Ngaahi Tohi Lēsoni Palaimelíi mo e Taimi Fevahevaheʻakí
Lēsoni 6: Kuo Fakafoki Mai ʻa e Siasi ʻo Sīsū Kalaisí


Lēsoni 6

Kuo Fakafoki Mai ʻa e Siasi ʻo Sīsū Kalaisí

Taumuʻá

Ke tokoniʻi ʻa e tamasiʻi mo e taʻahine taki taha ke mahino kiate ia kuo fakafoki mai ʻa e Siasi moʻoni ʻo Sīsū Kalaisí.

Teuteú

  1. Lau ʻa e ʻĀmosi 3:7.

  2. Kapau ʻoku maʻu ʻa e filimi vitiō ko ia ko e Joseph Smith: The Man (miniti ʻe 9) ʻi he foʻi tepi ko ia ko e Moments from Churh History (53145) pea huluʻi.

  3. Teuteu ke hivaʻi pe lau ʻa e lea ʻo e “Ko e Mafaí kuo ʻOmai” (Children’s Songbook, p. 89); ʻoku ʻoatu ʻa hono leá ʻi he tafaʻaki ki mui ʻo e tohi lēsoni ko ʻení.

  4. Ngaahi nāunau ʻoku fie maʻú:

    1. Tohi Tokāteline mo e Ngaahi Fuakavá pea mo ha Tohi Tapu.

    2. Ha faʻahinga meʻa fakaʻofoʻofa pe fakatātā, hangē ko ha matalaʻiʻakau, ngeʻesi fingota, pe ha fakatātā fakaʻofoʻofa pē mei he laipeli ʻo e fale lotú.

    3. Sioka, palakipoe mo ha meʻa tāmate palakipoe.

    4. ʻŪ laʻi pepa ke takatakaiʻi ke hoko ko ha ʻū meʻaifi.

    5. Fakatātā 3–10, Ko e Fuofua Meʻa Hā Maí (62470 900; Ngaahi Fakatātā ʻo e Ongoongoleleí 403); fakatātā 3–11, Ko Hono Foaki ʻe Sione Papitaiso ʻa e Lakanga Taulaʻeiki faka-ʻĒloné (62013 900; Ngaahi Fakatātā ʻo e Ongoongoleleí 407); fakatātā 3–12, Ko Hono Fakafoki mai ʻo e Lakanga Taulaʻeiki faka-Melekisētekí (62371 900; Ngaahi Fakatātā ʻo e Ongoongoleleí 408); fakatātā 3–13, Ko ha Tamasiʻi ʻoku Papitaiso (62018); pea mo e fakatātā 3–14, Ko ha Taʻahine ʻoku Hilifakinima ki he Foaki ʻo e Laumālie Māʻoniʻoní (62020).

  5. Teuteu ʻa e ngaahi meʻa ʻe fie maʻu ki ha ngaahi ʻekitivitī fakatupulaki te ke fakaʻaongaʻí.

Fokotuʻu ki he Founga Fai ʻo e Lēsoní

Fakaafeʻi ha taha ʻo e fānaú ke ne fai ʻa e fua lotú.

Kapau naʻá ke poupouʻi e fānaú ke nau fai ha faʻahinga meʻa ʻi he lolotonga ʻo e uiké pea mou vakaiʻi ia.

Naʻe Fakafoki Mai ʻa e Siasi Moʻoní

ʻEkitivitī ke takiakiʻi ʻaki e tokangá

Lau ki he fānaú ʻa e Fakahā 14:6–7. Fakamatalaʻi ange ko e ʻāngelo ko ia ʻoku lau ki ai ʻa e potu folofola ko ʻení ko e talafekau fakalangi ia ko Molonaí, ʻa ē naʻá ne hā kia Siosefa Sāmita ʻo fakahā ʻa e fakafoki mai ʻa e ongoongoleleí. Fekau e fānaú ke nau takatakaiʻi ha ngaahi laʻi pepa ke hoko ko ha ngaahi meʻaifi “talupite.” Tuku ke taufetongi ʻa e fānaú ʻi hono fakatātaaʻi ha talafekau fakalangi ʻokú ne fakaongo mai hono fakafoki mai ʻo e Siasí.

