Ngaahi Tohi Lēsoni Palaimelíi mo e Taimi Fevahevaheʻakí
Lēsoni 45: ʻE Lava ke u Hoko ko ha Faʻifaʻitakiʻanga Lelei ki Hoku Fāmilí


Lēsoni 45

ʻE Lava ke u Hoko ko ha Faʻifaʻitakiʻanga Lelei ki Hoku Fāmilí

Taumuʻá

Ke tokoniʻi e fānaú ke mahino kiate kinautolu te nau lava pē ke hoko ko e ngaahi faʻifaʻitakiʻanga lelei ki honau fāmilí.

Teuteú

  1. Lau mo ako ʻi he faʻa lotu ʻa e 1 Nīfai 2:1–4, 3:4–5, 7; mo e 3 Nīfai 12:16.

  2. Teuteuʻi mai ha fuʻu saati huelo ʻo e laʻaá ʻo hangē ko ʻení:

    ʻĪmisi
    data-poster

    ʻE lava ke u hoko ko ha faʻifaʻitakiʻanga lelei ki hoku fāmilí ʻaki ʻeku—

  3. Teuteuʻi mai ʻa e ʻū kaati foʻi lea ko ʻení ke tuʻu takai ʻi he sātí:

    ʻĪmisi
    rays

    faʻa tokoni

    talangofua

    anga-ʻofa mo ʻofa

    lea moʻoni

    faʻa fakamolemole

    taʻe siokita

    hoko ko ha taha fakalelei

    loto mahino

    Mahalo pē te ke fie maʻu ke kumi pe tāha ngaahi fakatātā ʻoku nau fakafofongaʻi ʻa e ngaahi ʻulungāanga lelei ko ʻení maʻá e fānau iiki ʻoku ʻikai ke nau lava ʻo laukongá, pe ko haʻo fakaʻaliʻali ange ha fānau ʻoku nau faʻa tokoni, talangofua, anga-ʻofa mo e hā fua.

  4. ʻAi ha ngaahi tatau ʻo e fale ʻoku hā atu ʻi he ngataʻanga ʻo e lēsoní ke taki taha ʻa e fānaú.

  5. Teuteu mai ke ke tokoni ki he fānaú ke hivaʻi pe lau ʻa e “ʻOku Tau Fiefia ke Tokoni” (Children’s Songbook, p. 198); ʻoku ʻoatu ʻa e leá ʻi he tafaʻaki ki mui ʻo e tohi lēsoní.

  6. Ngaahi nāunau ʻoku fie maʻú:

    1. Tohi ʻa Molomona.

    2. Kala ke taki taha ʻa e fānaú.

    3. Fakaʻilonga pe mama FKT.

    4. Tepi fakapipiki.

    5. Fakatātā 3–9, Ko Sīsū ko e Kalaisí (962572 900; Ngaahi Fakatātā ʻo e Ongoongoleleí 240).

  7. Teuteu mai ʻa e ngaahi meʻa ʻe fie maʻu ki ha ngaahi ʻekitivitī fakatupulaki te ke fakaʻaongaʻi.

Fokotuʻu ki he Founga Fai ʻo e Lēsoní

Fakaafeʻi ha taha ʻo e fānaú ke ne fai ʻa e fua lotú.

Kapau naʻá ke poupouʻi e fānaú ke nau fai ha faʻahinga meʻa he lolotonga ʻo e uiké pea mou vakaiʻi ia.

ʻOku Tokoni ʻa e Faʻifaʻitakiʻanga Leleí ki he Niʻihi Kehé ke Nau Ako ai ʻo Kau Kia Sīsū Kalaiso mo Muimui Kiate ia

ʻEkitivitī ke takiʻakiʻi ʻaki e tokangá

Hanga ʻo fakaʻaliʻali ʻi ha feituʻu pē ʻi he lokí ʻa e fakatātā 3–9, Ko Sīsū ko e Kalaisí.

