2020
Ko Hono Fakamālohia ʻe he Paʻá ʻa ʻEku Fakamoʻoni ki he Fanongonongo ki he Fāmilí
Sepitema 2020


Ko Hono Fakamālohia ʻe he Paʻá ʻa ʻEku Fakamoʻoni ki he Fanongonongo ki he Fāmilí

Naʻe ʻikai ko ha meʻa mahuʻinga lahi kiate au ke ʻi ai ha fānau, ka ʻi he taimi ne fakafokifā ai ʻeku fehangahangai mo e fakakaukau hangehangē ka ʻikai lava ke maʻu ha fānaú, naʻe liliu ʻaupito hoku lotó.

Naʻá ku kau ki he Siasí ʻi heʻeku taʻu 16 pea ʻi heʻeku taʻu 17, naʻe hoko ha mana pea u mavahe ai mei ʻIngilani ki ʻAmelika, ke mavahe mei he moʻui masivá. Naʻá ku tuenoa ʻaupito mo manavahē, ka naʻá ku fakapapauʻi ʻeku filí. Naʻe taha pē ʻeku palaní: ke u tuʻumālie mo ʻiloa. ʻI he ngaahi taʻu siʻi kimuʻá, ne u sio ʻi ha fakamatala fekauʻaki mo ha fale ʻoku tauhi ai ha fānau ʻikai haʻanau mātuʻa ʻi Lomēnia, ʻa ia naʻá ne uesia lahi ʻaupito hoku loto kei siʻi mo mālohí. Naʻe ʻikai foʻou kiate au ʻa e palopalema ʻo e kei tupu haké, ko ia ne u fokotuʻu ha taumuʻa ke maʻu ha paʻanga feʻunga ke fakapaʻanga ʻaki ʻa e fale ʻoku tauhi ai e fānau ʻikai ha mātuʻá mo fai ha meʻa makehe ʻi he māmaní.

Naʻe ʻikai ke u ʻilo he taimi ko iá ʻa e tuʻunga makehe ʻe iku ki ai ʻeku moʻuí. Naʻá ku mali ʻi heʻeku taʻu 25, pea naʻe kau leva hoku husepānití ki he Siasí. ʻI he taimi ko iá, naʻe lava ke hoko ʻo ola lelei ʻeku feingá, ka naʻá ku kei fekumi pē ki he “lavame‘a moʻoní” (ʻa e meʻa ko ia ne u pehē ʻi he taimi ko iá ko e lavameʻa moʻoní: ongoongoá mo e koloaʻiá). Ne u fakaʻamu ke u fai ha meʻa makehe moʻoni. Naʻe kiʻi kehe ʻa e ʻikai ke u fie maʻu ke u feitamá, ka naʻá ku maʻu ha ongo mālohi ʻoku ʻikai totonu ke ma fai ha meʻa ke taʻofi ai haʻaku feitama. Naʻe hoko ʻo moʻoni ʻeku ongó, koeʻuhí, naʻe ʻikai hoko ha meʻa hili ha taʻu ʻe taha.

Fehangahangai mo e Paʻá

ʻI heʻeku tupu haké, naʻá ku ʻofeina maʻu pē ʻa e fānaú neongo naʻe ʻikai kau ʻi heʻeku palaní ʻa e maʻu ha fānau ʻo laka hake ʻi he toko tahá pe toko ua ʻamui ange ʻi he kahaʻú. Naʻe ʻikai te u fakakaukau te u fuʻu loto-mamahi ʻo kapau he ʻikai te u lava ʻo maʻu ha fānau, ka ʻi heʻeku fehangahangai mo e fakakaukau hangehangē ka ʻikai lava ke u fanaú, naʻá ku fuʻu loto-mamahi ʻaupito.

ʻI he taʻu ʻe ua hono hokó, naʻá ku ʻiteʻita, loto-mamahi, mo taumuʻavalea. Ko e mālié he naʻe ʻomi ʻa e “Ko e Fāmilí: Ko ha Fanongonongo ki Māmani” ʻi he taimi naʻá ku mali aí, pea naʻe fakalalahi hono tākiekina au ʻe he pōpoaki ko iá ʻi ha founga fakalotosiʻi koeʻuhi naʻá ku ongoʻi hangē ʻoku ʻikai ke u lava ʻo fakahoko hoku fatongia ke maʻu ha fānaú. ʻI he taimi naʻá ku ʻaʻahi ai mo hoku husepānití ki he kau toketaá, naʻe ʻikai ke nau ʻiloʻi ha faʻahinga ʻuhinga ki he ʻikai ke u fanaú. Naʻe hangē ʻoku taʻe totonu iá. Naʻá ku fifili pe ko e hā e ʻuhinga kuo fai ai eni ʻe he ʻOtuá kiate aú. Naʻe ʻikai ke u ʻilo, ka naʻe liliu hoku lotó. Naʻá ku tokanga taha maʻu pē au ki he ola lelei ʻeku feingá, ka ʻi he taimí ni, ko e fuofua taimi ia ʻi heʻeku moʻuí naʻá ku loto ke u maʻu ha pēpē ʻo laka hake ʻi ha toe meʻa.

