Ngaahi Tohi Lēsoni Palaimelíi mo e Taimi Fevahevaheʻakí
Lēsoni 30: ʻOku ʻOfa ʻa Sīsū Kalaisi ʻIa Kitautolu Fakatāutaha


Lēsoni 30

ʻOku ʻOfa ʻa Sīsū Kalaisi ʻIa Kitautolu Fakatāutaha

Taumuʻá

Ke tokoniʻi e fānaú ke nau ʻiloʻi ʻoku ʻofa ʻa Sīsū Kalaisi ʻi he fānau he feituʻu kotoa pē pea ʻokú ne tāpuekina kinautolu.

Teuteú

  1. Lau mo ako ʻi he faʻa lotu ʻa e Maʻake 10:13–16 mo e 3 Nīfai 17.

  2. Teuteu ha laʻi peesi tufa hangē ko ia ʻoku hā atu ʻi laló ke taki taha ʻa e fānaú:

    ʻĪmisi
    Jesus loves me

    ʻOku ʻofa ʻa Sīsū Kalaisi ʻIate Au

  3. Teuteu mai ʻa e ngaahi kaati foʻi lea ko ʻení:

    Hōlani

    Fisi

    Mekisikou

  4. Teuteu mai ke ke fakahinohino ʻa e ngaahi feituʻu ko ʻení ʻi he mape ʻo māmaní: (a) homou fonuá, (e) Selūsalema, (f) ongo ʻAmeliká, (h) Hōlani, (i) Fisi, mo (k) Mekisikou.

  5. Teuteu mai ke ke akoʻi ʻa e foʻi hiva ko ia ko e “Fānau ʻo e Māmaní” (Children’s Songbook, p. 16).

  6. Ngaahi nāunau ʻoku fie maʻú:

    1. Ngaahi fakatātā ke kosi ʻo e fānau ʻi honau teunga fakafonuá ke fakatātaaʻi ʻaki e ngaahi talanoá: tamasiʻi Hōlaní (fakatātā 3–7), taʻahine Fisí (fakatātā 3–8) ongo tamaiki tangata Mekisikou (fakatātā 3–9 mo e 3–10).

    2. Fakatātā 3–56, Ko Kalaisi mo e Fānaú (62467 900; Ngaahi Fakatātā ʻo e Ongoongoleleí 216); fakatātā 3–57, Ko Hono Tāpuakiʻi ʻe Sīsū e Fānau ʻa e Kau Nīfaí; mo e fakatātā 3–58, Ko e Mape ʻo Māmaní, pe ko e foʻi kolopé ʻo kapau ʻe maʻu.

  7. Teuteu ʻa e ngaahi meʻa ʻe fie maʻu ki ha ngaahi ʻekitivitī fakatupulaki te ke fakaʻaongaʻi.

Fokotuʻu ki he Founga Fai ʻo e Lēsoní

Fakaafeʻi ha taha ʻo e fānaú ke ne fai ʻa e fua lotú.

Kapau naʻá ke poupouʻi e fānaú ke nau fai ha faʻahinga meʻa he lolotonga ʻo e uiké pea mou vakaiʻi ia.

ʻOku ʻOfa ʻa Sīsū Kalaisi ʻi he Fānau Kotoa pē

ʻEkitivitī ke takiakiʻi ʻaki e tokangá

Fakaʻaliʻali ʻa e fakatātā 33–58, Ko e Mape ʻo Māmaní, peá ke tuhu ki he fonua ʻoku mou nofo aí. Tala ange ki he fānaú ʻokú ke loto ke nau ako ki ha ngaahi fonua kehe ʻi māmani. (Kapau ko ha taha ʻo e ngaahi fonua ko ia ʻoku ʻoatú ko e sīpinga ia ʻo homou fonuá, peá ke hanga ʻo fili ha fonua kehe.)

