Ngaahi Tohi Lēsoni Palaimelíi mo e Taimi Fevahevaheʻakí
Lēsoni 27: Ko e Taʻu ʻoku Tau Haʻisia ai ki heʻetau Ngaahi Angafaí


Lēsoni 27

Ko e Taʻu ʻoku Tau Haʻisia ai ki heʻetau Ngaahi Angafaí

Taumuʻá

Ke tokoniʻi e fānaú ke mahino kiate kinautolu ko ʻenau taʻu valú pē kuo kamata leva ke nau haʻisia ki he ngaahi meʻa ʻoku nau faí.

Teuteú

  1. Lau mo ako ʻi he faʻa lotu ʻa e ʻAlamā 23 mo e 24.

  2. Haʻu mo ha paʻanga ke fakaʻaongaʻi ki he faiva fakatātā ʻe faí, pe ko haʻo ngaohi pē ha paʻanga loi.

  3. Teuteu ke hivaʻi pe lau fakataha mo e fānaú ʻa e lea ʻo e “Lotoʻaki e Faitotonú” (Children’s Songbook, p. 158); ʻoku ʻoatu ʻa e leá ʻi he tafaʻaki ki mui ʻo e tohi lēsoni ko ʻení.

  4. Ngaahi nāunau ʻoku fie maʻú:

    1. Tohi ʻa Molomona ke taki taha ʻa e fānau ʻoku nau lava ke laukongá.

    2. Ha faʻahinga vala pēpē hangē ko ha kiʻi sū, tatā pe kofu fakamafana.

    3. Faʻiteliha pē (toki fakaʻaongaʻi pē ʻa e ʻekitivitī ko ʻení ʻo kapau ʻokú ke pehē ʻe ʻaonga pea ʻikai ke fai ha fakamole lahi ki ai): tohi, foʻi pulu pea mo ha kofukofu lole pe ha faʻahinga meʻakai pē ʻe feʻunga ke ʻomaí.

    4. Sioka, palakipoe mo ha meʻa tāmate palakipoe.

    5. Fakatātā 3–54, Ko Hono Tanu ʻe he Kau ʻAnitai-Nīfai-Līhaí ʻa ʻEnau Heletaá (62565; Ngaahi fakatātā ʻo e Ongoongoleleí 311).

  5. Teuteu ʻa e ngaahi meʻa ʻe fie maʻu ki ha ngaahi ʻekitivitī fakatupulaki te ke fakaʻaongaʻí.

Fokotuʻu ki he Founga Fai ʻo e Lēsoní

Fakaafeʻi ha taha ʻo e fānaú ke ne fai ʻa e fua lotú.

Kapau naʻá ke poupouʻi e fānaú ke nau fai ha faʻahinga meʻa he lolotonga ʻa e uiké pea mou vakaiʻi ia.

Ko e Taimi ʻoku Tau Taʻu Valu aí ʻoku Tau Haʻisia ki he Ngaahi Meʻa ʻoku Tau Faí

ʻEkitivitī ke takiakiʻi ʻaki e tokangá

Puke hake ki ʻolunga ʻa e vala pēpē naʻá ke haʻu mo iá.

ʻEkitivitī ke takiakiʻi ʻaki e tokangá

  • ʻE hao nai ʻeni ʻi ha taha ʻia kimoutolu? (Mahalo pē ʻe sai ke ke ʻai ha niʻihi ʻo e fānaú ke nau ʻahiʻahi tui; te nau tala atu leva ʻoku ʻikai ke hao.)

  • Ko e hā nai hono ʻuhingá? (He ʻoku fuʻu siʻisiʻi ia.)

Mou talanoa mo e fānaú naʻe ʻi ai e taimi naʻa nau kei iiki ai ʻo lava pē ke hao ʻa e fanga kiʻi vala iiki ko ʻení, ka kuo tupu honau sinó ʻo lalahi ange. Fakamatalaʻi ange ʻoku tatau pē ʻa e tupu ʻo lalahi honau sinó mo ʻenau tupu ʻi he ngaahi founga kehe ʻo hangē ko ʻenau lava ko ia ke fai ʻa e ngaahi meʻa hangē ko ʻenau tui honau valá.