Fakatātaá mo e fealēleaʻakí

Fakaʻaliʻali ʻa e fakatātā 3–13, Ko ha Tamasiʻi ʻoku Papitaiso.

Fakatātaá mo e fealēleaʻakí

  • Ko e hā nai e meʻa ʻe hoko kapau ʻe ʻikai ke papitaiso ha taha? (ʻE ʻikai lava ke kau ha taha ia ki he siasi ʻo Sīsū Kalaisí.)

Tala ange ki he fānaú naʻe fie maʻu ʻe Sīsū ʻi heʻene kei ʻi māmaní ke ako ʻe he kakaí ʻa ʻene ngaahi akonakí pea talangofua ki ai. ʻE tokoni ʻa e ngaahi akonaki ko ʻení ki he kakaí ke nau ʻiloʻi ʻa e meʻa kuo pau ke nau fai, kae lava ke nau toe foki hake ʻo nofo fakataha mo ia pea mo e Tamai Hēvaní. Naʻe fokotuʻu ʻe Sīsū ʻa hono siasí ke tokoni ki he kakaí ke nau ako ke moʻuiʻaki ʻa ʻene ngaahi fekaú. Hili ʻa e pekia ʻa Sīsuú pea mate mo ʻene kau ʻAposetoló, naʻe ʻikai ke moʻuiʻaki ʻe he kakaí ia ʻa e meʻa naʻe akonakiʻaki ʻe Sīsuú. Naʻe hanga ʻe he kakaí ia ʻo liliu mo fulihi ʻene ngaahi akonakí ʻo mole atu ai pē ʻa e siasi moʻoní. Naʻe ʻave leva ʻe Sīsū ʻa e lakanga fakataulaʻeikí mei he kakai ʻi he funga ʻo e māmaní. Ko e meʻa naʻe hoko aí ko e ʻikai ke toe lava ke papitaiso ʻa e kakaí ʻi he mafai totonú. ʻIkai ko ia pē, ka he ʻikai lava e kakaí ʻo maʻu ʻa e foaki ʻo e Laumālie Māʻoniʻoní, fakamaʻu fakataha honau fāmilí ʻi he temipalé pe maʻu ha palōfita ke ne lea ʻi he māmaní ʻo fakafofongaʻi ʻa e Tamai Hēvaní pea mo Sīsū Kalaisi taʻe ʻi ai ʻa e mafai ʻo e lakanga fakataulaʻeikí.

Fakatātaá mo e fealēleaʻakí

Fakaʻaliʻali ʻa e fakatātā 3–10, Ko e Fuofua Meʻa Hā Maí.

Fakatātaá mo e fealēleaʻakí

  • Ko hai ʻoku hā ʻi he fakatātā ko ʻení? (Ko e Tamai Hēvaní, Sīsū pea mo Siosefa Sāmita.)

  • Ko e hā ʻa e meʻa naʻe hoko ʻi he taimi naʻe lotu ai ʻa Siosefa Sāmita ke ne ʻilo pe ko e fē ʻa e siasi moʻoní? (Naʻe hā ʻa e Tamai Hēvaní pea mo Sīsū kiate ia. Naʻe fakahā ange ʻe Sīsū ke ʻoua naʻá ne kau ki ha taha ʻo e ngaahi siasí he ʻoku ʻikai ke ʻi ai ha taha ʻiate kinautolu ʻe moʻoni.)

Fakamatalaʻi ki he fānaú naʻe ʻikai ke ʻi he māmaní ʻa e siasi moʻoní ʻi he taimi ko iá. Naʻe finangalo ʻa Sīsū ke fakafoki mai ki he māmaní ʻa ʻene ngaahi akonakí pea mo hono siasí.

Lēsoni fakataumuʻa

Lēsoni fakataumuʻa

  • Ko e hā hono ʻuhinga ʻo e ngaahi foʻi lea ko ia ko e fakafoki mai? (Ko honoʻomi ha meʻa ki hono tuʻunga naʻe ʻuluaki ʻi aí.)

