Seminelí mo e ʻInisititiutí
Lēsoni 24: Kau Mēmipa Taautaha Lalahi ʻo e Siasí


Lēsoni 24

Kau Mēmipa Taautaha Lalahi ʻo e Siasí

Talateú

ʻOku fakamamafaʻi ʻe he ongoongolelei ʻo Sīsū Kalaisí ʻa e ngaahi tāpuaki taʻengata ʻoku maʻu ʻi he nofo-malí mo e ngaahi vā fetuʻutaki fakafāmilí. Ka ʻoku tokolahi ha kāingalotu ʻo e Siasí ʻoku nau ʻi ha ngaahi tūkunga ʻoku ʻikai ke nau lolotonga maʻu ai e faingamālie ki he nofo-malí mo e fāmilí. ʻOku fakamamafaʻi ʻe he lēsoni ko ʻení ʻoku fakahoko ʻe he kau mēmipa tāutaha ʻo e Siasí ha tokoni mahuʻinga ki he puleʻanga ʻo e ʻEikí. Neongo ʻoku faʻa fakatatali ʻa e ngaahi tāpuaki ʻo e nofomalí mo e fāmilí, ka ʻoku ʻikai fakaʻikaiʻi kinautolu kiate kinautolu ʻoku tauhi faivelenga ki heʻenau ngaahi fuakava mo e ʻOtuá.

Laukonga Puipuituʻá

  • Gordon B. Hinckley, “A Conversation with Single Adults,” Ensign, Mar. 1997, 58–63.

  • Spencer J. Condie, “Maʻu ʻa e Ngaahi Talaʻofa Fungani mo Mahuʻingá,” Ensign pe Liahona, Nōvema 2007, 16–18.

Ngaahi Fokotuʻu ki hono Akoʻí

1 Kolinitō 12:12–20, 25–27

Kāingalotu tāutaha ʻi ha Siasi ʻoku tokanga ki he fāmilí

Fakaafeʻi e kau akó ke nau vahevahe ha niʻihi ʻo e ngaahi faingataʻa ʻe lava ke aʻusia ʻe he kau mēmipa tāutaha ʻo e Siasí ʻi he taimi ʻoku nau kau atu ai ki ha uooti pe kolo ʻoku tokolahi ai e kau mēmipa kuo mali pea ʻi ai ʻenau fānaú. (ʻE lava ke ongoʻi loto foʻi, tuenoa pea taʻetokangaʻi ʻa e kāingalotu taautaha ʻo e Siasí ʻi he ngaahi fakataha mo e ngaahi kalasi ʻoku akoʻi ai kau ki he nofomalí mo e fāmilí.)

  • ʻOkú ke pehē ʻe founga fēfē hano tokoniʻi ʻe he kāingalotu kehe ʻo e Siasí ʻa e kakai lalahi tāutahá ke nau ongoʻi ʻoku nau kau atu pea mo mahuʻinga ʻi he ngaahi fakataha mo e ʻekitivitī ʻa e Siasí?

Fakaʻaliʻali ʻa e fakamatala ko ʻeni naʻe fai ʻe Palesiteni Hauati W. Hanitaá (1907–95), pea kole ki ha tokotaha ako ke ne lau leʻolahi ia:

ʻĪmisi
President Howard W. Hunter

“Ko e Siasí ʻoku maʻá e kāingalotú kotoa. … Ko kitautolu kotoa pē, tāutaha pe mali, ʻoku tau kehekehe pea ʻi ai ʻetau ngaahi fie maʻu fakafoʻituitui, pea ʻoku kau ai ʻa e fakaʻamu ke ʻiloʻi ko ha fānau fakafoʻituitui ʻaonga ʻa e ʻOtuá. …

“Ko e Siasi ʻeni ʻo Sīsū Kalaisí, ʻʻoku ʻikai ko e siasi ʻo e kau malí pe tāutahá pe ko ha toe kulupu pe taha fakafoʻituitui” (“The Church Is for All People,” Ensign, June 1989, 76).

Fakamatalaʻi ange naʻe fakatatau ʻe he ʻAposetolo ko Paulá ʻa e Siasí ki ha sino ʻo e tangatá pea fakatatau ʻa e kāingalotu fakafoʻituitui ʻo e Siasí ki he ngaahi kongokonga ʻo e sinó. Fakaafeʻi ha niʻihi ʻo e kau akó ke taufetongi ʻi hono lau leʻolahi ʻa e 1 Kolinitō 12:12–20 lolotonga iá, ʻoku kumi ʻe he toenga ʻo e kalasí ʻa e founga naʻe fakafehoanaki ai ʻe Paula ʻa e ngaahi kongokonga ʻo e sinó ki he kau mēmipa ʻo e Siasí.