Fekau e fānaú ke nau tuʻu ki ʻolunga, kuikui pea fepiki nima. Puke ʻe koe ʻa e nima ʻo e toko taha ʻuluaki ʻi he lainé. Taki takai ʻa e fānaú ʻi he lokí ʻo ke fakahinohino pē kinautolu ʻaki ho leʻó telia naʻa lavea ha taha pe hoko ha taʻe maau. ʻOsi hoʻomou takai tuʻo lahi he lokí pea ke taki mai kinautolu ki he fakatātā ʻo Sīsū Kalaisí. Fakamatalaʻi ange, naʻe tupu mei heʻenau muimui ʻiate koé ʻa ʻenau lava ʻo aʻu lelei mai ki he fakatātā ʻo e Fakamoʻuí. Fekau ke nau foki ki honau nofoʻangá.

ʻEkitivitī ke takiʻakiʻi ʻaki e tokangá

  • Ko e hā hono ʻuhinga ʻe tokoni ai ha taki ʻi ha feituʻu ʻoku fakapoʻuli?

  • Ko e hā ʻa e faʻifaʻitakiʻanga leleí?

Fakamatalaʻi ange ʻoku hangē pē ha faʻifaʻitakiʻanga leleí ia mo ha toko taha taki ʻokú ne fakahinohino kitautolu ke tau hao mo aʻu ki ha feituʻu. ʻI heʻenau muimui ki he leʻo ko ē honau takí naʻá ne fakahaofi mai kinautolu ʻo nau aʻu mai ki he fakatātā ʻo Sīsū Kalaisí, pea ʻe pehē pē ʻa e lava ʻe heʻenau muimui ki he ngaahi lea ʻa e palōfitá ʻo ʻai kinautolu ke nau toe foki hake ki he Tamai Hēvaní pea mo Sīsū ʻi ha ʻaho.

ʻEkitivitī ke takiʻakiʻi ʻaki e tokangá

  • Ko e hā ha ngaahi faʻifaʻitakiʻanga lelei kuo tokoni kiate koe ke ke toe ofi ange ai ki he Tamai Hēvaní pea mo Sīsū Kalaisí?

Fealēleaʻaki ʻi he folofolá

Fakamatalaʻi ange naʻe akonakiʻaki ʻe Sīsū Kalaisi ʻo pehē ʻoku totonu ke tau hoko ko e kau faʻifaʻitakiʻanga lelei ki he niʻihi kehé. Lau mo aleaʻi ʻa e 3 Nīfai 12:16. Fakamahino ange ko e taimi ʻoku tau tā ai ha sīpinga lelei maʻá e niʻihi kehé, ʻoku tau hangē ko ha ngaahi maama ki he kakaí ʻi he fakapoʻulí, ke tau fakaʻaliʻali ʻa e founga moʻui ʻoku totonú.

Fakaʻilonga, mama, pea mo e talanoá

Fakaʻaliʻali ʻa e fakaʻilonga mo e mama FKT. Kole ki he fānaú ke nau fakafanongo ki he founga naʻe fakahoko ai ʻe Saieni (Jayant) ʻa e finangalo ʻo e Tamai Hēvaní pea mo Sīsū Kalaisi ʻi he talanoa ko ʻení:

“Naʻe ʻofa ʻa Saieni ʻi he Siasí ki muʻa pē ia peá ne toki kau ki aí. Naʻá ne manako ke fanongo ki he talanoa ʻa ʻene faʻē tangatá ʻo kau ki he ongoongoleleí pea mo ʻene hoko ko e fuofua toko taha mei ʻInitia ke kau ki he Siasí ʻi Fisí.