ʻEkitivitī ke takiakiʻi ʻaki e tokangá

  • Ko e hā nai ha meʻa ʻokú ke lava ke fai he taimí ni ka naʻe ʻikai te ke lava ʻo fai ʻi hoʻo kei pēpeé?

Fakamatalaʻi ange ʻoku fakahā mai ʻe he ngaahi meʻa ko ʻení kuo nau tupu ʻo lalahi ange pea lahi ange mo e ngaahi meʻa kuo nau akó. Meimei ko e toko taha ko ia kuó ne ʻosi ako ke ne lava ʻo fai ʻa e ngaahi meʻa ko ʻení kuo nau ʻosi matuʻotuʻa feʻunga ke ʻiloʻi ʻa e meʻa ʻoku totonú mei he meʻa ʻoku halá.

Fealēleaʻakí

Fakamanatuʻi ange ki he fānaú ko ha toko taha poto ʻa e Tamai Hēvaní. ʻOkú ne ʻafioʻi kuo pau ke tau ako ʻo ʻiloʻi ʻa e meʻa ʻoku totonú mo ia ʻoku halá. Ko e taimi ko ia kuo tau tupu hake ai ʻo matuʻotuʻa feʻunga pea tau ako ʻo ʻilo feʻunga ki he meʻa totonú mo e halá, ʻoku tau haʻisia leva ki he meʻa ko ia ʻoku tau faí. ʻOku ʻuhinga ʻa e pehē ko ia ʻoku tau haʻisia ki he ngaahi meʻa ʻoku tau faí, kuo pau ke ʻeke kiate kitautolu ʻa e meʻa hala ʻoku tau faí pea ʻoku tāpuekina kitautolu koeʻuhí ko e meʻa totonu ʻoku tau faí.

Fealēleaʻakí

  • Ko e hā e taʻu ʻoku tau haʻisia ai ki he Tamai Hēvaní ʻi he meʻa ʻoku tau faí? (Taʻu valu.)

    Fakamatalaʻi ange ʻoku ʻosi ʻafioʻi pē ʻe he Tamai Hēvaní ia kuo tau matuʻotuʻa feʻunga ke haʻisia ki he ngaahi meʻa ʻoku tau faí, ko ia ai ʻokú ne tuku ke fakahoko kiate kitautolu ha meʻa mahuʻinga ʻi he taimi ʻoku tau taʻu valu aí.

  • Ko e hā e meʻa mahuʻinga ʻoku hoko ʻi he taimi ʻoku tau taʻu valu aí? (ʻOku papitaiso kitautolu; vakai, Tokāteline mo e Ngaahi Fuakava 68:27.)

  • Ko e hā nai hono ʻuhinga ʻoku mahuʻinga ai ʻa e papitaisó? (Koeʻuhí he ko e taimi ʻoku papitaiso pea hilifakinima ai kitautolú, ʻoku tau maʻu ai ʻa e meʻa-foaki ʻo e Laumālie Māʻoniʻoní pea tau fai ai mo ha fuakava mo e Tamai Hēvaní te tau talangofua ki heʻene ngaahi fekaú.)

    Fakamatalaʻi ange ʻoku ʻikai ke pehē ko hono papitaiso pē kitautolú pea ʻikai leva ke tau toe fai ha meʻa ʻoku hala. ʻOku ʻuhinga ia kuo tau matuʻotuʻa feʻunga ke haʻisia ki he ngaahi fili te tau faí. Kuo tau matuʻotuʻa feʻunga ke ʻiloʻi ʻa e faikehekehe ʻo e totonú mo e halá.

Tefito ʻo e Tuí

Tefito ʻo e Tuí

  • Ko e fē ʻa e tefito ʻo e tui ʻokú ne fakahā mai kiate kitautolu kuo pau ke tau haʻisia ki heʻetau faiangahalá? (Ko e tefito ʻo e tui hono uá. Mahalo pē ʻe fie maʻu ke ke fakamatalaʻi ha ngaahi foʻi lea ʻe ʻikai mahino ki he fānaú.)