  • Ko e hā ha ngaahi pole te tau fehangahangai mo ia kapau he ʻikai kakato ha konga ʻe taha pe lahi ange hotau sinó?

  • Ko e hā e tefitoʻi moʻoni ʻoku akoʻi mai ʻe he talanoa fakatātā ko ʻeni ʻa Paulá ʻo kau ki he Siasí mo hono kāingalotú? (Mahalo ʻe ʻilo ʻe he kau akó ha ngaahi tefitoʻi moʻoni mahuʻinga. Fakapapauʻi ʻoku fakamamafaʻi ʻa e tefitoʻi moʻoni ko ʻení: ʻOku mahuʻinga e mēmipa kotoa pē ʻo e Siasí pea ʻe lava ke ne fai ha tokoni mahuʻinga ki he Siasí.)

  • Ko e hā ha ngaahi tokoni kuó ke mātā kuo fakahoko ʻe he kāingalotu tāutaha homou uōtí pe koló ki he Siasí?

Kole ki ha tokotaha ako ke lau ʻa e 1 Kolinitō 12:25–27. Fakaafeʻi e kalasí ke nau kumi e meʻa ʻe lava ke fai ʻe he kāingalotu ʻo e Siasí ke hoko ʻo uouangatahá.

  • Ko e hā ʻe lava ke fai ʻe he kāingalotú kotoa, mali pe tāutaha, ke fetokoniʻaki ai ke nau ongoʻi uouangataha mo e kau mēmipa kehe ʻo e uōtí pe koló?

Fakaʻaliʻali pea lau ʻa e fakamatala ko ʻeni ʻa ʻEletā Lōpeti D. Heili ʻo e Kōlomu ʻo e Kau ʻAposetolo ʻe Toko Hongofulu Mā Uá:

ʻĪmisi
Elder Robert D. Hales

“ʻOku tau kau kotoa ki ha kolo ʻo e Kāingalotú, ʻoku tau fie maʻu ke fetokoniʻaki, pea ʻoku tau ngāue kotoa pē ki he taumuʻa tatau. ʻE lava ʻe ha taha pē ʻo kitautolu ʻo fakamavaheʻi kitautolu mei [hotau fāmili fakauōtí pe fakakoló] tuʻunga ʻi hotau ngaahi faikehekehé. Ka kuo pau ke ʻoua naʻa tau taʻofi pe fakamavaheʻi kitautolu mei ha ngaahi faingamālie koeʻuhí ko e ngaahi faikehekehe ʻoku tau fakakaukau ʻoku ʻiate kitautolú. Kae tuku ke tau vahevahe ʻetau ngaahi meʻafoakí mo e ngaahi talēnití mo e niʻihi kehé, ʻo ʻoatu ʻa e ʻamanaki leleí mo e fiefiá kiate kinautolu, pea ʻi hono fai iá, ʻoku hiki hake hotau laumālié” (“Belonging to a Ward Family,” Ensign, Mar. 1996, 16).

  • Kuo tokoniʻi fēfē koe ʻe hoʻo feinga ke tali e ngaahi uiuiʻí pea kau atu ki ho uōtí pe koló ke ke ongoʻi uouangataha ange ai mo e kau mēmipa kehé?

Hepelū 11:1, 6, 8–13, 16

Ko e tatali ki he ngaahi tāpuaki kuo talaʻofa maí

Fakaʻaliʻali ʻa e fakamatala ko ʻeni naʻe fai ʻe ʻEletā Tāleni H. ʻOakesi ʻo e Kōlomu ʻo e Kau ʻAposetolo ʻe Toko Hongofulu Mā Uá, pea kole ki ha tokotaha ako ke lau leʻolahi ia:

ʻĪmisi
Elder Dallin H. Oaks

“ʻOku totonu ke maʻu ʻe kinautolu ʻoku teʻeki malí ʻa e holi ke mali ʻi he temipalé pea fakamuʻomuʻa ʻa e ngāue ke fakahoko iá. ʻOku totonu ke fakaʻehiʻehi ʻa e toʻu tupú mo e kau tāutaha kei talavoú mei he fakakaukau ko ia ʻoku tonu fakapolitikale kae hala ʻi he taʻengatá, ʻa ia ʻokú ne fakamaʻamaʻaʻi e mahuʻinga ʻo e malí mo e maʻu ʻo ha fānaú” (“Holi ʻo e Lotó,” Ensign pe Liahona, Mē 2011, 44).

