’Āmuira’a rahi
Te mau ha’api’ira’a a Iesu Mesia
’Āmuira’a rahi nō ’Ēperēra 2023


Te mau ha’api’ira’a a Iesu Mesia

’Ua hōro’ahia mai te mau pāpa’ira’a mo’a nō te arata’i i tō tātou orara’a. Tā’u parau poro’i i teie mahana nō ni’a ïa i te tahi mau parau a te Fa’aora—tāna i parau.

Tē ti’aturi nei tātou i te Mesia. ’Ei melo nō Te ’Ēkālesia a Iesu Mesia i te Feiā Mo’a i te mau Mahana Hope’a nei, tē ha’amori nei tātou iāna ’e tē pe’e nei i tāna mau ha’api’ira’a i roto i te mau pāpa’ira’a mo’a.

Nā mua a’e i te hi’ara’a, ’ua paraparau ’āfaro ti’a tō tātou Metua i te ao ra ia Adamu ’e o Eva. I muri mai, ’ua fa’a’ite mai te Metua i tāna tamaiti Fānau Tahi, o Iesu Mesia, ’ei Fa’aora ’e ’ei tāra’ehara nō tātou ’e ’ua fa’aue mai ia tātou ’ia « fa’aro’o iāna ».1 ’Ia au i teie hi’ora’a, tē parau nei tātou ē, te mau parau i roto i te pāpa’ira’a mo’a tei fa’ahitihia e te « Atua » ’aore rā nā te « Fatu » fātata ïa i te mau taime ato’a, e mau parau nā Iehova, tō tātou Fatu tei ti’afa’ahou, ’o Iesu Mesia.2

’Ua hōro’ahia mai te mau pāpa’ira’a mo’a nō te arata’i i tō tātou orara’a. Mai tā te peropheta Nephi i ha’api’i mai ia tātou, e ti’a ia tātou ’ia « rave i te fa’a’amu’a i te mau parau a te Mesia ; inaha ho’i, e fa’a’ite te mau parau a te Mesia ia ’outou i te mau mea tā ’outou e ti’a ’ia rave ».3 Tē rahira’a o te mau pāpa’ira’a mo’a e fa’a’ite ra i te mau tāvinira’a a Iesu i te tāhuti nei, e mau fa’ata’ara’a ïa nō ni’a i te mau mea tāna i rave. Tā’u parau poro’i i teie mahana nō ni’a ïa i te tahi mau parau a tō tātou Fa’aora—te mea tāna i parau. E mau parau ïa tei pāpa’ihia i roto i te Faufa’a ’Āpī (tae noa atu i te mau parau fa’auruhia tā Iosepha Semita i ’āpiti mai) ’e i roto i te Buka a Moromona. Te rahira’a o te reira mau parau, ’ua tū’ati ïa i te ’āna’ira’a o te mau parau tā tō tātou Fa’aora i fa’ahiti.

« ’Āmene, ’āmene, e parau atu vau ia ’oe, ’ia ’ore te ta’ata ’ia fānau i te pape ’e te Vārua, e ’ore ’oia e ō i te bāsileia o te Atua ra ».4

« E ao tō tei hia’ai ’e tō tei poihā i te parauti’a, e fa’a’īhia ho’i rātou i te Vārua Maita’i ».5

« E ao tō tei fa’atupu i te parau hau ra : E parauhia rātou, ’o te tamari’i nā te Atua ».6

« ’Ua fa’aro’o ho’i ’outou ē, i parauhia mai te feiā tahito ra ē, ’eiaha ’oe e moiheuo (fa’aturi) :

« Tē parau atu nei rā vau ia ’outou, ’o tē hi’o noa atu i tā vetahi ’ē ra vahine ’ei fa’atupu i te hina’aro, ’ua fa’aturi ïa iāna i tōna iho ra ’ā’au ».7

« ’Ua fa’aro’o ho’i ’outou ē, i parauhia mai i tahito ra, e aroha atu ’oe i tō ta’ata tupu, ’e e riri atu i tō ’enemi.