Fekau e kalasí ke nau lau fakataha ʻa e tefito ʻo e tui hono uá. Kapau ʻoku lava ʻe he fānaú ke lau ʻiate kinautolu pē pea tuku ke nau lau.

ʻOku ʻAtautolu pē ke Fili ki he Totonú

Mama fakakalasí

Mama fakakalasí

  • ʻOku ʻuhinga ki he hā ʻa e ngaahi mataʻitohi ʻi hotau foʻi mama fakakalasí?

Fekau e fānaú ke nau lea fakataha ʻaki ʻa e “Fili ki he totonú.” Fakamatalaʻi ange ki he fānaú ʻe lava ʻe honau mamá ʻo tokoniʻi kinautolu ke nau ʻiloʻi kuo nau tupu matuʻotuʻa feʻunga ke nau fili ki he totonú.

Fakamatala ʻa e faiakó

Fakamatalaʻi ange ko e ako ko ia ke fili ki he totonú kae ʻikai ki he halá, ko ha sitepu lahi moʻoni ia ʻi heʻetau tupu haké. ʻE ʻikai ke fakamālohiʻi kitautolu ʻe he Tamai Hēvaní ke tau fai ʻa e meʻa ʻoku totonú. Ka ʻokú ne tuku mai ʻa e tauʻatāina ke tau fili ʻi he vahaʻa ʻo e totonú mo e halá peá ke tau fatongiaʻaki pē ʻa hono tauhi ʻo e ngaahi palōmesi naʻa tau faí. ʻOkú ne ʻafioʻi ko e meʻa pē te tau lava ke tupulaki mo ako aí ko ʻetau maʻu ʻa e tauʻatāina ke filí.

Tohiʻi ʻi he palakipoé ʻa e FKT. Fekau e fānaú ke nau toe tala atu ʻa hono ʻuhinga ʻo e ngaahi mataʻitohi ko ʻení. Fakahā ange ki he fānaú ʻa hoʻo falala te nau lava ʻo ako ke nau ʻiloʻi ʻa e meʻa totonú mei he halá pea ʻoku ʻanautolu pē ke tali ki he ngaahi meʻa ʻoku nau faí.

ʻEkitivitií

ʻOange ki ha toko taha pe toko ua ʻo e fānaú ʻa e tohi naʻá ke haʻu mo iá. Fakahā ange ko hona fatongiá ke tokangaʻi ʻa e tohí. Fakamatalaʻi ange ki he kalasí ko e toko ua ko ʻení te na haʻisia ki ha faʻahinga meʻa ʻe hoko ki he tohí he lolotonga ʻa e taimi kalasí. Kapau ʻe mole, mahae, pe maumau ʻa e tohí, kuo pau ke na tali kinaua kiate koe. Te na fai ʻa e tali kiate koe fekauʻaki mo e meʻa ʻe hoko ki he tohí.

ʻOange ki ha tamasiʻi kehe ʻa e foʻi pulú. Fakamatalaʻi ange ʻe fatongiaʻaki ʻe he tamasiʻi ko ʻení hono tokangaʻi ʻo e foʻi pulú, tatau pē mo hono fatongiaʻaki ʻe he ongo tamaiki ko eé ʻa e tohí.

ʻOange ki he fika tolú ha kofu lole pe ha faʻahinga meʻakai. Fakapapauʻi ʻokú ke fili ha taha ʻokú ne lava ke fai lelei ʻení. Tala ange ki he tamasiʻi pe taʻahine ko ʻení ke ne tufa ʻa e lolé pe meʻakaí ki he kotoa ʻo e kalasí ʻi he hili ʻa e lotu tukú. ʻOku fatongiaʻaki ʻe he tamasiʻí pe taʻahiné hono tokangaʻi ʻa e meʻakaí ke malu kae ʻoua kuo taimi ke nau toki vahevahe ia.

ʻEkitivitií

  • ʻE lava nai ke fili pē ʻe (hingoa ʻo e tamasiʻí pe taʻahiné) ke ne kai toko taha ʻa e lolé? (ʻIo, ʻe lava pē ke fili ʻa e taha ko iá ke ne talangataʻa ki he faiakó ʻo kai e lolé kae ʻikai tuku ke nau toki vahevahe mo e kalasí.)

