Nefi vastasi kysymykseeni

Synnyin kirkon piirissä, mutta kasvuvuosinani perheeni kävi harvoin kirkossa. Tästä huolimatta keksin aina itse keinon päästä kirkkoon. 1970-luvun alkupuolella palvelin seminaarinopettajana Pittsburgissa Kansasissa Yhdysvalloissa. Kun opiskelimme Mormonin kirjaa, annoin luokalleni – ja itselleni – haasteen lukea koko Mormonin kirja. Eräänä päivänä ollessani lukemassa sain voimallisen todistuksen siitä, että kirja on totta.

Muutama vuosi myöhemmin vanhempani tulivat käymään. Heidän käyntinsä aikana isä toi esiin joitakin asioita, joista olimme eri mieltä ja joista en halunnut keskustella hänen kanssaan. Hän kuitenkin jatkoi sinnikkäästi, kunnes olin vähällä menettää malttini. Poistuin hetkeksi makuuhuoneeseeni, missä polvistuin ja rukoilin taivaallista Isää ja pyysin Häneltä apua tullakseni toimeen isän kanssa. Vastaus tuli ajatuksen muodossa: kertomus Nefistä ja rikkoutuneesta jousesta.

Syvennyin kertomukseen, joka on Ensimmäisen Nefin kirjan luvussa 16. Ajattelin sitä, miten Nefi oli kyllin nöyrä mennäkseen isänsä luo, joka oli nurissut Herraa vastaan, ja kysyäkseen, minne hänen pitäisi mennä hankkimaan ravintoa (ks. jae 23). Se ajatus mielessäni tunsin innoitusta mennä isäni luo ja pyytää hänen opastustaan sekä pappeuden siunausta.

Kun palasin olohuoneeseen ja pyysin isältä siunausta, hänen sydäntään kosketettiin ja hän alkoi itkeä. ”Minun täytyy vähän miettiä sitä”, hän sanoi.

Muutaman seuraavan päivän aikana hän paastosi ja rukoili. Sitten ennen kuin isä ja äiti lähtivät, isä antoi minulle kauniin siunauksen.

Sen kokemuksen jälkeen isä alkoi tehdä elämässään muutoksia. Palatessaan kotiinsa Kansasista vanhempani kävivät Aadam-ondi-Ahmanissa Missourissa Yhdysvalloissa, missä isäni koki voimallisen hengellisen kokemuksen.

Ennen pitkää vanhemmistani tuli aktiivisia ja sitoutuneita myöhempien aikojen pyhiä. Muutaman seuraavan vuoden aikana he palvelivat yhdessä kaksi kertaa lähetystyössä – ensin Saksassa ja sitten temppeliaukiolla Salt Lake Cityssä. Isä palveli vaarnan patriarkkana, kun hän kuoli vuonna 1987.

Herra tiesi, että isä oli hyvä mies. Minä sain vastaukseni Mormonin kirjasta, ja sen ansiosta, että toimin saamani kehotuksen mukaan, isä ymmärsi, että hänen täytyi olla perheemme johtaja. Tämä kokemus muutti koko elämämme.

Olen oppinut, että Mormonin kirja on tosiaan toinen todistus Jeesuksesta Kristuksesta ja että se on kirjoitettu meidän aikaamme varten. Tiedän, että voin kääntyä sen puoleen aina kun olen lannistunut ja missä tahansa tilanteessa. Se sisältää vastaukset.

Tosiaan Kristuksen sanat kertovat meille kaiken, mitä meidän tulee tehdä (ks. 2. Nefi 32:3).