ʻI he ʻosi e tali ʻa e fānaú, ʻoange ʻa e fakatātā ko ʻení:

Fakaʻaliʻali ʻa e fakatātaá pe ko e meʻa ko ia naʻá ke ʻomí. Fakamatalaʻi ʻa hono ʻuhinga ʻokú ke pehē ai ʻoku fakaʻofoʻofa ʻa e meʻa ko iá mo mahuʻinga ke te maʻú, peá ke kole ki he fānaú ke nau fakahā atu ʻa ʻenau ngaahi fakakaukaú. ʻOsi ko iá pea fekau ha taha ʻo e fānaú ke ne toʻo ʻa e meʻá pe fakatātaá ʻo pukepuke ia ʻi ha feituʻu ʻe ʻikai lava ai ʻa e fānaú ke sio ki aí.

Lēsoni fakataumuʻa

  • ʻOku mou loto ke tau fakafoki ʻa e meʻa fakaʻofoʻofa pe fakatātā ko ʻení ki he feituʻu te tau lava ke sio ai ki aí?

Fekau ha tamasiʻi pe taʻahine ke ne ʻomai ʻa e meʻá pea toe fakaʻaliʻali ia ʻi muʻa ke mamata ki ai ʻa e kalasí. Fakamatalaʻi ange kuo toe fakafoki mai ʻa e meʻa ko ʻení ki he feituʻu naʻe ʻuluaki ʻi aí. Fakamahinoʻi ange ʻoku ʻuhinga ʻa e fakafoki maí ko hono fakafoki ʻo e meʻa ko iá ki hono tuʻunga naʻe ʻuluaki ʻi aí. Fakamanatuʻi ki he fānaú, neongo naʻe fokotuʻu ʻe Sīsū ʻa hono Siasí ʻi he founga naʻá ne finangalo ki aí, ka naʻe toʻo ʻe he kakaí ia ʻa e ngaahi moʻoní mei ai ʻi he pekia pē ʻa Sīsū pea mate mo ʻene kau ʻAposetoló. Naʻe fie maʻu ʻe Sīsū ke toe fakafoki mai ʻa ʻene ngaahi akonakí; ʻa hono Siasí pea mo hono mafai ke papitaiso ʻaki e kakaí, ke hangē pē ko e taimi naʻá ne kei ʻi he māmaní ai.

Fealēleaʻakí

Tala ange ki he fānaú, naʻe fili ʻe he Tamai Hēvaní pea mo Sīsū Kalaisi ha kiʻi talavou naʻe talangofua mo ala falalaʻanga ke tokoni kiate kinaua ʻi hono fakafoki mai ʻo e siasi moʻoní.

Fealēleaʻakí

  • Ko hai ʻa e talavou ko ʻení? (Ko Siosefa Sāmita.)

Toe tuhu ki he fakatātā ʻo e Fuofua Meʻa Hā Maí peá ke fakamatalaʻi ange ko e taimi kotoa pē ʻoku ʻi he māmaní ai ʻa e Siasi Moʻoní, ʻoku fili leva ʻe he ʻEikí ha palōfita ke ne tataki ia. Naʻe fili ʻe Sīsū ʻa Siosefa Sāmita ke ne hoko ko e ʻuluaki palōfita ʻi onopooni.

Tepi vitioó mo e fealēleaʻakí

Huluʻi ʻa e Joseph Smith: The Man ʻo kapau ʻoku maʻu.

Tepi vitioó mo e fealēleaʻakí

  • Ko e hā ʻa e palōfita?

Fakamatalaʻi ange ko e palōfitá ko ha tangata ia ʻoku foaki ange ʻe Sīsū kiate ia ʻa e ngaahi fakahinohino maʻa hono siasí.

Fealēleaʻaki ʻi he folofolá

Tokoni ki ha tamasiʻi pe taʻahine lahi ke ne lau leʻo-lahi ʻa e ʻĀmosi 3:7 pe ko haʻo lau leʻo-lahi pē ʻe koe. Fakamatalaʻi ange ʻoku ʻuhinga ʻa e “fakahaá ia” ki hono foaki ʻo e ngaahi fakahinohino ki heʻene palōfitá ʻo fakafou ʻi ha ngaahi meʻa hā mai, ngaahi misi pe ha fakahā kehe pē.

