʻo e Tamai Hēvaní ke tau fili ke tau muimui ki heʻene palani ʻi he māmaní koeʻuhí ka tau toe lava ʻo foki ange ʻo nofo fakataha mo ia.

Te Tau Lava ke Muimui ki he Palani ʻa e Tamai Hēvaní ʻaki ʻetau Fili ki he Totonú

Foʻi Vaʻinga

Fakamatalaʻi ange ki he fānaú ʻoku lahi ʻa e ngaahi founga ke tau fili ai ʻa e totonú ʻi he ʻaho kotoa pē. Tokoni kiate kinautolu ke nau fai ʻa e foʻi vaʻinga ko ia ko e “Ko e hā e Meʻa ʻe Finangalo ʻa e Tamai Hēvaní ke u Faí?”

ʻOange ki he tamasiʻi mo e taʻahine kotoa pē ha faingamālie ke ne tali ai ha taha ʻo e ngaahi fehuʻi ko ʻení. Kapau ʻe fie maʻu pea toe tānaki atu ki ai mo ha ngaahi fehuʻi kehe kae lava ke maʻu ʻe he tamasiʻi mo e taʻahine kotoa pē ha faingamālie ke ne fili ai ʻa e meʻa ke ne faí. ʻAi e ngaahi fehuʻí ke feʻunga mo hoʻo kalasí.

Foʻi Vaʻinga

  1. Ko e hā e meʻa ʻe finangalo ʻa e Tamai Hēvaní ke u fai ʻo kapau ʻe ʻi ai ha pō te u helaʻia ai au ʻo ʻai ke u mohe teʻeki fai ʻeku lotú?

  2. Ko e hā e meʻa ʻe finangalo ʻa e Tamai Hēvaní ke u fai ʻo kapau naʻá ku palōmesi ki heʻeku fineʻeikí te u tokoni kiate ia, ka ne haʻu haku kaumeʻa ʻo kole mai ke ma vaʻinga kimaua?

  3. Ko e hā e meʻa ʻe finangalo ʻa e Tamai Hēvaní ke u fai kapau te u ʻilo ha faʻahinga meʻa, ko e meʻa ia ʻa ha taha kehe?

  4. Ko e hā e meʻa ʻe finangalo ʻa e Tamai Hēvaní ke u fai kapau te u maumauʻi ʻa e meʻa-vaʻinga ʻoku saiʻia taha ai hoku kaungā-meʻá?

  5. Ko e hā e meʻa ʻe finangalo ʻa e Tamai Hēvaní ke u fai kapau naʻá ku palōmesi ange ki heʻeku fineʻeikí ko ʻene tuku pē ʻa e akó kuó u ʻi ʻapi ʻi ha foʻi taimi pau?

Hivá mo e fealēleaʻakí

Tala ange ki he fānaú ʻoku fakamatalaʻi mai ʻe he veesi ua ʻo e “Fili ki he Totonú” ʻa e ngaahi founga te tau lava ke fili ai ki he totonú mo tau fakahā ai ki he Tamai Hēvaní ʻoku tau taau mo feʻunga mo ʻene falala mai kiate kitautolú. Fekau ke nau fanongo ka ke toe lau ange ʻa e lea ʻo e veesi uá.

Hivá mo e fealēleaʻakí

  • Ko e hā e meʻa ʻoku fakahā mai ʻe he foʻi hivá te tau lava ʻo fai ke tau fili ai ki he totonú? (Lotu, tui, fakatomala pea mo talangofua.)

Hiki ʻa e ngaahi lea ko ʻení ʻi he palakipoé. Lau leʻo-lahi ʻa e ngaahi lea ko ʻení ki he fānau ʻoku nau iiki angé peá ke kole ange ke mou toe lau fakataha. Fehuʻi ange ki he fānaú ʻa hono ʻuhinga ʻo e ngaahi foʻi lea ko ʻení. Kapau ʻe fie maʻu, peá ke toki fakamatala fakalahi atu ki ai.

Hivá mo e fealēleaʻakí

  1. ʻOku ʻuhinga ʻa e lotú ki he fetalanoaʻaki mo e Tamai Hēvaní. Fakamālō kiate ia koeʻuhí ko e ngaahi tāpuaki kotoa ko ia kuo foaki mai maʻaú, pea kole kiate ia ke tokoniʻi koe ke ke fili ki he totonú.

  2. ʻOku ʻuhinga ʻa e tuí ki he tui ko ia ʻoku ʻofa ʻa e Tamai Hēvaní mo Sīsū Kalaisi ʻiate koe, pea te na tokoniʻi koe.

  3. Ko e fakatomalá ko hoʻo ongoʻi loto mamahi koeʻuhí ko ha fehālaaki naʻá ke fai, kole ki he Tamai Hēvaní ke fakamolemoleʻi koe pea ʻoua naʻa toe fai ia.

  4. ʻOku ʻuhinga ʻa e talangofuá ki hono fai ʻo e meʻa kuo kole mai ʻa e Tamai Hēvaní ke tau faí.

Hivá mo e fealēleaʻakí

  • Ko e hā e meʻa ʻoku pehē ʻe he foʻi hivá ʻe hoko ʻo kapau te tau moʻuiʻaki ʻa e ngaahi akonaki ʻa Sīsuú? (Te tau fiefia.)

Tokoni ki he fānaú ke nau ako ʻa e ngaahi lea ʻo e hivá ʻaki haʻanau toutou lau ia.ʻOsi ko iá, pea mou hivaʻi fakataha leva ʻa e foʻi hivá mo e fānaú. Ko hono maʻupē ʻe he fānaú ʻa e lea ʻo e hivá pea tāmateʻi leva ia mei he palakipoé.