Fakaʻaliʻali ʻa e kaati foʻi lea ko e “Hōlaní” mo e fakatātā naʻe kosi 3–7. Tuhu ki Hōlani ʻi he mapé. Fakamatalaʻi ange ko e konga lahi ia ʻo e fonua ko ʻení naʻe ʻufiʻufi pē ia ʻe he vaí. Naʻe hanga ʻe he kakaí ʻo pamu ʻa e vaí ki tuʻa pea nau langa ha ngaahi ʻā maka ke taʻofi ʻa e haʻu e vaí ki loto fonuá. Naʻa nau fakaʻaongaʻi ha ngaahi tapili he taimi ʻe taha ke nau fakalele ʻa e ngaahi pamú. ʻOku ʻiloa ʻa e kakai ʻo e fonuá ni ʻi heʻenau tō ʻa e tiulipé pea mo ha ngaahi matalaʻiʻakau fakaʻofoʻofa kehe pē. ʻOku tui ʻa e kakai ʻe niʻihi ʻoku nau nofo ʻi he ngaahi feituʻu ʻoku ʻi ai ʻa e ngaahi fāmá pea mo e fanga kiʻi kolo ʻoku nau moʻuiʻaki e toutaí ʻa e faʻahinga sū ʻakau ʻoku ui ko e kolomipeni. ʻOku patopatō longoaʻa ʻa e ngaahi sū ko ʻení ʻi he falikí, ka ʻoku nau maluʻi lelei ange ʻa e vaʻe ʻo e kakaí mei he kelekele ngaʻungaʻu mo viviku ʻi he ngaohiʻanga sū letá.

Fakaʻaliʻali ʻa e kaati foʻi lea ko e “Fisi” mo e fakatātā naʻe kosí 3–8. Tuhuʻi ange ʻa Fisi ʻi he mapé. Fakamatalaʻi ange ʻoku takatakaiʻi ʻe he tahí ʻa e fonua ʻoku nofo ai ʻa e fānaú ʻi Fisí. ʻOku tō ʻe he kakaí ʻa e siainé, niú mo e toó. ʻOku fakaʻofoʻofa ʻaupito ʻa hono ʻea māfaná. ʻOku ui ʻe he niʻihi ia ʻa e fonuá ni ko e fonua ʻo e hopoʻanga fakaʻofoʻofa ʻo e laʻaá, ka ʻoku ui pē ʻe he kakai Fisí ia honau fonuá ko e ʻotu motu ʻo e fiefiá he ʻoku nau saiʻia ʻi honau fonuá ʻa ia ko honau ʻapí.

Fakaʻaliʻali ʻa e kaati foʻi lea ko e “Mekisikou” mo e fakatātā naʻe kosi 3–9 mo e 3–10. Tuhu ki Mekisikou ʻi he mapé. Fakamatalaʻi ange ʻoku lea faka-Sepeni ʻa e kakai ʻo Mekisikoú. ʻI he taimi fuoloá naʻa nau ako ai ke nau tō ʻa e koané, pea kuo hoko ia ko ʻenau meʻakai mahuʻinga taha. ʻI ha ʻaho ʻe hiva ki muʻa pea toki hoko ʻa e Kilisimasí, ʻoku fakatahataha mai ʻa e ngaahi kaungā-meʻá mo e kaungāʻapí ʻo fakatātaaʻi e fononga ʻa Mele mo Siosefa ki Pētelihemá. ʻOsi ko iá ʻoku fai leva ʻe he fānaú ʻa e vaʻinga pīnatá. Fakamatalaʻi ange ko e pīnatá ko ha meʻa ia ʻoku faʻuʻaki ʻa e ʻumeá ʻi he fōtunga ʻo ha manu pea ʻoku ava ʻa loto ʻo faʻoaki ai ʻa e lolé, fuaʻi ʻakaú, pea mo e meʻa-vaʻingá. ʻOku tautau ia ke māʻolunga hake ʻi he ʻulu ʻo e fānaú, pea ʻoku haʻi leva ʻa e mata ʻo e fānaú pea nau feinga ke tāʻaki e pīnatá ha vaʻakau ke mafahi. Ko ʻene mafahi pē pea nau lele leva ʻo tufi ʻa e lolé mo e ngaahi meʻa kehekehe naʻe faʻo aí.