  • ʻOkú ke pehē ko e hā ʻe ongoʻi lotosiʻi ai ha niʻihi ʻo e kāingalotu tāutahá ʻi he taimi ʻoku nau fakalaulauloto ai ki he tokāteline ko ia “ko e mali ʻi ha vā ʻo ha tangata mo ha fefine naʻe tuʻutuʻuni ia ʻe he ʻOtuá pea ko e familí ko e uho ia ʻo e palani ʻa e Fakamoʻuí ki he ikuʻanga taʻengata ʻo ʻEne fānaú”? (“Ko e Fāmilí: Ko ha Fanongonongo ki Māmani,” Ensign pe Liahona, Nōvema 2010, 129).

Fakamatalaʻi ange, neongo ko e nofomalí mo e fāmilí ko e lelei taha ia ʻoku tau fakakaukau ki aí, ka ʻoku tokolahi e kau mēmipa kakai lalahi tāutaha ʻo e Siasí ʻoku nau taʻepauʻia pe te nau mali. Mahalo ʻe fifili ʻa kinautolu ʻoku vete malí pe uitoú pe te nau toe mali.

Lau leʻolahi ʻa e fakamatala ko ʻeni meia ʻEletā D. Toti Kulisitofasoni ʻo e Kōlomu ʻo e Kau ʻAposetolo ʻe Toko Hongofulu Mā Uá, pea kole ki he kau akó ke nau kumi e meʻa kuo fai ʻe he Fakamoʻuí ke fakaʻatā ʻa e ngaahi tāpuaki taʻengatá maʻanautolu ʻoku ʻikai ke nau maʻu e ngaahi tāpuaki ʻo e malí mo e fāmilí:

ʻĪmisi
Elder D. Todd Christofferson

“ʻOku ʻikai ke fakasītuaʻi pe fakasiʻisiʻi ʻe hono fakahaaʻi e ngaahi tefitoʻi moʻoni ʻoku kau ki he malí mo e fāmilí ʻa e ngaahi feilaulau mo e lavameʻa ʻa kinautolu ʻoku ʻikai ke nau aʻusia e tuʻunga ko ʻení. ʻOku ʻi ai hamou niʻihi ʻoku ʻikai ke mou aʻusia e tāpuaki ʻo e malí koeʻuhí, ko ha ngaahi palopalema ʻo kau ai ʻa e ʻikai ha taha taau, fetokangaʻaki ʻa e tangata mo e tangata pe fefine mo e fefiné, ngaahi palopalema fakaesino pe fakaʻatamai, pe ko ha manavasiʻi naʻa ʻikai ke ola lelei pea siʻi ai e tuí. Pe naʻá ke ʻosi mali pea ʻikai ke ola lelei ʻa e mali ko iá, pea ʻokú ke nofo ʻo fakahoko tokotaha ai e meʻa ʻoku ʻikai faʻa malava ʻe he toko uá. ʻOku ʻi ai ha niʻihi ʻo kimoutolu ʻoku ʻikai ha fānau neongo e fuʻu holi lahi mo e tautapa ʻi he lotú.

“… ʻOku tau fakamoʻoni taʻe toe veiveiua ki he meʻa naʻe fakataumuʻa ki ai e Fakalelei ʻa Sīsū Kalaisí, pea ʻi he ikuʻangá te Ne totongi huhuʻi ʻa e meʻa kotoa pē naʻe mole meiate kinautolu ʻoku tafoki kiate Iá. ʻOku ʻikai ke ʻi ai ha taha ia kuo tuʻutuʻuni pau mai ke ne maʻu pē ha meʻa siʻisiʻi ange ʻi he meʻa kotoa kuo ʻomi ʻe he tamaí maʻa ʻEne fānaú” (“ʻUhinga ʻo e Malí, ʻUhinga ʻo e Fāmilí,” Ensign pe Liahona, Mē 2015, 52).

  • Ko e hā e tokāteline ʻoku akoʻi ʻe ʻEletā Kulisitofasoni ʻo kau kiate kinautolu te nau maʻu ʻa e ngaahi tāpuaki maʻongoʻonga taha ʻa e ʻOtuá? (Hiki e tokāteline ko ʻení ʻi he palakipoé: ʻOku ʻai ʻe he Fakalelei ʻa Sīsū Kalaisí ke tau lava kotoa ʻo maʻu ʻa e ngaahi talaʻofa kotoa ʻa ʻetau Tamai ʻi Hēvaní.)

  • Ko e hā kuo pau ke fai ʻe ha taha ke maʻu ai ʻa e ʻamanaki lelei ʻoku fakamatalaʻi ʻi he tokāteline ko ʻení?