ʻI he hili ha ngaahi taimi, naʻá ku ongoʻi liʻekina lahi ange, taumuʻavalea, tuenoa… mo siʻaki ʻe he ʻOtuá. Naʻá ku fofonga malimali mo fiefia, ka naʻe ʻikai mahino ki ha taha ʻa e meʻa ʻoku ou foua mo hoku husepānití. ʻI ha ʻaho ʻe taha, naʻá ku talanoa ai mo e kui fefine hoku husepānití, ʻa ia ko ha fefine poto mo fakalaumālie. ʻI heʻeku vahevahe ʻeku ngaahi ongó kiate iá, naʻá ne pehē, “ʻOkú ke ʻilo, ‘oku lahi ha ngaahi founga kehe ke ke hoko ai ko ha faʻē.” Naʻe ongo ʻa ʻene ngaahi leá ki hoku lotó. Naʻe fakavaivaiʻi hoku lotó. Ne u ʻilo ko ha tali ʻeni mei he Tamai Hēvaní. Naʻá ku fakakaukau pē au ke maʻu haʻaku pēpē ʻo fakafou ʻi hoku sinó. Naʻá ku tui ʻoku ʻi ai ʻa e faingamālie ke hoko ha meʻa lelei kapau te ma fakakaukau ki ha ngaahi fili kehe. Ne ma hoko ko ha ongomātuʻa ohi fakataimi.

Mātā e Toʻukupu ʻo e ʻEikí ʻi Heʻeku Moʻuí

Ko ʻema fuofua pēpē ohi fakataimí, ko Penisimani. Naʻe lōmekina au ʻe hoku vā mo iá, ka ne u ongoʻi ha ueʻi hangehangē ka ʻikai nofo mo kimaua ʻo taʻengatá. Naʻá ku loto-mamahi ʻi he fakakaukau atu ʻe mavahe ia meiate kimauá. Pea naʻá ku fuʻu fie maʻu ha pēpē ʻe lava ʻo nofo maʻu mo aú. Naʻe tokoni ʻa e Tafaʻaki Tokoni ʻa e Siasí ki he Fāmilí ʻi he taimi ko iá, ha ngaahi mātuʻa ke nau ohi ha fānau, ko ia ne u talanoa mo ʻeku pīsopé ke maʻu ha fakamatala. Ne u maʻu ha telefoni ʻi he uike hono hokó mei ha tokotaha ngāue fakasōsiale ʻa ia naʻá ne fekumi ha ʻapi ʻe lava ʻo ohi fakataimi/ohi ai ha pēpē. Naʻá ku fiefia ʻi heʻeku fanongo ki hení. Neongo ʻa e hangehangē ka ʻi ai ha ngaahi palopalema ʻi he fakalakalaka ʻa e pēpeé, ne ma ongoʻi hono tataki kimaua ʻe he toʻukupu ʻo e ʻEikí pea naʻá ma maʻu ʻa e tui ke ma laka atu ki muʻa. He ʻikai te u loi—naʻá ku ilifia. Ka naʻe ongo tonu ia, pea naʻe ʻomi ʻa e pēpē ko Tanielá ki homa ʻapí he pō pē ko iá.

Hili ha ngaahi ʻaho naʻá ne puke lahi ʻaupito pea fakatokoto ia ʻi falemahaki, pea naʻe pēseti ʻe 50 ʻa e faingamālie ke moʻui aí. Naʻá ku tangutu ʻi hono veʻe mohengá ʻi he ʻaho ʻe 11 mo lotua mo tangi koeʻuhi ko ia. Naʻe teʻeki ke u mavahe tuʻo taha mei he falemahakí. ʻI he taimi naʻe haʻu ai e ongomātuʻa moʻoni ʻo Tanielá ke sio kiate iá (naʻe teʻeki aofangatuku ʻa e ohí), naʻá ku tuʻu ai ʻo hangē kuo mole ha meʻá! Ka naʻe hangē ʻoku ʻikai ke nau fetaulakí pea ʻikai ke hā mai ha faʻahinga ongo ʻi heʻena sio kia Tanielá.