Fakamatalaʻi ange ʻoku ʻi ai ʻa e ngaahi meʻa ʻoku tatau ai ʻa e fānau ʻoku nau nofo ʻi he fonua kehekehe ko ʻení, pea ʻoku ʻi ai pē mo e ngaahi meʻa ʻoku nau faikehekehe ai. Ka ʻoku ʻikai ke mahuʻinga ia pe ʻoku nau mata pe ʻulungāanga tatau. ʻOku ʻofa ʻa e Tamai Hēvaní mo Sīsū Kalaisi ʻiate kinautolu ʻo tatau tofu pē mo ʻena ʻofa ʻiate kimoutolú. ʻOku ʻofa ʻa e Tamai Hēvaní pea mo Sīsū ʻi he fānau ʻi he feituʻu kotoa pē pea ʻokú na tokangaʻi kinautolu.

Hiva

Akoʻi ki he fānaú ʻa e foʻi hiva ko ia ko e “Fānau ʻo e Māmaní”. Fekau ke nau hivaʻi pe lau tuʻo taha pe ua ʻa hono leá.

ʻI he māmaní he efiafí,

Tūʻulutui e fānau ʻa e ʻOtuá ʻo lotu,

Fakafetaʻi kiate iá,

Fakamālō, mālō, kiate ia.

“Kalāsiasi,” “Mālō” “Vilatanikenitia”.

Ongo mālie honau leʻó.

ʻO pehē “taka,” mo e “mēsí,”

“Kanisasimasu,” we thank thee.

Fanongoa ʻe he Tamaí;

Mo ʻafioʻi hono kotoa.

ʻAfioʻi ʻe he Tamaí;

Mo ʻofa, ʻofaʻi kotoa.

Fakatātā mo e talanoa mei he folofolá

Fakaʻaliʻali ʻa e fakatātā 3–56. Ko Kalaisi mo e Fānaú, peá ke tuhu ki Selūsalema ʻi he mape ʻo māmaní. Fakamatalaʻi ange ko e feituʻu ʻeni naʻe nofo ai ʻa Sīsū ʻi heʻene kei ʻi māmaní. Fai ʻi hoʻo lea pē ʻaʻau ʻa e talanoa kia Sīsuú, ʻene kau ʻAposetoló mo e fānau īkí ʻa ia ʻoku hā ʻi he Maʻake 10:11–16. ʻOmi e ngaahi meʻa mahuʻinga ko ʻení ke mou fanongo ki ai:

Fakatātā mo e talanoa mei he folofolá

  1. Naʻe haʻohaʻo takai ha fuʻu kakai toko lahi ʻia Sīsū ke fanongo ki heʻene malangá.

  2. Naʻe fie maʻu ʻe he kakai ia ʻe niʻihi ke ʻomi ʻenau fānaú kia Sīsū ke ne tāpuakiʻi kinautolu.

  3. Tupu mei he fuʻu tokanga ʻa e kau ʻAposetoló naʻa hoko ha faʻahinga meʻa ki he Fakamoʻuí, naʻa nau loto ke tuli ʻa e fānau īkí ke mamaʻo.

  4. Naʻe fakahā ange ʻe Sīsū ki he kau ʻAposetoló ke tuku pē ʻa e fānaú ke nau haʻu.

  5. Naʻe ʻofa ʻa Sīsū ʻi he fānau īkí pea naʻá ne tāpuakiʻi kinautolu.

Fakatātā mo e talanoa mei he folofolá

Fakaʻaliʻali ʻa e fakatātā 3–57, Ko Hono Tāpuakiʻi ʻe Sīsū e Fānau ʻa e Kau Nīfaí, peá ke tuhu ki he ongo ʻAmeliká ʻi he mape ʻo māmaní. Fai ʻi hoʻo lea pē ʻaʻau ʻa e talanoa ko ʻení mei he 3 Nīfai 17:

Hili hono tutuki ʻo Kalaisi peá ne toetuʻu ʻo ne hāʻele hake ki he langí, naʻá ne ʻaʻahi ki he kakai Nīfai ʻi he ongo ʻAmeliká peá ne akonekina ai kinautolu ʻi ha ngaahi meʻa mahuʻinga lahi.