Fakamatala Fakanounou

Fakaʻilongá

ʻOange ki he tamasiʻi mo e taʻahine taki taha ha laʻi pepa ke tohiʻi ai honau hingoá pea mo ha foʻi kala pe peni vahevahe ʻo kapau ʻoku nau poto ʻi he tohí. Lau leʻo lahi ʻa e ngaahi foʻi lea ko ʻení “ʻOku Falala Mai ʻa e Tamai Hēvaní ke u—”

Fakaʻilongá

  • Ko e hā e meʻa ʻoku finangalo ʻa e Tamai Hēvaní ke tau faí? (Fili ki he totonú.)

Tokoniʻi e fānaú ke mahino kiate kinautolu ko ʻenau aʻusia pē honau taʻu valú ʻe lava leva ke nau fili pe ʻe papitaiso kinautolu, koeʻuhí he kuo nau matuʻotuʻa feʻunga ʻeni ke nau ʻiloʻi ʻa e meʻa ʻoku totonú mei he meʻa ʻoku hala. ʻOku falala mai ʻa e Tamai Hēvaní kiate kinautolu ke nau fili ki he totonú.

Fakaʻaliʻali ki he fānaú ʻa e fakaʻilonga ʻo e FKT ʻa ia ʻoku hā ʻi he tafaʻaki ki muʻa ʻo e tohi lēsoní. Mahalo pē te ke fie maʻu ke toe fakamanatu ange kiate kinautolu ʻa hono ʻuhinga ʻo e ngaahi mataʻitohi ʻi honau ngaahi mamá.

Fekau ha tamasiʻi pe taʻahine ʻoku lahí ke ne hiki ʻi he palakipoé ʻa e ngaahi mataʻitohi ʻoku nau fakafofongaʻi mai ʻa e “fili ki he totonú”. Tuku ke sio ʻa e fānaú ki ho fakaʻilongá mo e ngaahi mataʻitohi ʻoku tohiʻi ʻi loto mālié. Fekau ke nau tohiʻi ʻa e ngaahi mataʻitohí ʻi honau ngaahi fakaʻilongá, ʻo kapau te nau lava peá ke tokoni ki hono fakamaʻu pe pineʻi ʻa honau ngaahi fakaʻilongá ki honau valá.

Fakamoʻoní

Fakamoʻoní ange ko e fānau kotoa ʻi he kalasí, ko e fānau ia ʻa e Tamai Hēvaní. ʻOkú ne mafai ange ia ʻi ha toe tuʻi ki he māmaní. ʻOku falala ʻa e Tamai Hēvaní ki he toko taha kotoa pē ʻo ʻene fānaú ke nau fai ʻa ia ʻoku totonú koeʻuhí ke nau toe lava ke foki hake ʻo nofo fakataha mo ia.

Fokotuʻu ange ki he toko taha te ne fai ʻa e lotu tukú ke ne fakamālō koeʻuhí ko e ʻi ai ha Tamai Hēvani ʻofa ʻokú ne falala mai te tau fai ʻa ia ʻoku totonú.

Ngaahi ʻEkitivitī Fakatupulakí

Fili mei he ngaahi ʻekitivitī ko ʻení ʻa e ngaahi ʻekitivitī ʻe ʻaonga taha ki hoʻo kalasí. ʻE lava pē ke ke fakaʻaongaʻi kinautolu ʻi he lēsoní, pe ko hano fakamanatu pe fakamatala fakanounou ʻo e lēsoní. Vakai, “Taimi Kalasí” ʻi he “Ko e Ngaahi Tokoni maʻá e Faiakó” ke maʻu mei ai ha ngaahi fakahinohino kehe.

  1. Tala ange ki he fānaú te ke kiʻi hū ki tuʻa mei he lokí. Ka ki muʻa aí, te ke fanafana ʻi he telinga ʻo e tamasiʻi mo e taʻahine kotoa pē ʻo ʻoange ki ai ha fakahinohino. ʻAi ke ʻiloʻi ʻe he fānaú ʻe fakahā ange ʻe he ngaahi fakahinohino ko ʻení kiate kinautolu ha meʻa ʻe fiefia ai ʻa e Tamai Hēvaní. Tala ange kapau te nau fie maʻu koe, te ke ofi ange pē ai. Fakamatalaʻi ange te ke fiefia ʻaupito kapau te nau muimui ki hoʻo ngaahi fakahinohinó.

    Fanafanaʻaki ʻa e ngaahi fakahinohino tatau pē ki he tamasiʻi mo e taʻahine taki taha, ʻo peheni, “Kūnima, kuikui, peá ke fakakaukau ki he Tamai Hēvaní pea mo Sīsū Kalaisi.”

    Hū ki tuʻa mei he lokí ʻo tuʻu pē he veʻe matapaá. Kiʻi tuʻu taimi siʻi ai. ʻI hoʻo toe hū mai ki he lokí, fakamālō ange ki he fānau naʻa nau muimui ki hoʻo ngaahi fakahinohinó. Fakamatalaʻi ange kuo tuku mai ʻe he Tamai Hēvaní pea mo Sīsū ʻa e ngaahi fakahinohino tatau kiate kitautolu, pea ko hona finangaló ke tau muimui ki ai. Ka pehē, te tau toe foki lelei atu ʻi ha ʻaho kiate kinaua.

  2. Fekau e fānaú ke nau taki taha tā mo valivali ha fakatātā ʻo ha faʻahinga meʻa te nau lava ʻo fai ke nau muimui ai ki he palani ʻa e Tamai Hēvaní.