Hanga ʻo fakamamafaʻi ange ʻoku tauʻatāina pē ʻa e tamasiʻi pe taʻahine ia ko ʻení ke ne fili ʻa e meʻa ke ne faí, ka ʻe haʻisia ʻa e toko taha ia ko ʻení ki he fili te ne faí.

Fakamatalaʻi ange ʻoku tatau tofu pē ʻeni mo e moʻuí. ʻOku hanga ʻe he palani ʻa e Tamai Hēvaní ʻo tuku mai ha ngaahi fili. Te tau lava pē ke fili ki he totonú pe halá, fakapotopotó pe fakavalevalé, ka ʻoku tau haʻisia ki heʻetau ngaahi filí pea mo e ngaahi nunuʻá.

Talanoa mei he folofolá

Fakaʻaliʻali ʻa e Tohi ʻa Molomoná. Tala ange ki he fānaú naʻe ʻi ai ha falukunga kakai ʻi he Tohi ʻa Molomoná ʻa ia naʻe ʻi ai ha fili faingataʻa moʻoni ke nau fai, pea naʻa nau fakapapauʻi pē te nau fili ki he totonú. Fai ʻa e talanoa ko ʻení ʻi hoʻo lea pē ʻaʻau.

Ko ʻĀmoní ko ha taha ngāue fakafaifekau ia naʻá ne fakamatalaʻi ki he tuʻi ʻo e kakai Leimaná ko Lamōnai, ʻa e ngaahi akonaki ʻa Sīsū Kalaisí. Naʻe tui ʻa e Tuʻi ko Lamōnaí ki he ngaahi akonaki ko ʻení, ko ia naʻá ne ului ai ki he ongoongoleleí. Naʻá ne kole ki hono kakaí ke nau fakafanongo kia ʻĀmoni mo hono ngaahi tokouá. Naʻe ʻafioʻi ʻe he Tuʻi ko Lamōnaí ʻoku moʻoni ʻa e meʻa naʻe leaʻaki ʻe he kau tangatá ni.

Naʻe ʻalu ʻa ʻĀmoni mo hono ngaahi tokouá mei he kolo ki he kolo, mei he fale ki he fale ke akoʻi ʻa e kau Leimaná. Naʻe ʻikai ʻilo ʻa e kau Leimaná ki he ongoongoleleí, pea naʻa nau faiangahala. Naʻe toko lahi ʻa e kakai naʻa nau tui ki he ngaahi akonaki ʻa ʻĀmoni mo hono ngaahi tokouá ʻo nau ului. Naʻa nau ʻiloʻi ʻoku moʻoni ʻa e ngaahi folofola ʻa Sīsū Kalaisí, ko ia naʻa nau fakatomala ai mei heʻenau ngaahi angakoví.

Naʻe fakakaukau leva ʻa e kakai ko ʻení ke liliu ʻa honau hingoá mei he kau Leimaná ki he kakai ʻAnitai-Nīfai-Līhai. Naʻa nau fakahoko ʻeni ke fakamavahe kinautolu mei he kau Leimana faikoví ʻa ia naʻe ʻikai ke nau muimui ki he ngaahi akonaki ʻa Sīsū Kalaisí.

Ki muʻa pea toki fakatomala ʻa e kakai ko ʻení, naʻe toko lahi ʻaupito ʻa e kakai ne nau fakapō ʻaki ʻenau ngaahi heletaá. Naʻá nau ongoʻi tautea ʻi he meʻa kuo nau faí ʻo nau fie maʻu ai ke nau fakatomala. Naʻa nau fili leva ke nau palōmesi ki he Tamai Hēvaní he ʻikai ke nau toe hiki hake ʻenau ngaahi heletaá ki ha kakai.

Folofolá

Fakamatalaʻi ange naʻe toe fai foki ʻe he kakai ko ʻení ha fili ʻe taha. Fekau e fānaú ke nau muimui pē ʻi heʻenau ngaahi tohí ka ke lau ange ʻa e ʻAlamā 24:17–18.

Folofolá

  • Ko e hā e fili naʻe fai ʻe he kakai ʻAnitai-Nīfai-Līhaí? (Naʻa nau fili ke tanu ʻenau ngaahi heletaá.)