« Tē parau atu nei rā vau ia ʼoutou, e aroha atu i tō ʼoutou mau ’enemi, e faʼaora atu i tei tuhi mai ia ʼoutou, e hāmani maitaʼi atu i te feiā i riri mai ia ʼoutou, e pure hoʼi nō te feiā i parau ’ino mai ʼe tei hāmani ʼino mai ia ʼoutou ;

« ’Ia riro ’outou ’ei tamari’i nā tō ’outou Metua i te ao ra : tē fa’ahiti nei ho’i ’oia i tōna mahana i ni’a i te ’ino ’e te maita’i, ’e tē ha’ama’iri mai nei ’oia i te ua i ni’a i te parauti’a ’e te parauti’a ’ore ».8

« ’Ia fa’a’ore ho’i ’outou i tā vetahi ’ē ra hapa, e fa’a’ore ato’a mai tō ’outou Metua i te ao ra i tā ’outou :

« ’Ia ’ore rā ’outou ’ia fa’a’ore i tā vetahi ’ē ra hapa, e ’ore ato’a tō ’outou Metua e fa’a’ore mai i tā ’outou hapa ».9

« ’Āhiri ’outou nō teie nei ao, e au mai teie nei ao i tōna iho : Nō te mea rā e ’ere ’outou i tō teie nei ao, ’o vau i mā’iti ia ’outou nō roto i teie nei ao, e riri mai ai teie nei ao ia ’outou ».10

« E mata na rā ’outou i te ’imi i te patu i te bāsileia o te Atua, ’e i te ha’amau i te parau ti’a nāna, e ’āmui-ato’a-hia mai taua mau mea ra ia ’outou ».11

« ’E te mau mea ato’a tā ’outou i hina’aro ia vetahi ’ē ’ia rave ia ’outou na, e nā reira ato’a atu ’outou ia rātou : ’O tā te ture ïa ’e tā te mau peropheta ».12

« E ara ra i te ’orometua ha’avare, ’o tei haere mai ia ’outou ma te huru o te māmoe ra, ’āre’a ’o roto rā, e luko taehae ïa.

« E ’ite ’outou ia rātou i tō rātou hotura’a. Nō ni’a ānei te vine i te tātaramoa i te pāfa’ira’a mai, ’e te suke nō ni’a ānei i te motu’u ?

« E fa’ahotu mai te mau rā’au maitata’i ato’a i te huero maita’i, ’e te mau rā’au ’ī’ino ra, e fa’ahotu mai ïa i te huero ’ino ».13

« E ’ore te feiā e parau mai iā’u ra ē, e te Fatu, e te Fatu, e hope pā’āto’a i te tae i te bāsileia ra o te ao, ’o te ta’ata rā i ha’apao i te hina’aro o tā’u Metua i te ao ra ».14

« E haere mai ’outou iā’u nei, e te feiā ato’a i ha’a rahi ’e tei teiaha i te hōpoi’a, e nā’u ’outou e fa’aora.

« ’A rave mai i tā’u zugo i ni’a ia ’outou, ’e ’ia ha’api’ihia ’outou e au, tē marū nei ho’i au ’e te ha’eha’a o te ’ā’au : ’E e noa’a ho’i te ora i tō ’outou vārua.

« Tē marū nei ho’i tā’u zugo ’e tē māmā nei tā’u hōpoi’a ».15

« ’O te ta’ata i hina’aro i te pe’e mai iā’u, e fa’aru’e ’oia ’iāna iho, e rave i tāna sātauro, ’a pe’e mai ai iā’u.

« E teienei, te ta’ata e rave i tāna sātauro, ’o tei pāto’i i te paieti ’ore ato’a ’e te nounou ato’a o teie nei ao, ’a haapa’o ai i tā’u mau fa’auera’a ».16

« ’A ha’apae i te ao nei, ’e ’a fa’aora i tō ’outou vārua ; e aha ho’i tā te ta’ata faufa’a, ’ia noa’a iāna te tao’a o teie nei ao, ’ia ’ere ’oia i tōna ora ? ’Aore rā e aha tā te ta’ata nei e ’ore e hōro’a ’ei ho’o i tōna iho ora ? »17

« ’O tei hina’aro maīte i te ha’apa’o i tōna ra hina’aro, e ’ite ïa i tā’u e ha’api’i nei e nā te Atua, ’e nā’u iho ».18

« E parau atu ho’i au ia ’outou, e ani, e noa’a ïa ia ’outou ; E ’imi, e ’itea ïa ia ’outou ; E pātōtō atu, e ’īritihia mai te ’ōpani ia ’outou.

« ’O te feiā ato’a ho’i i ani ra, tē noa’a ra ïa ; ’e ’o tei ’imi ra, tē ’ite ra ïa ; ’e ’o tei pātōtō ra, tē ’īritihia ra ïa te ’ōpani iāna ».19

« E māmoe ’ē atu ā ta’u, e ’ere i tō teie nei ’āua :, e arata’i ato’a mai au ia rātou e ti’a ai, e fa’aro’o mai ho’i rātou i tō’u reo, ’ia hō’ē a’e nānā e hō’ē ho’i tīa’i ».20

« ’Ua parau mai ra Iesu iāna, tei iā’u te ti’afa’ahoura’a ’e te ora, ’o tē fa’aro’o mai iā’u ra, pohe noa ā ’oia e ora ā ïa :

« ’E te ta’ata ora ato’a nei e fa’aro’o iā’u ra, e ’ore roa atu ïa e pohe ».21

« [Te fa’auera’a rahi i roto i te ture ’oia ho’i :] Hina’aro ’oe i tō Atua ia Iehova ma tō ’ā’au ato’a, ’e ma tō vārua ato’a, ’e ma tō mana’o ato’a.