ʻI he hokosia ʻa e taimi ke mavahe atu ai ʻa e Fakamoʻuí mei he kakaí, naʻa nau tangi he naʻa nau ʻofa ʻiate ia pea naʻa nau lava pē ke ongoʻi ʻa ʻene ʻofa ʻiate kinautolú. Naʻa nau fie maʻu ke nau toe kiʻi nofo atu pē mo ia.

Koeʻuhí ko e tui mo e ngaahi holi naʻe ʻi he loto ʻo e kakai ko ʻení, naʻe toe nofo atu ai pē ʻa Sīsū ʻo kiʻi lōloa ange.

Pea naʻe toki tala ange leva ʻe Sīsū ki he ngaahi faʻē mo e ngaahi tamai naʻe ʻi aí ke nau ʻomi ʻenau fānau īkí kiate ia. Taimi siʻi pē mei ai kuo toko lahi mai ʻa e fānaú ʻo tuʻu takatakai ʻia Sīsū.

Naʻá ne fua tahataha hake kinautolu mo ne tāpuakiʻi. ʻOsi ko iá, naʻá ne lotua leva ʻa e fānaú ki heʻetau Tamai Hēvaní.

Hili ko iá, naʻá ne folofola leva ki he ngaahi tamaí mo e ngaahi faʻeé ʻo pehē, “Vakai ki hoʻomou fānau īkí” (3 Nīfai 17:33). Pea ʻi he mamata ʻa e ngaahi mātuʻá, naʻe matangaki ʻa e langí pea ʻalu hifo ʻa e kau ʻāngeló ʻo haʻohaʻo takai ʻa e fānaú mo nau nofo mo kinautolu.

Fakamatalaʻi ange naʻe tatau pē ʻa e ʻofa mo hono tāpuekina ʻe Sīsū Kalaisi ʻa e fānau ʻi Selūsalemá mo e ongo ʻAmeliká pea mo ʻene ʻofa mo tāpuekina ʻa e fānau ʻoku nau moʻui ʻi māmani he ʻaho ní.

ʻOku ʻOfa mo Tāpuekina Kitautolu ʻe Sīsū Kalaisi ʻi he Ngaahi ʻAhó ni

Ngaahi fakatātā naʻe kosí mo e talanoá

Fakaʻaliʻali ʻa e ngaahi fakatātā ʻo e fānaú ʻi honau ngaahi teunga fakafonuá. Tala ange ʻokú ke fie maʻu e fānaú ke nau fanongo ki ha ngaahi talanoa fekauʻaki mo ha fānau mei he ngaahi fonua kehekehe mo hono tāpuekina kinautolu ʻe he Sīsū pea mo e Tamai Hēvaní.

Tokoni ki ha taha ʻo e fānaú ke ne fakapipiki ʻa e fakatātā ʻo e tamasiʻi Hōlaní ke ofi pē ki Hōlani ʻi he mape ʻo māmaní. ʻOsi ko iá peá ke fai ʻa e talanoa ko ʻení:

“Naʻe nofo ʻa e kiʻi tamasiʻi taʻu hongofulu mā taha ko ʻeni ko Sione Lutihufí ʻi Lotatemi, Hōlani. Naʻá ne faʻa fiefia he ʻalu ki he akó mo e lotú, vaʻinga mo hono ngaahi kaungā-meʻá, pea mo hono fai ʻo e ngaahi meʻa kotoa pē naʻe manako ʻa e fānau tangatá ki aí. Pea fakaʻohovale pē kuo maʻu ʻe hono ongo matá ha mahaki mamahi moʻoni ʻo tupu ai siʻane kui. Naʻe ʻikai ke ne toe lava ʻo ʻalu ki he akó pe lautohi. Naʻe ʻikai ke ne lava ʻo sio lelei ke vaʻinga mo hono ngaahi kaungā-meʻá. Pea ko e ʻaho kotoa pē naʻá ne nofo ai pē ʻi he fakapoʻulí mo loto mamahi.