  • Ko e hā hono ʻuhinga naʻa nau fai ai ʻení? (Koeʻuhí he naʻa nau ʻosi fai ha fuakava pe palōmesi ʻe ʻikai ke nau toe fakapō.)

Fakatātaá mo e talanoá

Fakaʻaliʻali ʻa e fakatātā 3–54, Ko Hono Tanu ʻe he Kakai ʻAnitai-Nīfai-Līhaí ʻa ʻEnau Heletaá.

Hoko atu ʻa e talanoá

Hili hono tanu ʻe he kakai ʻAnitai-Nīfai-Līhaí ʻenau heletaá, naʻe omi ʻa e kau Leimana faikoví ke tau mo kinautolu. Naʻe fetaulaki ʻa e kakai ʻAnitai-Nīfai-Līhaí mo ha fili faingataʻa moʻoni. ʻE lava pē ke nau maumauʻi ʻenau palōmesi naʻe fai ki he Tamai Hēvaní ʻo fakaʻaongaʻi ʻenau heletaá ke nau tauʻaki, pe ko ʻenau fili ke ʻoua naʻa nau tau pea nau mate ai. Naʻa nau fakapapauʻi te nau tauhi ʻenau palōmesi ko ia ke ʻoua naʻa nau toe ala ki heʻenau heletaá ke fakapoongiʻaki ha niʻihi kehé. Naʻe tāmateʻi honau toko lahi ʻe he kau Leimaná. Pea naʻe ofo ʻa e kau Leimaná ʻi heʻenau vakai atu ki he kakaí ni ʻoku ʻikai ke ʻi ai haʻanau meʻa taú pea ʻikai ke nau fie tau mo kinautolú. Naʻe tuku ki lalo ʻe he toko lahi ia ʻenau heletaá he naʻa nau ʻiloʻi ko e meʻa hala naʻa nau faí, ʻa ʻenau fakapoongi ʻa e kakaí. Naʻe fakatomala ʻa e kau Leimana toko lahi pea nau tafoki ʻo kau mo e kakai ʻAnitai-Nīfai-Līhaí ʻi he moʻui anga-tonú.

Naʻe faitotonu ʻa e kakai ʻAnitai-Nīfai-Līhaí ki heʻenau palōmesí neongo naʻe feinga ha kakai kehe ke tāmateʻi kinautolu.

Fakatātaá mo e talanoá

  • Naʻe anga fēfē ʻa e haʻisia ʻa e kau ʻAnitai-Nīfai-Līhaí ki he meʻa naʻa nau faí?

  • Ko e hā ha meʻa ʻoku mou lava ke ako mei he kau ʻAnitai-Nīfai-Līhaí fekauʻaki mo e fili ki he totonú.

ʻI Heʻetau Taʻu Valú ʻoku Tau Haʻisia ai ki he Tamai Hēvaní ʻi he Meʻa ʻoku Tau Faí

Fealēleaʻaki ʻi he palakipoé

Fakamanatuʻi ki he fānaú ʻoku ʻuhinga ʻa e haʻisia ki he ngaahi meʻa ʻoku nau faí ki heʻenau tali ki he meʻa ʻoku nau faí.

Tohiʻi ʻi he palakipoé ʻa e ngaahi foʻi lea ko ʻení, haʻisia ki he ngaahi meʻa naʻá te faí, peá ke lea leʻo lahi ʻaki kinautolu. Fekau ʻa e fānaú ke nau lea ʻaki atu ia. Fakamatalaʻi ange ko ʻenau taʻu valu pē, ʻoku lau leva ʻe he Tamai Hēvaní ia kuo nau matuʻotuʻa feʻunga ke nau kamata ke tali ki he ngaahi meʻa ʻoku nau faí.

Hiva

Hivaʻi pe lau fakataha mo e fānaú ʻa e lea ki he “Dare to Do Right.”