“Hili ʻa e fanongo ʻa Saieni ki he kau faifekaú, naʻá ne kole ange ki heʻene ongo mātuʻá pe ʻe lava ke ne kau ki he Siasí. Naʻá na loto ki ai, pea naʻe feinga lahi ʻa Saieni ke ne hoko ko ha faifekau ki hono fāmilí ʻaki ʻene moʻuiʻaki ʻa e ngaahi tefitoʻi moʻoni ʻo e ongoongoleleí pea mo ʻene hoko ko ha faʻifaʻitakiʻanga lelei.

“ʻIkai ke fuʻu fuoloa mei ai kuo papitaiso ʻa e tangataʻeiki mo e tokoua ʻo Saiení, ka naʻe ʻikai pē ke fie papi ʻa ʻene fineʻeikí. Ko e kui tangata ia ʻa e fineʻeikí naʻá ne hoko ko ha taulaʻeiki Hinitū mahuʻinga ʻi ʻInitia, pea naʻá ne kiʻi hohaʻa pe ko e hā ha fakakaukau mai ʻa hono fāmilí kapau te ne kau ki he Siasí. Ka neongo iá, tupu mei he faʻifaʻitakiʻanga lelei naʻe tā ʻe hono fohá, naʻá ne toe kau pē mo ia ki he Siasí.

“ʻI he taimí ni ʻoku mālohi kotoa ʻa e fāmili ʻo Saiení ʻi he Siasí ʻi honau kolo ʻi Suva ʻi Fisí, pea ʻoku nau ʻiloʻi ʻa e ʻofa mo e fiefia ko ia ʻoku maʻu mei he tauhi ki heʻetau Tamai ʻi Hēvaní” (“A Good Example” Friend, Māʻasi 1974, p. 48).

Fakaʻilonga, mama, pea mo e talanoá

  • Naʻe hoko fēfē ʻa Saieni ko e faʻifaʻitakiʻanga lelei ki hono fāmilí?

  • Ko e hā e meʻa naʻe hoko ki he fāmili ʻo Saiení tupu mei heʻene hoko ko e faʻifaʻitakiʻanga leleí?

Tuhu ki he fakaʻilonga mo e mama FKT. Fakamatalaʻi ange ko e taimi ko ia ʻoku tau fai ai ʻa e finangalo ʻo e Tamai Hēvaní pea mo Sīsū Kalaisí, ʻoku tau fai ʻa e meʻa ʻoku totonú pea tau talangofua ki he ngaahi fekaú. Ko e taimi ʻoku tau fai ai ʻení, ʻoku tau tokoni ai ki he niʻihi kehé ke nau moʻui anga-māʻoniʻoni.

ʻOku tau Lava ke Hoko ko ha Ngaahi Faʻifaʻitakiʻanga Lelei ki Hotau Fāmilí

ʻEkitivitī ʻaki ʻa e sātí

Fakaʻaliʻali ʻa e saati huelo e laʻaá ʻi he feituʻu ʻe lava ʻa e kalasí ʻo mamata kotoa ki ai. Mou lau ha foʻi sētesí mo e fānaú.

Tuku ʻa e ngaahi kaati foʻi leá pe ngaahi fakatātaá ʻi he funga tēpilé pe ʻi he falikí. Fakamatalaʻi ange ʻoku tala ʻe he ngaahi meʻá ni ʻa e ngaahi founga kehekehe te tau lava ke hoko ai ko e kau faʻifaʻitakiʻanga lelei ki hotau fāmilí.

Fekau e fānaú ke nau tautaufetongi ʻi hono fili ʻo e ngaahi kaati foʻi leá pea fokotuʻu pe fakapipiki kinautolu ki he sātí ke hangē ha huelo ʻo e laʻaá ʻo hangē ko ia ʻoku hā atú. ʻI hono fili ko ia ʻe he fānaú ʻa e kaati foʻi leá taki taha peá ke fai ʻa e talanoa ʻoku fekauʻaki mo iá.