Fealēleaʻaki ʻi he folofolá

  • Ko hai ʻoku fakahā ki ai ʻe Sīsū ʻa ʻene ngaahi fakahinohinó? (Ki he palōfita moʻuí.)

Fakamatalaʻi ange ʻoku fakahā ʻe he palōfitá ki he kakaí ʻa e meʻa ʻoku finangalo ʻa Sīsū ke nau faí. ʻOku tokoniʻi kitautolu ʻe he palōfitá ke tau fili ki he totonú koeʻuhí ke tau lava ʻo foki hake ʻo nofo fakataha mo e Tamai Hēvaní pea mo Sīsū.

Fakaʻaliʻali ki he fānaú ha tohi Tokāteline mo e Ngaahi Fuakava.

Fakamatalaʻi ange naʻe fakahā ʻe Sīsū kia Siosefa Sāmita ʻa e konga lahi ʻo e ngaahi lea ko ia ʻoku ʻi he tohí ni. Naʻe fakahā ʻe he niʻihi ʻo e ngaahi lea ko ʻení kia Siosefa Sāmita ʻa e siasi moʻoní. ʻOku lava ke tau ako mei he ngaahi folofola ko ʻení ʻo ʻiloʻi ai naʻe fakafoki mai ʻe Sīsū ʻa e siasi moʻoní ʻo fakafou mai ʻia Siosefa Sāmita.

Naʻe Maʻu ʻe Siosefa Sāmita ʻa e Lakanga Fakataulaʻeikí

Fealēleaʻaki

Fakamatalaʻi ange ki he fānaú, naʻe pau ke foaki kia Siosefa Sāmita ha mālohi makehe—ʻa e totonu ke ne ngāue ʻo fakafofongaʻi ʻa Sīsuú, ki muʻa ia pea toki lava ke ne tokoni ki hono fakafoki mai ʻo e siasí.

Fealēleaʻaki

  • ʻOku mou ʻiloʻi ʻoku ui ʻa e mālohi ko ʻení ko e hā? (Ko e lakanga fakataulaʻeiki.)

Fakatātaá mo e talanoá

Fai ʻa e talanoa fekauʻaki mo hono maʻu ʻe Siosefa Sāmita ʻa e Lakanga Taulaʻeikí:

Naʻe ako ʻa Siosefa Sāmita mo hono kaungā-meʻa ko ʻÕliva Kautelé ʻo ʻilo ki he papitaisó ʻi he lolotonga hono liliu ʻo e Tohi ʻa Molomoná. Naʻá na fie maʻu ke papitaiso kinaua ki he siasi moʻoní. Naʻá na tūʻulutui hifo ʻo lotu ki he Tamai Hēvaní. Taimi siʻi pē naʻe hā mai ha talafekau fakalangi.

Fakaʻaliʻali ʻa e fakatātā 3–11, Ko Hono Foaki ʻe Sione Papitaiso ʻa e Lakanga Taulaʻeiki faka-ʻĒloné.

Tala ange ko Sione Papitaiso ʻa e talafekau fakalangi ko ʻení, ʻa e toko taha tatau pē ko ē naʻá ne papitaiso ʻa Sīsuú. ʻI heʻene hā mai ko ʻeni kia Siosefa mo ʻÕlivá, naʻá ne akoʻi kinaua fekauʻaki mo e papitaisó. Naʻá ne foaki kiate kinaua ʻa e mafai ke na fai papitaiso. Ko e mafai ko ʻení, ʻoku ui ia ko e Lakanga Taulaʻeiki faka-ʻĒlone. Ko e meʻa leva naʻe hokó ko hono fekau ʻe Sione Papitaiso ke na fepapitaisoʻaki ʻi he founga naʻá ne papitaiso ai ʻa Sīsuú. Naʻe ʻuluaki papitaiso ʻe Siosefa ʻa ʻŌliva ʻi ha kiʻi vaitafe ofi pē ai, ʻosi ko iá pea papitaiso leva ʻe ʻŌliva ʻa Siosefa.