Fakaʻaliʻali ʻa e fakapapau ko ʻeni ne fai ʻe Palesiteni Sipenisā W. Kimipoló (1895–1985), pea kole ki ha tokotaha ako ke lau leʻolahi ia:

ʻĪmisi
President Spencer W. Kimball

“ʻOku mau palōmesi atu ʻi heʻene fekauʻaki mo e taʻengatá, he ʻikai taʻofi mei ha taha ʻa e ngaahi tāpuaki lahi, maʻongoʻonga mo taʻengatá koeʻuhí ko ha meʻa ne ʻikai ke ne mapuleʻi, ʻe fakahoko maʻu pē ʻe he ʻEikí ʻa ʻEne ngaahi talaʻofá, pea ʻe iku ʻo maʻu ʻe he tokotaha angatonu kotoa ʻa ia ʻoku totonu ke ne maʻú pea mo ia naʻe ʻikai ke ne siʻaki koeʻuhí ko hano foʻui” (“The Importance of Celestial Marriage,” Ensign, Oct. 1979, 5).

Fakamoʻoni ange neongo ʻoku faʻa fakatoloi ʻa e ngaahi tāpuaki ʻa e ʻOtuá, ka ʻoku ʻikai taʻofi ia meiate kinautolu ʻoku feinga ke moʻui angatonú ʻi he taʻengatá.

Kole ki he kau akó ke fakakaukau ki he sīpinga ʻa ʻĒpalahame mo Selá, ʻa ia naʻá na maʻu ʻa e ngaahi talaʻofa mei he ʻOtuá ʻo kau ki hona fāmili naʻe fakatoloi pe ʻikai fakahoko lolotonga ʻena moʻui fakamatelié (vakai, Sēnesi 13:14–17; 15:4–7; 17:1–8, 15–16). Fakamanatu ki he kau akó, ʻe siviʻi ʻetau tuí ʻo hangē ko ia ko ʻĒpalahame mo Selá, ʻaki ha ngaahi talaʻofa ʻe fakatoloi pe ʻikai fakahoko ʻi he matelié.

Kole ki ha tokotaha ako ke lau leʻolahi ʻa e Hepelū 11:1, 6, kae kumi ʻe he kalasí ha fakaʻuhinga ʻo e tuí.

  • Ko e hā ʻoku akoʻi mai ʻe he ngaahi veesi ko ʻení ʻo kau ki he ʻuhinga ʻo e tuí? (Fakamanatu ki he kau akó ke nau sio ki he veesi 1, futinouti b, ʻa ia ʻoku pehē ʻe lava foki ke ʻuhinga ʻa e tuʻungá ko e fakapapau, makatuʻunga, pe fakavaʻe. Manatuʻi ke tokoni ki he kau akó ke fakatupulaki ʻa e ngaahi taukei ako folofola fakatāutahá ʻaki haʻanau vakai ki he ngaahi meʻangāue tokoni fakaakó lolotonga e kalasí.)

  • Ko e hā e ʻuhinga ʻo e kupuʻi lea “fakamoʻoni ʻo e ngaahi meʻa taʻe hā maí”? (Ko e tuí ko ha fakamahino pe fakamoʻoni ʻo e ngaahi moʻoniʻi meʻa ʻoku ʻikai lava ke mamata ki ai. ʻOku toki hoko mai pē ʻa e fakapapau ko ʻení ʻo e ngaahi meʻa ʻoku ʻamanaki lelei ki ai mo ʻikai mamata ki aí ʻi heʻetau ngāue ʻo fakatatau mo talangofua ki he ngaahi tefitoʻi moʻoni ʻo e ongoongoleleí—tautautefito ʻi he taimi ʻoku faingataʻa ke fai ai iá. Ko e tuí ko e ngāue talangofua ʻoku iku ki he meʻafoaki fakalaumālie ʻo e fakamoʻoní. Ko e tui mo falala feʻunga ia ki he ʻEikí ke talangofua kiate Ia ʻo ʻikai tomuʻa mamata ki he ikuʻangá.)

Fakaafeʻi ha niʻihi ʻo e kau akó ke taufetongi ʻi hono lau leʻolahi, mei he Hepelū 11:8–13, 16 lolotonga ia e kumi e toenga ʻo e kalasí ki he founga ne ngāue ʻaki ai ʻe ʻĒpalahame mo Sela ʻa e tuí lolotonga e ngaahi tūkunga faingataʻá. Fokotuʻu ange ki he kalasí ʻe lava ke nau laineʻi ʻa e ngaahi foʻi lea mo e ngaahi kupuʻi lea ʻoku nau fakahaaʻi ʻa e founga ne ngāue ʻaki ai ʻe ʻĒpalahame mo Sela ʻa e tuí.