ʻĪmisi
sunshine data-poster

ʻE lava ke u hoko ko ha faʻifaʻitakiʻanga lelei ki hoku fāmilí ʻaki ʻeku—

faʻa tokoni

talangofua

anga-ʻofa mo ʻofa

lea moʻoni

faʻa fakamolemole

taʻe siokita

toko ko ha taha fakalelei

loto mahino

ʻĪmisi
sunshine

ʻI he ʻosi hono fakapipiki ʻa e kaati foʻi leá taki taha pea fai mo hono talanoá, fekau e fānaú ke nau lea pehē, “ʻE lava ke u hoko ko ha faʻifaʻitakiʻanga lelei ki hoku fāmilí ʻaki ʻeku ,” ʻo nau fakafonuʻaki ia ʻa e foʻi lea pe ngaahi foʻi lea ʻi he kātí. Hangē ko ʻení, “E lava ke u hoko ko ha faʻifaʻitakiʻanga lelei ki hoku fāmilí ʻaki ʻeku hoko ko e toko taha faʻa fakalelei”.

Ko e ngaahi talanoá mo e fealēleaʻakí

Talangofuá

Fai ʻa e talanoa ki he ʻalu ʻa e fāmili ʻo Līhaí mei Selūsalemá (vakai, 1 Nīfai 2:1–4).

  • Ko e hā e meʻa naʻe hoko ki he ngaahi foha ʻo Līhaí ʻi he taimi naʻá ne kole ange ai ke nau toe foki ki Selūsalema ʻo ʻomai ʻa e ʻū peleti palasá (vakai, 1 Nīfai 3:4–5)?

Fakamatalaʻi ange ʻi he hili ʻa e lāunga ʻa Leimana mo Lēmiuela mo na tala ange ʻoku ʻikai ke na fie ō kinauá, naʻe fakahā ange leva ʻe Nīfai ʻa ʻene ongo ʻaʻaná. Lau leʻo-lahi ʻa e 1 Nīfai 3:7.

  • Naʻe tā fēfē ʻe Nīfai ha sīpinga pe faʻifaʻitakiʻanga lelei ki hono ongo taʻoketé?

  • Te ke lava fēfē ke tā ha faʻifaʻitakiʻanga pe sīpinga lelei ʻaki hoʻo talangofuá?

Faʻa tokoni

Naʻe sio atu ʻa Pulusi ki he femoʻuekina ʻa ʻene fineʻeikí ʻi hono teuteuʻi ʻa hono kiʻi tuofefiné ki he lotú. Naʻá ne ʻilo ʻe toe ʻosi ia pea toki teuteu ʻa e fineʻeikí peá ne toe teuteuʻi foki mo e kiʻi pēpeé. Naʻe fakakaukau leva ʻa Pulusi ke ne tokoni ki he fineʻeikí. Naʻá ne hū atu leva ki he loki ʻo e pēpeé ʻo fakatui hono valá. Naʻe hounga ki he fineʻeikí ʻa e tokoni naʻe fai ʻe Pulusí. Naʻá ne malimali peá ne kuku mai ʻa Pulusi mo ne ʻuma kiate ia.

  • Ko e hā e meʻa naʻe fai ʻe Pulusi ʻo ne tā ai ha sīpinga pe faʻifaʻitakiʻanga lelei maʻa hono fāmilí?

  • Te ke lava fēfē ʻo hoko ko ha faʻifaʻitakiʻanga lelei ʻaki haʻo faʻa tokoni?

Hiva

Tokoni ki he fānaú ke nau hivaʻi pe lau ʻa e lea ʻo e “ʻOku Tau Fiefia ke Tokoni”.