Kuo fakafoki mai ʻeni ki he māmaní ʻa e founga totonu ʻo e papitaisó, ʻo hangē tofu pē ko ia naʻe akonakiʻaki ʻe Sīsuú.

Ngaahi fakatātaá mo e fealēleaʻakí

Fakaʻaliʻali ʻa e fakatātā 3–12, Ko Hono Fakafoki Mai ʻo e Lakanga Taulaʻeiki faka-Melekisētekí.

Tala ange naʻe ʻosi pē mei ai ha ngaahi uike siʻi, naʻe hā mai leva ha kau talafekau fakalangi ʻe toko tolu kia Siosefa mo ʻŌliva. Ko e kau tangatá ni ko e toko tolu kinautolu ʻo e kau ʻAposetolo ʻa Sīsuú ʻi he taimi naʻá ne kei ʻi māmani aí, pea ko honau hingoá ko Pita, Sēmisi mo Sione. Naʻa nau hili honau nimá ki he ʻulu ʻo Siosefa mo ʻŌlivá ʻo foaki kiate kinaua ʻa e Lakanga Taulaʻeiki faka-Melekisētekí. ʻOku māʻolunga ange ʻa e lakanga fakataulaʻeiki ko ʻení ʻi he Lakanga Taulaʻeiki faka-ʻĒloné pea ʻokú ne ʻoange ʻa e mafai ki he tangatá ke ne fakahoko ha ngaahi meʻa fakaofo lahi ʻi he huafa ʻo Sīsū Kalaisí, hangē ko e faingāue ki he kakai ʻoku puké, foaki ʻo e ngaahi tāpuaki fakatamai ki he fānaú, pea mo e fakahoko ʻa e ngaahi ouau fakatemipalé.

ʻOku fakahoko ʻe he mālohi ʻo e lakanga fakataulaʻeikí ke lava ʻo papitaiso mo fakamaʻu kitautolu ke tau hoko ko e mēmipa ʻo e Siasí pea tau maʻu ai mo e foaki ʻo e Laumālie Māʻoniʻoní. Toe fakaʻaliʻali ʻa e fakatātā 3–13, Ko ha Tamasiʻi ʻoku Papitaiso, pea mo e fakatātā 3–14, Ko e Taʻahine ʻoku Hilifakinima ki he Foaki ʻo e Laumālie Māʻoniʻoní. ʻOku toe lava pē foki ke fakaʻaongaʻi ʻa e mālohi ko ʻení ke fakamoʻuiʻaki kinautolu ʻoku puké pea mo fakamaʻu ʻaki ʻa e ngaahi fāmili ʻi he temipalé koeʻuhí ke nau kei hoko ai pē ko ha ngaahi fāmili ʻo taʻe ngata ʻo kapau te nau moʻui anga-tonu.

Hiva

Hivaʻi pe lau ʻa e lea ki he foʻi hiva ko ia ko e “Ko e Mafai Kuo ʻOmí.”

Fakamoʻoni ki he fānaú kuo toe ʻi he māmaní ʻa e lakanga fakataulaʻeikí. Naʻe fakafoki mai ʻa e mālohi ke ngāue maʻa Sīsuú ʻo fakafou mai ʻia Siosefa Sāmita. Naʻe fakaʻaongaʻi ʻe Siosefa ʻa e mālohi ko ʻení ke toe fokotuʻu ʻa e siasi moʻoni ʻo Sīsuú. Talu mei ai mo e kei ʻi he siasi moʻoní pē ʻa e lakanga fakataulaʻeiki ko ʻení.

Hiva

  • Ko e hā ʻa e hingoa ʻoku uiʻaki ʻa e siasi moʻoni ʻo Sīsū Kalaisí? (Ko e Siasi ʻo Sīsū Kalaisi ʻo e Kau Māʻoniʻoni ʻi he Ngaahi ʻAho Kimui Ní.)