Meʻa naʻe hoko

Fakamatalaʻi ange ki he fānaú ko ʻenau taʻu valu pē kuo nau tali ki he ngaahi meʻa ʻoku nau faí, ka ko kinautolu ko ē ʻoku teʻeki ai taʻu valú, ʻe lava ke nau akoako atu ki ai ʻaki haʻanau tokoni ki heʻenau mātuʻá mo tauhi ʻenau palōmesi ki he niʻihi kehé. Fakamatalaʻi ʻa e meʻa ko ʻeni ʻoku hokó (kapau te ke fie maʻu peá ke fekau ha taha ke ne fakatātaaʻi):

ʻAi ke pehē ʻoku puke ʻa hoʻo fineʻeikí pea ʻokú ne kole atu ke ke fakamaau ha konga ʻo homou falé. ʻOkú ke fie ʻalu koe ʻo vaʻinga, ko ia ʻokú ke lele koe ia ki tuʻa ke vaʻinga mo ho ngaahi kaungā-meʻá.

ʻI hoʻo foki mai ki falé naʻe ui atu ʻa e fineʻeikí mei hono mohengá mo ne fehuʻi, “Kuó ke ʻosi fakamaau ʻa e tafaʻaki ʻo e falé ne u kole atu ke ke fakamāú?”

ʻOkú ke ʻio ange mo fakamaau fakavavevave ʻa e fanga kiʻi meʻa ʻi he tafaʻaki ko ia naʻe totonu ke ke fakamāú.

Fealēleaʻaki

Fakamatalaʻi ange ki he fānaú ko e taimi ko ia ʻoku tala ange ai ʻe heʻenau mātuʻá ha ngāue ke nau faí, ʻoku ʻuhinga ia kuo nau lalahi feʻunga ke fatongiaʻaki hono fai ʻo e ngāue ko iá.

Fealēleaʻaki

  • Kuo ʻi ai ha taimi kuó ke foki atu ai mei he Palaimelí, mei he ʻapi ʻo hao kaungā-meʻa, pe mei he akó ʻoku fehuʻi mai ʻe ha taha ʻo hoʻo ongo mātuʻá, “Ko e hā hoʻo meʻa naʻe fai ʻi he ʻaho ní?”

Fakamahino ange ko e taimi ko ia ʻoku lipooti mo fakahā ai ʻe he fānaú ki heʻenau mātuʻá ʻa e meʻa naʻa nau faí, ko ʻenau tali ia ki he meʻa naʻa nau faí. ʻOku ʻofa ʻa e mātuʻá ʻi heʻenau fānaú. Ko hono ʻuhinga ia ʻoku fie maʻu ai ʻe he mātuʻá ke nau ʻilo ʻa e meʻa ʻoku fai ʻe heʻenau fānaú ʻi ʻapí, ʻapiakó pea ʻi he taimi ʻoku nau vaʻinga aí.

Tefito ʻo e Tuí

ʻOku ʻofa foki mo ʻetau Tamai Hēvaní ʻiate kitautolu, ʻo hangē ko ʻetau mātuʻá, ko hono finangaló ke tau lipooti mo fakamatala kiate ia ʻa e ngaahi meʻa lelei mo e ngaahi meʻa kovi naʻa tau faí. Ko e taimi ko ē ʻoku tau fai ai ʻa e ngaahi meʻa ʻoku koví hangē ko e kaihaʻá, loí, pe fakatupu ha mamahi ʻa ha taha hili hotau taʻu valú, ʻoku ui ʻa e ngaahi meʻá ni ko e faiangahala. Fekau ʻa e kalasí ke nau toe lau fakataha ʻa e tefito ʻo e tui hono uá.

Tuhu ki he ngaahi foʻi lea ko e haʻisia ki he meʻa naʻá te faí pea fekau e fānaú ke nau lau leʻo-lahi ia. Tala ange ʻoku nau teuteu ʻeni ke nau tali ki he Tamai Hēvaní ʻi he ngaahi meʻa ʻoku nau faí, he ko e taimi te nau taʻu valu aí, ʻoku nau matuʻotuʻa feʻunga leva ke nau fakahā ʻoku nau fatongiaʻaki ʻa e meʻa ʻoku nau faí pea nau ʻiloʻi ʻa e meʻa ʻoku tonú mei he halá.