Ngaahi talanoá mo e fealēleaʻakí

Anga-ʻofa mo ʻOfa

Naʻe fuʻu fiefia ʻaupito ʻa Keiti ʻi he foki mai ʻa e fineʻeikí ki honau ʻapí mo hono kiʻi tuongaʻane foʻou ko Tīmoté. Naʻe ʻikai ke ne hangē ia ko e ngaahi pēpē kehé. Naʻá ne puke ʻi ha faʻahinga mahaki ʻa ia naʻe tetetete ai pē hono kiʻi sinó ʻi he taimi hono kotoa. Ka naʻe ʻikai ke tokanga ʻa Keiti ia ki ai. Naʻá ne ʻofa ʻia Tīmote ʻaki ʻa e kotoa ʻo hono lotó. Ko e taimi ko ē ʻoku femoʻuekina ai ʻa e fineʻeikí naʻe luelue ʻe Keiti ʻa Tīmote mo hiva ki ai. Ko e taimi kotoa pē naʻe fai ai ʻe Keiti ha meʻa maʻa Tīmote, naʻá ne malimali ki ai. ʻI he tupu ʻa Tīmote ʻo lahilahi haké, naʻe teke holo ia ʻe Keiti ʻi heʻene salioté ʻo na ʻeva holo ʻi he toumuʻá. Naʻe fakatui maʻu pē ʻe Keiti ʻa e vala mohe ʻo Tīmoté peá ne lau maʻu pē kiate ia ha fanga kiʻi talanoa kae ʻoua kuó ne mohe.

  • Naʻe hoko fēfē ʻa Keiti ko ha faʻifaʻitakiʻanga lelei?

  • ʻE lava fēfē ke ke hoko ko ha faʻifaʻitakiʻanga lelei ʻo e anga-ʻofá ʻi homou ʻapí?

Toko Taha Faʻa Fakaleleí

Naʻe vaʻinga ʻa Keili ʻi he heké feʻunga mo e hū mai hono tuongaʻané mei fale, ʻo ne lele mai ki he heké mo kaikaila “ʻAlu mamaʻo mei he heké Keili. ʻOkú ke heke maʻu pē koe ia kae ʻikai ke u lava au ʻo heke ha taimi”.

Naʻe ʻikai ke toe fakafekiki atu ʻa Keili ia ka ne pehē ange pē, “ʻIo, ta tautaufetongi he teké. Te u ʻuluaki teke koe.”

Tupu mei he ʻikai ke toe fakafekiki atu ʻa Keilí, naʻá na fiefia mo hono tuongaʻané ʻi hena heké.

  • Naʻe hoko fēfē ʻa Keili ko ha faʻifaʻitakiʻanga lelei ki hono tuongaʻané?

  • Te ke lava fēfē ʻo hoko ko ha faʻifaʻitakiʻanga lelei ʻi homou ʻapí ʻi hoʻo hoko ko ha toko taha faʻa fakalelei?

Faʻa Fakamolemolé

Lolotonga ʻa e ʻi he akó ʻa Sipenisaá, naʻe vaʻingaʻaki ʻe hono kiʻi tokoua siʻí ʻa ʻene fanga kiʻi kā vaʻingá pea mole ai ʻa e taha ia. ʻI he ʻiloʻi ʻe Sipenisā ʻa e meʻa naʻe hokó, naʻe ʻikai ke ne ʻita. Ka naʻá ne tokoni ki hono kiʻi tokouá ke na kumi ʻa e kaá. Pea naʻá na maʻu ia ʻi he lalo moheʻangá.

  • Ko e hā e meʻa naʻe fai ʻe Sipenisā ke ne hoko ai ko ha faʻifaʻitakiʻanga lelei ki hono fāmilí?

  • ʻE lava fēfē ke ke hoko ko ha faʻifaʻitakiʻanga lelei ki ho fāmilí ʻaki hoʻo faʻa fakamolemolé?

Loto Mahinó

Naʻe puke ʻa Lōpeta ʻi he fofonú pea ʻikai ai ke ne lava ʻo ʻalu ki he paati Kilisimasi ʻi honau ʻapiakó. Naʻe ʻiloʻi ʻe Linitā, ko e hingoa ia ʻo hono tokouá, ʻa e loto mamahi ʻa Lōpetá koeʻuhí ko e ʻikai ke ne lava ʻo ʻalú, ko ia naʻá ne haʻu ai mo ha kofukofu lole mo ha pīnati maʻana. Naʻá ne toe fakamatalaʻi ange foki kia Lōpeta ʻa e meʻa naʻe hoko ʻi he pātí.