Tuku ke toe leaʻaki ʻe he fānaú ʻa e hingoa ʻo e Siasí. Fakamatalaʻi ange ʻoku ui ko e Siasi ʻo Sīsū Kalaisi ʻo e Kau Māʻoniʻoni ʻi he Ngaahi ʻAho Kimui Ní koeʻuhí, he ko e siasi moʻoni ia ʻo Sīsū kuó ne fakafoki mai ʻi he ngaahi ʻaho ki mui ní. ʻOku ʻuhinga ʻa e ngaahi ʻaho ki mui ní ki he ʻahó ni, pe ko e taimi ko ʻeni ʻoku tau lolotonga moʻui aí.

Fakamatala Fakanounou

Tefito ʻo e Tuí

Tala ange ʻoku tau monūʻia ʻi heʻetau hoko ko e kāingalotu ʻo e siasi tatau pē mo ia naʻe fokotuʻu ʻe Sīsū ʻi he taimi naʻá ne kei ʻi he māmaní ai. ʻOku tau faʻa ui ʻa e siasi naʻe fokotuʻu ʻe Sīsuú he taimi ʻe niʻihi ko e “Siasi ʻi he kuonga muʻá” (vakai, Tefito ʻo e Tui hono 6).

Tala ange ʻa e tefito ʻo e tui hono onó pea fekau ʻa e fānaú ke mou lau fakataha ia. Fakaʻaiʻai ʻa kinautolu ʻe lavá ke nau ako maʻu loto kotoa ia pe ko hano konga pē.

Fealēleaʻaki ʻi he palakipoé

Kole ki he fānaú ke nau fakakaukau angé ki ha ngaahi ʻuhinga makehe ʻe niʻihi ʻoku nau fie maʻu ai ke nau hoko ko ha mēmipa ʻo e siasi moʻoní ʻi he funga ʻo māmaní. Hiki ʻi he palakipoé ʻa ʻenau ngaahi talí, ʻo hangē ko ia ʻoku hā atú:

Fealēleaʻaki ʻi he palakipoé

  1. Ke talangofua ki he Tamai Hēvaní.

  2. Ke hanga ʻe he ngaahi akonaki ʻa Sīsuú ʻo fakahinohino kitautolu.

  3. Ke fakamolemoleʻi ai ʻa ʻetau ngaahi angahalá.

  4. Ke maʻu ʻa e foaki ʻo e Laumālie Māʻoniʻoní.

  5. Ke toe foki hake ʻa nofo fakataha mo e Tamai Hēvaní pea mo Sīsū Kalaisi.

  6. Ke hoko ko e mēmipa ʻo e puleʻanga ʻo e ʻOtuá ʻi he māmaní.

Fakamoʻoni

Fakahā ʻa hoʻo fakamoʻoní ki he fānaú, ki he ʻuhinga ʻokú ke pehē ai ko ha monū ʻa ʻete hoko ko e mēmipa ʻo e siasi moʻoni ʻo Sīsuú. Fakamatalaʻi ki he fānau ʻa e fiefia kuo ʻomi ʻe he Siasí ki hoʻo moʻuí pea mo hoʻo fakamālō ʻi hoʻo kau ki he Siasí.

Fakaafeʻi ha taha ʻo e fānaú ke ne fai ʻa e lotu tukú.

Ngaahi ʻEkitivitī Fakatupulakí

Fili mei he ngaahi ʻekitivitī ko ʻení ʻa e ngaahi ʻekitivitī ʻe ʻaonga taha ki hoʻo kalasí. ʻE lava pē ke ke fakaʻaongaʻi kinautolu ʻi he loto lēsoní, pe ko hano fakamanatu pe fakamatala fakanounou ʻo e lēsoní. Vakai, “Taimi Lēsoní” ʻi he “Ko e Ngaahi Tokoni maʻá e Faiakó” ke ke maʻu mei ai ha ngaahi fakahinohino kehe.