Fakamatala Fakanounoú

ʻEkitivitií

Fai ha ngaahi fehuʻi ke tokoni ki he fānaú ke nau fakapapauʻi ʻa e meʻa ʻoku nau fatongiaʻakí mo tali ki ai pea mo e meʻa kuo pau ke fatongiaʻaki ʻe he niʻihi kehé. Fekau ke nau tali fakataha ʻa e ngaahi fehuʻi ko ʻení:

ʻEkitivitií

  1. Ko hai ʻokú ne fatongiaʻaki hono akoʻi koe ke ke lotú?

  2. Ko hai ʻokú ne fatongiaʻaki hono fai hoʻo lotú?

  3. Ko hai ʻokú ne fatongiaʻaki hono akoʻi kiate koe ʻa e lēsoni ʻi he Palaimelí?

  4. Ko hai ʻokú ne fatongiaʻaki hono ako ʻo e meʻa ʻoku akoʻi atu ʻe hoʻo faiako Palaimelí?

  5. Ko hai ʻokú ne fatongiaʻaki ʻa e ʻulungāanga ʻokú ke fai ʻi he Palaimelí?

  6. Ko hai ʻokú ne fatongiaʻaki hono fai ʻo e meʻa ʻoku finangalo mai ʻa e Tamai Hēvaní pea mo Sīsū Kalasi ke ke faí?

  7. Ko hai ʻokú ne fatongiaʻaki hono tauhi ʻo e ngaahi fuakava naʻá ke fai ʻi he taimi naʻe papitaiso ai koé?

Fealēleaʻaki

Fekau ʻa e fānaú ke nau fakahā atu ha niʻihi ʻo e ngaahi founga ʻoku nau fatongiaʻakí pea te nau fatongiaʻaki hono tali ki he ngaahi meʻa ʻoku nau faí. ʻE lava ke kau heni ʻa e failelei ki he ngaahi kaungā-meʻá; lea moʻoní; teuteu leleí; ʻalu ki he ngaahi houalotú; fakamamaʻo mei hono fakaʻaongaʻi ʻo e kava mālohí, faitoʻo kona tapú mo e tapaká; pe ko hono tauhi ʻo e ngaahi palōmesi ʻoku nau faí.

ʻEkitivitī mo e fakamoʻoni ʻa e faiakó

Fekau e fānau naʻe ʻiate kinautolu ʻa e tohí mo e foʻi pulú ke nau fakamatala kiate koe ʻa e meʻa naʻa nau faiʻaki e ongo meʻá ni. Fekau ke nau fakafoki atu ʻa e ongo meʻá ni peá ke fakamālōʻiaʻi kinautolu kapau naʻe lelei ʻa e meʻa naʻa nau faí.

Fakaʻosiʻaki hoʻo fakahā ki he kalasí ko ha taimi mahuʻinga ʻeni ʻi heʻenau moʻuí, ka ʻoku ʻikai ke nau tuʻu toko taha pē. ʻOku ʻi ai ʻenau ngaahi mātuʻa mo e kau taki ke fakahinohino mo tokoniʻi kinautolu. ʻOku ʻi ai foki mo e Tamai Hēvaní pea mo Sīsū Kalaisi ke na ʻofa mo fakahinohinoʻi kinautolu. ʻOku ʻiate kinautolu ʻa e Laumālie Māʻoniʻoní hili honau papitaisó ke ne toutou ueʻi maʻu pē kinautolu. Hanga ʻo fakaʻaiʻai e fānaú ke nau fakahā ke toe lahi ange ʻoku nau ako ke nau fatongiaʻaki mo tali ki he ngaahi meʻa ʻoku nau faí. Tokoni ke mahino kiate kinautolu ʻe ʻi ai pē ʻenau fanga kiʻi fehālaaki. ʻOku fehālaaki ʻa e toko taha kotoa pē. Ka ʻe lava pē ke nau fakatomala pea fai lelei ange ʻi he ʻaho taki taha ʻi hono tokoniʻi kinautolu ʻe he Laumālie Māʻoniʻoní.