  • ʻOku pehē ʻe he veesi 13 neongo naʻe pekia ʻa ʻĒpalahame, Sela mo ha niʻihi kehe tokolahi “ʻo ʻikai ke nau lavaʻi ʻa e ngaahi talaʻofá,” naʻa nau mamata “mamaʻo atu” ki he ngaahi talaʻofá pea maʻu ʻa e tui ʻe malava ʻe he ʻOtuá ke fakahoko e ngaahi talaʻofa ko ʻení. ʻE lava fēfē ke tokoni ʻa e sīpinga ko ʻeni ʻo e Kāingalotu ʻo e kuonga muʻá ki he Kāingalotu ʻo onopooni ʻoku poleʻi ʻenau tuí koeʻuhí ʻoku ʻikai ke nau maʻu ʻa e ngaahi tāpuaki kuo talaʻofá ʻi he matelié? (Kuo pau ke tau ako kotoa ʻa e fie maʻu ke ngāue ʻi he tuí mo talangofua ki he ngaahi fekau ʻa e ʻEikí neongo ʻoku ʻikai hoko mai e ngaahi tāpuaki ʻoku tau ʻamanaki lelei ki aí ʻi he taimi ʻoku tau fie maʻu ai kinautolú.)

  • ʻOkú ke pehē ʻoku ʻuhinga ki he hā naʻe moʻui ʻa e Kāingalotu ko ʻeni ʻo e kuonga muʻá ko e “kau muli mo e kau ʻāunofo ʻa kinautolu ʻi he māmaní”? (Naʻa nau ʻiloʻi ko e moʻui fakamatelié ʻoku fakataimi pē pea naʻe ʻikai ko honau ʻapi maʻú ʻa e māmani ko ʻení.)

Fakaʻaliʻali e fakamatala ko ʻeni ʻa ʻEletā Sefilī R. Hōlani ʻo e Kōlomu ʻo e Kau ʻAposetolo ʻe Toko Hongofulu Mā Uá:

ʻĪmisi
Elder Jeffrey R. Holland

“ʻOku ʻi ai ha ngaahi tāpuaki ʻoku hoko vave mai, ko e niʻihi ʻoku fuoloa pea toki hoko, pea ko e niʻihi ʻoku toki maʻu pē ʻi he langí; ka ʻoku nau hoko mai kiate kinautolu ʻoku nau tali ʻa e ongoongolelei ʻo Sīsū Kalaisí. ʻOku ou fakamoʻoni fakatāutaha ki ai” (“An High Priest of Good Things to Come,” Ensign, Nov. 1999, 38).

  • ʻE tokoni fēfē ʻa e ʻilo he ʻikai taʻofi ha tāpuaki mei he tokotaha faivelengá ki he kāingalotu ʻoku ongoʻi loto mamahi pe siva e ʻamanakí ko e ʻikai ke nau mali pe ʻikai ha fānaú?

  • Te ke lava nai ʻo fakakaukau ki ha taimi naʻá ke ongoʻi loto foʻi ai ka naʻá ke fili pē ke ngāue ʻi he tui pea laka atu ki muʻa ʻi hoʻo moʻuí?

Kapau ʻe ʻi ai ha taimi feʻunga, vahevahe ʻa e faleʻi ko ʻeni meia ʻEletā Tāleni H. ʻOakesí:

ʻĪmisi
Elder Dallin H. Oaks

“Kapau ko hoʻo tatali pē ki ha taha ʻe ngalingali te mo mali, tuku e tatalí. Mahalo he ʻikai pē te ke maʻu ʻe koe ha faingamālie ki he nofomalí he moʻuí ni, ko ia, tuku e tatalí kae ngāue leva. Teuteuʻi koe ki he moʻuí—naʻa mo e moʻui tāutahá—ʻi he akó, aʻusiá, mo e palaní. ʻOua ʻe tatali ke maʻu mola pē ʻa e fiefiá. Fekumi ki ai ʻi he ngāue tokoní mo e akó. ʻAi ke ke moʻui ʻiate koe pē. Pea falala ki he ʻEikí” (“Dating versus Hanging Out,” Ensign, June 2006, 14).

Poupouʻi e kau akó ke nau fakakaukau ki he meʻa te nau lava ʻo fai ke fakatupulaki ʻenau tui kia Sīsū Kalaisí pea falala ki Heʻene malava ke fakahoko e ngaahi tāpuaki kuo talaʻofa maí.

Laukonga ʻa e Tokotaha Akó