“Naʻe maʻu ha tala ʻe he kāingalotu ʻi Hōlaní ʻe ʻaʻahi ange ʻa Palesiteni Siosefa F. Sāmita kiate kinautolu. Naʻe fakakaukau fuoloa ʻa Sione ki he meʻá ni peá ne pehē ange leva ki heʻene fineʻeikí, ‘ … Kapau te ke ʻave au ke ta ō ki he fakatahaʻangá koeʻuhí ke ne mamata pē ki hoku ongo matá. ʻOku ou tui te u toe sai.’

“ʻI he ʻosi ʻa e fakatahaʻangá ʻi he ʻaho Sāpate hono hokó, naʻe meʻa atu ʻa Palesiteni Sāmita ki he tafaʻaki ki mui ʻo e kiʻi fale lotú ke feʻiloaki mo lulululu mo e toko taha kotoa pē. Naʻe kei lalava pē ʻa e mata ʻo Sioné, pea naʻe tokoniʻi ia ʻe heʻene fineʻeikí ʻo nau ō atu fakataha mo hono toenga ʻo e kakaí ke talanoa ki honau taki ʻofeiná.

“Naʻe ala mai ʻa Palesiteni Sāmita ki he nima ʻo Sioné, peá ne toʻo ʻa e lalavá peá ne hanga atu ki he ongo mata ʻo Sioné ʻa ia naʻe hā mei ai ʻa e mamahí. Naʻe tāpuakiʻi ʻe he palōfitá ʻa Sione peá ne palōmesi ange te ne toe lava pē ʻo sio.

“I heʻene aʻu atu ki honau ʻapí, naʻe hanga ʻe he fineʻeikí ʻo toʻo ʻa e lalavá mei he mata ʻo Sioné ka ne hanga ʻo tafitafiʻi ʻo hangē ko ia ne fekau ʻe he toketaá ke ne faí. Pea ʻi heʻene tatala hake ʻa e lalavá, naʻe kaila fiefia ʻa Sione, ‘Fineʻeiki, kuo sai hoku matá. Kuó u lava ʻo sio lelei he taimí ni—pea toe mamaʻo foki. Pea ʻoku ʻikai ke toe mamahi ia!” (“President Smith Took Him by the Hand”, Friend, ʻAokosi 1973, p. 36).

Ngaahi fakatātā naʻe kosí mo e talanoá

  • Ko e hā e meʻa naʻe hoko kia Sioné? (Naʻe tāpuakiʻi ia ʻe he palōfitá ke ne toe lava ʻo sio, pea naʻe fakamoʻui ia ʻe he Tamai Hēvaní.)

  • Naʻe fakahā fēfē ʻe he Tamai Hēvaní pea mo Sīsū Kalaisi ʻa ʻena ʻofa kia Sioné?

Ngaahi fakatātā naʻe kosí mo e talanoá

Tokoni ki ha taha ʻo e fānaú ke fakapipiki ʻa e fakatātā ʻo e ongo tamaiki Mekisikoú ʻo ofi pē ki Mekisikou ʻi he mapé. Fakafeʻiloaki ʻa e talanoá ʻaki haʻo fakamatalaʻi ange ko e hingoa ʻo e ongo tamaikí ko Mikaele mo Tōmasi, pea ko e ngāue ʻa ʻena fineʻeikí ko e fai e fō ʻa e kakai kehé ʻo maʻu mei ai ʻenau moʻuí.