Ko ha momeniti “fakaofo” ia kiate au. Ne u fakatokangaʻi leva ko e faʻē moʻoni au ʻa Tanielá! Naʻe ʻikai mahuʻinga pe ne u fanauʻi ia—naʻe fakataumuʻa pē ia maʻaku. Naʻá ku ako ha meʻa lahi fekauʻaki mo e tuʻunga fakaefaʻeé ʻi he ngaahi ʻaho ʻe 11 ko iá. Ne u mei fai ha faʻahinga meʻa pē maʻana.

Naʻe fakahaofi e moʻui ʻa Tanielá. Naʻe foki ʻa Penisimani ki hono fāmili totonú. Ka naʻe ʻafio ʻa e ʻEikí ʻi homa tafaʻakí. Talu mei ai, kuó ma toe ohi mo ha fānau kehe ʻe toko ono pea kuó ma aʻusia ʻi he mana ʻa hono fanauʻi ha toko ua kiate kimaua. Ne u mei lava ke kalanga mei he funga falé kau ki he ngaahi mana kuó u mātā ʻi heʻeku moʻuí. ʻOku ou maʻu ha fakamoʻoni ki he talaʻofa ʻa e Tamai Hēvaní kiate kitautolú te tau maʻu ʻa e ngaahi tāpuaki ʻoku tau fakaʻamuá, ʻo aʻu ki he ngaahi founga ne ʻikai ke tau mei ʻamanaki ki ai pe ʻi he taimi ne tau ʻamanaki ai ʻe hokó (vakai, 2 Nīfai 10:17; ʻAlamā 37:17).

ʻOku Tau Kau Kotoa ʻi Heʻene Palaní

ʻOku faingataʻa ʻi he taimi ʻe niʻihi ʻa e fānau ʻe toko hivá. ʻOku ʻikai toe ʻosi ʻa e foó, kehekehe ʻa e ngaahi ʻulungāngá, pea ʻoku maʻu ʻe he fānau takitaha ʻa e palopalema kehekehe. Ka ʻoku ou ʻilo naʻe ʻomi kinautolu mei langi. Ko hono moʻoní, ʻoku ou ongoʻi kuo hoko ʻo moʻoni ʻa ʻeku fakaʻānaua ke fai ha meʻa makehe mo fokotuʻu haʻaku fale ʻoku tauhi ai e fānau ʻikai ha mātuʻá!

Naʻe tataki au ʻe he paʻa hoku manavá ki hoku ngaahi tāpuaki maʻongoʻonga tahá. ʻOku ou ongoʻi hangē naʻe pau ke u loto-fakatōkilalo moʻoni kae lava ke u talangofua ki he finangalo ʻo e ʻOtuá kae ʻikai ko ʻeku fiemaʻú. Naʻá ku aʻusia ʻa e “fuʻu liliu lahi ʻi [hoku] lotó” (vakai ʻAlamā 5:13). Pea ʻi he faʻahinga talangofua ko ʻení, kuó Ne tataki au. Kuó ne tāpuekina au ʻaki ha ngaahi misi, vīsone, mo ha ngaahi mana ʻa ia kuó ne tataki au ki he tamasiʻi takitaha. Kuo ʻi ai maʻu pē Haʻane palani maʻaku! Naʻa mo e taimi ne u ongoʻi kuo fakangaloʻi aú, naʻá Ne ʻi ai.

ʻE lava ke fakataʻelata mo fakamamahi ʻa e paʻá. ʻOku ou fakakaukau atu ki he ngaahi ʻaho ko ia naʻe faingataʻa ai ke u ʻalu ki he lotú taʻe ʻi ai ha fānaú—ʻi he taimi ne ngali fakamamahi ai ʻa e fanongonongo ki he fāmilí. Naʻe ʻikai ke u mamata he taimi ko iá ki he meʻa ʻoku ou mātā he taimi ní. Naʻe kaunga maʻu pē ʻa e ngaahi lea ʻofa ʻi he fanongonongó kiate au. Neongo hotau ngaahi tūkungá, ka ʻoku ʻi ai moʻoni hotau mahuʻinga ʻi he palani taʻengata ʻa e Tamai Hēvaní.