  1. Tala ange ki he fānaú, naʻe talu mei hono fakafoki mai ʻo e siasi moʻoni ʻo Sīsuú ki he māmaní mo ʻetau lava ke ako ʻa e ngaahi meʻa tatau pē mo ia naʻe akonaki ʻaki ʻe Sīsū ʻi heʻene kei ʻi māmaní. ʻOku tau monūʻia hono kotoa pē ʻi heʻetau hoko ko e mēmipa ʻo hono siasí.

    Fai ʻa e talanoa ko ʻení ʻi hoʻo lea pē ʻaʻau, pe tuku ke fakatātaaʻi ʻe he fānaú:

    “Ko hoku hingoá ko ʻIla Mālie Kootilī. ʻOku ou taʻu hongofulu mā fā pea naʻá ku puke ʻi he polioó ʻi he taʻu ʻe hongofulu mā taha…. ʻOku ou ʻi he fale mahaki ʻo e Fānau Palaimelí ʻi Sōleki Siti….

    ʻOku ou kei manatuʻi pē ʻa hono fakatō ʻe heʻeku ongo mātuʻá ʻa e fakakaukau ko ʻení ki hoku ʻatamaí, ko e meʻa mahuʻinga taha ʻi heʻeku moʻuí ko hoku siasí pea mo ʻeku Tamai Hēvaní…. kuó u ako ke u ʻofa [ʻi he] Siasí ʻaki ʻa e kotoa ʻo hoku lotó….

    “Naʻe akonekina au ʻe heʻeku ongo mātuʻá ki hono mahuʻinga ʻo e papitaisó, ko ia naʻá ku nofo pē ʻo hanganaki fiefia atu ki he ʻaho ʻe papitaiso ai aú. ʻI he faifai pea hokosia hoku taʻu valú, kuó u ʻi fale mahaki au pea naʻe pehē ʻe he toketaá ia ʻe ʻikai lava ke u mavahe mei fale mahaki, ʻo aʻu pē ki he kiʻi vahaʻa taimi ke papitaiso ai aú. Naʻá ku loto mamahi ʻaupito peá u kole ki heʻeku tangataʻeikí ke fai mo papitaiso au ʻi heʻeku kei taʻu valú. Ka naʻe hangehangē ʻeni ia te u tatali au ke u sai feʻunga kau toki lava ʻo mavahe mei fale mahakí, pe ko ʻa fē ha taimi, naʻe ʻikai ke ʻilo ia ʻe ha taha.

    “Ki muʻa pea hoko hoku taʻu hivá, naʻe omi ʻeku ongo mātuʻá … mo hoku ngaahi kāingá mo e kaungā-meʻá ki fale mahaki, pea naʻe papitaiso au … ʻi he tangikē (vai) ʻi homau loki fakamālohi-sinó. Naʻe fakamaʻu au ʻo u hoko ko e mēmipa ʻo e siasi naʻá ku ʻofa aí….

    Ko e taʻu ʻeni ʻe ono mei ai mo hono fai mai ʻo e kole ke u hiki muʻa ʻa e talanoa ko ʻení ke fakahā ki ha niʻihi kehe ʻa hono mahuʻinga kiate au ke u papitaisó.

    “ … ʻOku ou fie fakahā … kiate kimoutolu hono kotoa ʻa ʻeku fakamālō koeʻuhí ko ʻeku kau ki he Siasi ʻo Sīsū Kalaisi ʻo e Kau Māʻoniʻoni ʻi he Ngaahi ʻAho Kimui Ní (ʻIla Mālie Kootilī, “I was Baptized in a Hubbard Tank,” Children’s Friend, Jan. 1963, p. 30).

  2. Tuku ke fakamatala ʻa e fānaú ki ha papitaiso naʻa nau mamata ai, hangē ko ha papitaiso ʻo hanau taʻokete pe tuofefine.

  3. Tuku ke tā mo valivali ʻe he fānaú ha faʻahinga meʻa ʻokú ne fakamanatuʻi kiate kinautolu ʻa hono fakafoki mai ʻo e Siasí, hangē ko ha meʻaifi talupite ke fakaongo atu ʻaki ʻa hono fakafoki mai ʻo e Siasí pe ko e lotu ʻa Siosefa Sāmitá ʻi he vaoʻakaú.