“ʻI ha ʻaho ʻe taha naʻe foki mai ai ʻa e fineʻeikí mei hono tufa ʻo e foó ʻokú ne loto mamahi. Naʻá ne ngāue mālohi ka naʻe ʻikai ke totongi ange ʻe ha taha ia ʻene ngāué he ʻaho ko ʻení pea naʻe ʻikai ke ʻi ai ha paʻanga ke fakatau maiʻaki ha mā. Naʻá ne ʻiloʻi ʻoku fuʻu fiekaia ʻaupito ʻene fānaú he ko ʻenau kai fakamuimuí pē ko ha kiʻi konga mā siʻisiʻi pē he ʻa ne efiafí. Naʻe tofi ua ʻe Mikaele ʻene konga maá mo Malia ʻa ia naʻá ne kei fiekaia pē ia kae ʻikai foki ke mahino kiate ia ʻa hono ʻuhinga ʻo e ʻikai ke ʻi ai ha meʻakaí he naʻá ne fuʻu kei siʻi. Naʻe fakatokangaʻi atu ʻe Tōmasi ʻoku teʻeki ke kai ʻa e fineʻeikí peá ne ʻoange maʻana ha konga mei heʻene meʻi maá.

“Naʻe fie maʻu ʻe Mikaele mo Tōmasi ke na tokoni. Naʻe manatuʻi ʻe Mikaele ʻa e ngaahi talanoa naʻe fai ange ʻe heʻene fineʻeikí ʻo kau ki he akonaki ʻa Sīsū [Kalaisi] ki he kakaí ke nau lotu ʻo kole ha tokoní. Naʻe fie maʻu tokoni ʻa Mikaele mo Tōmasi, ko ia ne na tūʻulutui ʻo lotu. Hili ʻena lotú, naʻá na ō atu ki he fale taʻo maá ʻo kole kia ʻAlanisou pe ʻe lava ke na fai ha fanga kiʻi fekau pe ngāue maʻana. Naʻe ʻikai foki ke ʻiloʻi ʻe ʻAlanisou ia ʻokú na fiekaia peá ne tala ange ʻe ia ʻikai. Naʻe hoko atu pē ʻa ʻena kumi ngāué. ʻI heʻene fakapoʻuli hifó kuo ʻi ai ʻena kiʻi sēniti ka naʻe ʻikai pē ke feʻunga.

“Naʻe foki leva ʻa e ongo tamaikí ni ki ʻapi kuó na fiekaia mo loto mamahi. ʻI heʻena luelue atu he veʻehalá, naʻe lele mai ha tangata ʻi haʻane pasikala. Naʻá ne tau ʻi ha foʻi hake pea punakaki mei heʻene kató ha meʻa. Naʻe lele mui atu ʻa Mikaele ʻo ui atu ke ne tuʻu mai ka naʻe lele pē ʻa e tangatá ia. Naʻe toʻo hake ʻe Tōmasi ʻa e kofukofú ke ne sio pe ko e hā. Tā ko e foʻi mā kei foʻou. Naʻá na toe foki atu leva ki he fale taʻo mā ʻa ʻAlanisoú ʻo fakamatala ange ʻa e meʻa naʻe hokó. Naʻe manatuʻi ʻe ʻAlanisou ʻa e tangata ko ʻení peá ne tala ange te ne toki ʻoange haʻane foʻi mā ʻe taha kapau ʻe toe foki mai. Naʻá ne fakahā ange leva ki he ongo tamaikí ni te ne fakatau atu kiate kinaua ʻa e foʻi mā naʻe toó ʻaki ʻa e totongi vaeua pē. Naʻe lau fakavave hake ʻe Mikaele mo Tōmasi ʻa ʻena sēnití; naʻe feʻunga mālie pē. Naʻá na fakatau ʻa e foʻi maá peá na fakavave atu ki honau ʻapí.

“Naʻe ʻohovale ʻa e fineʻeikí heʻene sio ki he foʻi maá. Naʻe fakamatalaʻi ange ʻe he ongo tamaikí ʻa hono tali ʻo ʻena lotú. ʻI he efiafi ko ʻení, naʻe tūʻulutui hifo ʻa e siʻi fāmili fiekaia ko ʻení ʻo fakamālō ki he [Tamai Hēvaní] koeʻuhí ko e meʻakai naʻe foaki ke nau maʻú” (Walk in His Ways: Basic Manual for Children, Part B [1979], p. 25).

Ngaahi fakatātā naʻe kosí mo e talanoá

  • Naʻe tāpuekina fēfē ʻe he Tamai Hēvaní mo Sīsū Kalaisi ʻa Mikaele mo Tōmasí? (ʻAki ʻena tali ʻa ʻena lotú.)