Fai hoʻo fakamoʻoní ʻoku ʻofa ʻa e Tamai Hēvaní ʻi hono kotoa ʻo ʻene fānaú. Ko hono ʻuhinga ia kuó ne palani ai ha founga maʻatautolu ke tau tupulaki mo hoko ʻo tatau mo ia. Toe fakahā pē ʻa hoʻo falala ʻe hoko ʻa e kiʻi tamasiʻi mo e taʻahine taki taha ke ne fatongiaʻaki ʻa e ngaahi meʻa ʻokú ne faí.

Fakaafeʻi ha taha ʻo e fānaú ke ne fai ʻa e lotu tukú.

Hili hono fai ʻo e lotu tukú pea fekau ʻa e toko taha naʻe ʻi ai ʻa e kofu lolé ke ne fakamatala atu kiate koe ʻa e meʻa naʻá ne faiʻaki e lolé. ʻOsi ko iá pea fekau ke ne tufa ke taki taha ʻa e kalasí ʻi he foʻi lole.

Ngaahi ʻEkitivitī Fakatupulakí

Fili mei he ngaahi ʻekitivitī ko ʻení ʻa e ngaahi ʻekitivitī ʻe ʻaonga taha ki hoʻo kalasí. ʻE lava pē ke ke fakaʻaongaʻi kinautolu ʻi he loto lēsoní, pe ko hano fakamanatu pe fakamatala fakanounou ʻo e lēsoní. Vakai, “Taimi Kalasí” ʻi he “Ko e Ngaahi Tokoni maʻá e Faiakó” ke maʻu mei ai mo ha ngaahi fakahinohino kehe.

  1. ʻOange ha faingamālie ki he tamasiʻi mo e taʻahine taki taha ke ne fakaʻosi ʻa e ngaahi meʻa ko ʻení ʻi ha founga ʻe hā mei ai ʻokú ne fatongiaʻaki ʻa e meʻa ʻokú ne faí. (ʻE lava pē ke ke ngāueʻaki ʻa e ngaahi meʻa ko ʻení pe ko haʻo faʻu pē haʻo meʻa pē ʻaʻau.)

    1. ʻOku teu ke ke ʻalu ki tuʻa ʻo vaʻinga ka ʻoku fuʻu momoko ʻaupito. ʻOku tala atu ʻe hoʻo fineʻeikí ke tui hao kote.

    2. ʻOku tala atu ʻe he tangataʻeikí te mo ō he efiafi Tokonakí ʻo sio tāpulu kapau te ke manatuʻi ke fakamaau ha konga ʻo e falé ʻi he houa pongipongí.

    3. ʻOku fie maʻu ʻe hoʻo ngaahi kaungā-meʻá ke nau vaʻingaʻaki hoʻo ngaahi meʻa vaʻingá. ʻOku nau ʻoatu ʻenau meʻavaʻingá ke ke vaʻingaʻaki.

    4. ʻOku kole atu ʻa hoʻo fineʻeikí ke ke tokangaʻi muʻa ho kiʻi tehiná.

    5. ʻOkú ke lolotonga tokoni ki he fineʻeikí ʻi hono taʻo e fanga kiʻi kūkisí. ʻOkú ne fakamanatu atu ke ʻoua naʻá ke ala ki he kapá kae ʻoua kuo mokomoko.

    6. ʻOku kole atu ʻe ho kaungā-meʻá pe ko hono taʻoketé ke ke inu pia.

    7. ʻOkú ke fie ʻalu ki tuʻa ka ʻoku ʻikai feʻunga ho teunga ʻoku tuí.

    8. ʻOku kole atu ʻa e tangataʻeikí ke ke tokoni ange ke mo huo e ngoué. ʻOkú ke kaikaila atu koe ki ai peá ke lele ki ho ngaahi kaungā-meʻá.

    9. ʻOku kole atu ʻa hoʻo faiako Palaimelí ke ke tangutu loto ʻapasia mo hiva. ʻOku ʻikai ke ke fie fai ia ʻe koe.

  2. Fekau e fānaú ke nau tā ha ngaahi fakatātā ʻo e ngaahi meʻa ʻoku nau fatongiaʻaki hono faí. Fakahingoa ʻa e ngaahi fakatātaá ʻo peheni, “ʻOku ou ako ke u tali ki he ngaahi meʻa ʻoku ou faí.”