  • Naʻe hoko fēfē ʻa Linitā ko ha faʻifaʻitakiʻanga lelei ki hono fāmilí?

  • Te ke lava fēfē ʻo hoko ko ha faʻifaʻitakiʻanga lelei ki homou fāmilí ʻaki hoʻo maʻu ha loto mahino?

Taʻe Siokitá

Naʻe maʻu ʻe Toni haʻane sēniti ʻi heʻene ngāue ʻi he ngoue ʻa honau kaungāʻapí. Naʻá ne fakakaukau ki hono fāmilí peá ne fie maʻu ke ne fai ha meʻa maʻanautolu, ko ia naʻá ne toʻo leva ha konga ʻo ʻene paʻangá ʻo fakapaleʻi ʻaki hono fāmilí.

  • Naʻe hoko fēfē ʻa Toni ko e faʻifaʻitakiʻanga lelei ki hono fāmilí?

  • Te ke hoko fēfē ko ha faʻifaʻitakiʻanga lelei ki ho fāmilí ʻaki hoʻo taʻe siokitá?

Lea Moʻoní

Naʻe fai e foʻu vaka vaʻinga ʻa Nalesoni mo Sēleti ʻi he fale ngāue ʻo ʻena tangataʻeikí pea tau ʻa Sēleti ia ʻi he kapa valí ʻo tō. Naʻe mahua ʻa e konga ʻo e valí ʻi he falikí. Naʻá na fakamaʻa ʻa e konga lahi ʻo e valí, ka naʻe tau ʻa e konga ia ʻi he falikí. Ko ʻene aʻu ange pē ʻa ʻena tangataʻeikí, naʻe ʻalu atu leva ʻa Sēleti ʻo fakamatala ange ʻa e meʻa naʻe hokó.

Naʻe ʻikai ke saiʻia ʻa e tangataʻeiki ʻa Sēletí he tau ʻa e valí ʻi he falikí, ka naʻá ne laukauʻaki ʻa Sēleti koeʻuhí ko ʻene leaʻaki ʻa e moʻoní. Naʻá ne ʻoange leva kia Sēleti ha faitoʻo ke toʻo ʻaki ʻa e valí peá ne tokoni kiate ia ki hono fakamaʻa ʻo e falikí.

  • Naʻe hoko fēfē ʻa Sēleti ko ha faʻifaʻitakiʻanga lelei ki hono fāmilí?

  • Te ke lava fēfē ʻo hoko ko ha faʻifaʻitakiʻanga lelei ki ho fāmilí ʻi hoʻo lea moʻoní?

  • ʻOku hā fēfē atu ʻa e sātí he taimí ni? (Hangē ha laʻā ʻoku uló.)

Fakamatalaʻi ange ʻoku hangē ʻa e ngaahi faʻifaʻitakiʻanga leleí ko e maama ʻo e laʻaá. ʻOku nau fakamaama ʻa e niʻihi kehé pea fakahinohino kiate kitautolu ʻa e hala ʻoku totonú.

Fakamatala Fakanounoú

Fakamoʻoni ʻa e faiakó

Fai hoʻo fakamoʻoní ki hono mahuʻinga ʻo ʻetau hoko ko e faʻifaʻitakiʻanga lelei ki hotau fāmilí. Mahalo pē te ke fie fakamatala ki ha meʻa naʻe hoko kiate koe ʻo tokoniʻi ai koe ʻe he sīpinga pe faʻifaʻitakiʻanga lelei ʻa ha taha.