Fakamatala ʻa e faiakó

Fakamatalaʻi ange ki he fānaú ʻoku tāpuakiʻi ʻe he Tamai Hēvaní mo Sīsū Kalaisi ʻa e fānau īkí ʻo tatau ai pē pe ko e fē ʻa e feituʻu ʻoku nau nofo ai ʻi he māmaní. ʻOku tatau ʻa e Siasi moʻoni ʻo Sīsū Kalaisí ʻi he māmaní hono kotoa. Tala ange ʻoku maʻu ʻe he fānau ʻi he Siasí ʻa e faingamālie ke nau ʻalu ki he Palaimelí, ʻa ia ʻoku nau hivaʻi ai ʻa e ngaahi hiva tatau mo fanongo ki he ngaahi lēsoni tatau ʻoku fakahoko ʻi he māmaní hono kotoa. ʻOku tui ʻe he fānau homou toʻú he Siasí ʻi māmani kotoa ʻa e ngaahi mama FKT ke tokoni kiate kinautolu ke nau manatuʻi ke fili ki he totonú. ʻOku papitaiso ʻa e fānau taʻu valu ʻi he Siasí, tatau ai pē pe ʻoku nau nofo ʻi fē. ʻE lava pē ke papitaiso kinautolu ʻi he vai papi he fale lotú, ano ʻoku momokó, tahí, pe ʻi ha kiʻi ano pe vai. Ka ʻoku papitaiso maʻu pē kinautolu ʻi he fakauku ʻe ha taha ʻokú ne maʻu ʻa e lakanga fakataulaʻeikí.

Fakamatala Fakanounoú

Folofolá mo e fakamoʻoni ʻa e faiakó

Lau ki he fānaú ʻa e 2 Nīfai 26:33, ʻo kamata pē mei he “pea ʻokú ne fakaafeʻi ʻa kinautolu kotoa pē ke nau haʻu kiate ia.” ʻOsi ko iá pea fekau e fānaú ke nau fakamatala tautaufetongi pe ʻoku nau ʻiloʻi fēfē ʻoku ʻofa ʻa Sīsū Kalaisi ʻiate kinautolu.

Fai hoʻo fakamoʻoní ʻoku ʻofa ʻa e Tamai Hēvaní ʻi he fānau iiki kotoa pē, tatau ai pē pe ko hai kinautolu, pe ʻoku nau nofo ʻi fē, pe ko e fale fēfē ʻoku nau nofo aí, pe ʻoku lanu hā honau ʻulú, matá pe kilí. ʻOku finangalo ʻa e Tamai Hēvaní ke tau fiefia hono kotoa pea tau toe foki hake ʻo nofo fakataha mo ia ha taimi.

Hiva

Fekau e fānaú ke nau hivaʻi pe lau ʻa e lea ʻo e “Children All Over the World”.

Fakaafeʻi ha taha ʻo e fānaú ke ne fai ʻa e lotu tukú.

Laʻi peesi tufá

Tufa ki he fānaú ʻa e laʻi peesi tufa ko e “ʻOku ʻOfa ʻa Sīsū Kalaisi ʻIate Au” ʻi heʻenau hū ki tuʻa mei loki akó. Fakaafeʻi kinautolu ke nau fakahā ki honau fāmilí ʻa e meʻa kuo nau ako fekauʻaki mo e ʻofa ʻa Sīsū ʻi he fānau ʻo e māmaní.

Ngaahi ʻEkitivitī Fakatupulakí

Fili mei he ngaahi ʻekitivitī ko ʻení ʻa e ngaahi ʻekitivitī ʻe ʻaonga taha ki hoʻo kalasí. ʻE lava pē ke ke fakaʻaongaʻi kinautolu ʻi he loto lēsoní, pe ko hano fakamanatu pe fakamatala fakanounou ʻo e lēsoní. Vakai ki he “Taimi Kalasí” ʻi he “Ko e Ngaahi Tokoni maʻá e Faiakó” ke maʻu mei ai ha ngaahi fakahinohino kehe.