ʻEkitivitī tā fakatātaá

Fekau e fānaú ke nau valivali ʻenau fanga kiʻi falé “ʻE Lava ke u Hoko ko ha Faʻifaʻitakiʻanga Lelei,” pea nau tā mo e kau mēmipa ʻo honau fāmilí ʻi heʻenau ngaahi falé. Kole ange ke tā pē ha faʻahinga meʻa te nau lava ke fai he uiké ni ʻa ia ʻe hoko ko e faʻifaʻitakiʻanga lelei ki honau ngaahi fāmilí.

Fakaafeʻi ʻa e fānaú ke nau fili ha meʻa ʻe taha te nau lava ʻo fai maʻa honau fāmilí ki muʻa pea nau toki mohe he ʻaho ní.

Fakaafeʻi ha taha ʻo e fānaú ke ne fai ʻa e lotu tukú.

Ngaahi ʻEkitivitī Fakatupulakí

Fili mei he ngaahi ʻekitivitī ko ʻení ʻa e ngaahi ʻekitivitī ʻe ʻaonga taha ki hoʻo kalasí. ʻE lava pē ke ke fakaʻaongaʻi kinautolu ʻi he loto lēsoní, pe ko hano fakamanatu pe fakamatala fakanounou ʻo e lēsoní. Vakai, “Taimi Kalasí” ʻi he “Ko e Ngaahi Tokoni maʻá e Faiakó” ke maʻu mei ai ha ngaahi fakahinohino kehe.

  1. Ngaohi ha fanga kiʻi tamapua faingofua pē ʻaki ha sitōkeni pe tangai pepa maʻá e fānaú. ʻE lava pē ke ke fakaʻaongaʻi ʻa e funga tēpilé ke hoko ko e funga siteisi. Ngāueʻaki ʻa e fanga kiʻi tamapuá ke tokoniʻi ʻa e fānaú ke nau fakatātaaʻi ʻa e ngaahi founga lelei ke nau hoko ai ko ha kau faʻifaʻitakiʻanga lelei ki honau fāmilí ʻi he ngaahi tafaʻaki ko ia ʻe valu kuo lave ki ai ʻa e lēsoní.

  2. Hivaʻi pe lau ʻa e lea ʻo e “Do As I’m Doing” (Children’s Songbook, p. 276) lolotonga iá, mou fakatātaaʻi ʻa e ngaahi ngāue ʻoku leleí, hangē ko e tafi ʻo e falikí, ʻalu ki he lotú, pe ko e lulululu mo e kau pīsopé.

    Do as I’m doing:

    Follow, follow me!

    Do as I’m doing;

    Follow, follow me!

    If I do it high or low,

    If I do it fast or slow,

    Do as I’m doing;

    Follow, follow me!

    Do as I’m doing;

    Follow, follow me!

    (© 1963 by D.C. Health and Company. Used by permission.)

    Tala ange ki he fānaú ko e taimi ko ē ʻoku mamata mai ai ʻa e niʻihi kehé ki he faʻifaʻitakiʻanga lelei ʻoku hā atu meiate kitautolú, ʻoku nau faʻa fie maʻu ke nau fai ʻa e meʻa ʻoku tau faí.

  3. Kole ange ki he fānaú ke nau kuikui he lolotonga hoʻo hili ha meʻa ʻi honau fungá. Tuku ha fakatātā ʻi he funga taki taha ʻo e fānaú; ʻosi ko iá peá ke tala ange ke nau ʻāʻā hake mo tautaufetongi ʻi hono fakaʻaliʻali ʻa ʻenau ngaahi fakatātaá mo fakamatala pe ʻoku hoko fēfē ʻa e kakai ʻi he fakatātaá ko ha faʻifaʻitakiʻanga lelei. ʻE fie maʻu ke ke fakaʻaongaʻi ki heni ʻa e fakatātā 3–13, 3–23, 3–24, 3–25, 3–26, 3–27 mo e 3–59 mei he sila fakatātā ʻa e kalasí.

ʻĪmisi
be a good example
ʻĪmisi
be a good example