  1. Haʻu mo ha ngeʻesi hina lēmani. Fekau e fānaú ke nau nofo fakafuopotopoto ʻi he falikí. Tala ange ʻi he hili hoʻo vilohi ʻa e foʻi hiná ʻe tuʻu ia ʻo hanga ki ha taha ʻo kinautolu. ʻE fakahā mai leva ʻe ha toko taha ʻoku tuhu ki aí ha faʻahinga meʻa ʻokú ne fakahaaʻi ʻoku ʻofa ʻa Sīsū ʻiate ia. ʻOku hanga leva ʻe he toko taha ko ʻení ʻo vilohi ʻa e foʻi hiná. Feinga ke maʻu ʻe he tamasiʻi mo e taʻahine kotoa pē ha faingamālie ke ne vilohi ʻa e foʻi hiná ʻaki hono fekau kinautolu kuo nau ʻosi kaú ke nau ʻunu kinautolu ki mui mei he foʻi siakalé.

  2. Akoʻi ki he fānaú ʻa e foʻi maau ko ʻení mo hono fakatātaaʻí:

    ʻOku ʻOfa ʻa Sīsū ʻi he Fānau Īkí

    ʻOku lele hifo ha fānau he halá (lele tuʻu maʻu)

    Honau vaʻé, ʻene omá (tuhu ki he vaʻé)

    Feteketekeʻi kae kehe pē ke lava (ʻai e ongo nimá ke hangē ʻoku feteketekeʻí)

    Ofi kia Sīsū, matā hono fofonga (Tuʻu ʻete ʻo sio takai holo)

    “Tuli kinautolu” lea ia ʻa e mātuʻá (ʻai e nimá ki he fatafatá pea ueʻi ke mavahe mei ai)

    “Ko Sīsuú ʻoku fuʻu femoʻuekina” (mata ʻita pea kalokalo e ʻulú)

    “Tuku ke nau haʻu” ko ʻEne folofolá ia (taʻaloʻaki e nimá ke haʻu)

    ʻOku nau ʻofeina, pea ʻoku ʻonautolu ʻa e Puleʻangá” (ʻai e ongo nimá ke hangē ʻokú ke kuku pe kitá).

  3. Mahalo pē te ke fie aleaʻi mo e fānau lalahí ʻa e ngaahi foʻi moʻoni ko ʻení ʻa ia ʻoku nau fakahā mai ʻa e ʻofa ʻa Sīsū Kalaisi ʻiate kitautolú. Hanga ʻo fakamamafaʻi ʻoku lava pē ke tau maʻu ʻa e ngaahi tāpuaki ko ʻení ʻo tatau ai pē pe ʻoku tau nofo ʻi fē.

    • Kuo foaki mai ʻe Sīsū Kalaisi ʻa e ngaahi fekaú ke fakahinohinoʻi kitautolu.

    • ʻOku tau maʻu ha kau palōfita ke tataki kitautolu.

    • ʻOku lava ke tau fakatomala koeʻuhí he kuo fai ʻe Sīsū Kalaisi ʻa e fakalelei maʻa ʻetau ngaahi angahalá.

    • ʻOku lava ke tau maʻu ʻa e ngaahi tāpuaki ʻo e lakanga fakataulaʻeikí.

  4. Fekau e fānaú ke nau tā mo valivali ha fakatātā ʻo ha faʻahinga meʻa ʻokú ne fakahaaʻi mai ʻoku ʻofa ʻa Sīsū Kalaisi ʻiate kinautolu (hangē ko e fāmilí, ʻuluʻakaú, matalaʻiʻakaú pe fanga manú).

  5. Tokoniʻi ʻa e fānaú ke nau fai ha ngāue lelei maʻaha taha he lolotonga ʻa e uike hoko maí pea nau teuteu mai ke fakamatala kau ki ai ke fanongo ʻa e kalasí. Kapau ʻe lava peá ke fakamanatuʻi kiate kinautolu ʻa e meʻá ni ʻi he lolotonga ʻo e uiké.