« ’O te ture mātāmua teie ’e te hau i te rahi.

« E mai te reira ato’a te piti, e aroha atu ’oe i tō ta’ata tupu, mai tō aroha ia ’oe iho na.

« Te ture ato’a ’e te mau peropheta, tei teie nei ïa pu’e ture e piti nei ».22

« Tei iāna tā’u ra parau ’e ’ua ha’apa’o ’oia i taua parau ra, ’oia tei hina’aro mai iā’u ; ’e tei hina’aro mai iā’u ra, e herehia mai ’oia e tā’u Metua ra, e here ho’i au iāna, ’e e fa’a’ite atu ho’i au iāna iā’u iho ».23

« E hau tā’u e vaiiho ia ’outou nei, ’o tō’u nei hau tā’u e hō atu nō ’outou ; e ’ere mai tā tō te ao nei hōro’a tā’u hōro’a ia ’outou. ’Eiaha e taiā tō ’outou ’ā’au, ’eiaha ho’i e mata’u ».24

« Teie tā’u parau, ’ia aroha ’outou ia ’outou iho, mai iā’u e aroha atu ia ’outou nā ».25

« ’A hi’o mai na i tā’u rima ’e tā’u ’āvae ; ’o vau mau ā ; ’a fāfā mai na ’ia ’ite ; ’aita ’o te vārua e ’i’o ’e te ivi mai tō’u nei, tā ’outou e hi’o mai nei ».26

« E teie nei, e haere ’outou e fa’ariro i te mau fenua ato’a ’ei pipi, ’a bāpetizo atu ai ia rātou i roto i te i’oa o te Metua, ’e nō te Tamaiti, ’e nō te Vārua Maita’i :

« Ma te ha’api’i atu ia rātou i te ha’apa’o i te mau mea ato’a tā’u i parau atu ia ’outou nā : E inaha, tei piha’i ato’a iho ïa vau ia ’outou, e tae noa atu i te hope’a o teie nei ao ».27

I muri a’e i tāna tau tāvinira’a i roto i te fenua mo’a, ’ua fā mai Iesu Mesia i te feiā parauti’a i ni’a i te fenua Amerika. Teie te tahi o te mau parau tāna i parau atu i reira :

« Inaha, ’o vau nei ’o Iesu Mesia, te Tamaiti a te Atua. Nā’u i hāmani i te mau ra’i ’e te fenua nei, ’e te mau mea ato’a i roto ra. Tei te Metua ra vau i te mātāmua ra. Tei roto vau i te Metua, ’e tei roto te Metua iā’u ; ’e nā roto iā’u nei ’ua fa’ahanahana te Metua i tōna i’oa ».28

« ’O vau te māramarama ’e te ora o te ao nei. ’O vau te Alepha ’e te Omega, te mātāmeha’i ’e te fa’ahope’a.

« ’Eiaha ’outou e pūpū fa’ahou mai iā’u nei i te tusia ha’amani’ira’a toto ; ’oia ïa, ’ia fa’a’orehia tā ’outou mau tusia ’e tā ’outou mau ō tāauahi, e ’ore roa ho’i au e fāri’i fa’ahou i tā ’outou mau tusia ’e tā ’outou mau ō tāauahi.

« ’E e pūpū mai ’outou iā’u nei i te tusia nō te ’ā’au ’oto ’e te vārua tātarahapa. ’E ’o ’oia ’o tē haere mai iā’u nei ma te ’ā’au ’oto ’e te vārua tātarahapa ra, ’o tā’u ïa e bāpetizo i te auahi ’e te Vārua Maita’i.

« Inaha, ’ua haere mai au i roto i te ao nei nō te ’āfa’i mai i te fa’aorara’a i tō te ao nei, nō te fa’aora i tō te ao nei i tā rātou mau hara ».29

« ’E tē parau fa’ahou atu nei au ia ’outou na, ’ia tātarahapa ’outou, ’e ’ia bāpetizohia i tō’u ra i’oa e ti’a ai, ’e ’ia riro mai te hō’ē tamari’i ri’i e ti’a ai ; ’e ’ia ’ore ra, e ’ore roa ïa ’outou e fāri’i i te bāsileia o te Atua ra ».30

« Nō reira, tē hina’aro nei au ’ia maita’i roa ’outou mai iā’u nei ’e tō ’outou Metua i te ao ra e maita’i roa ra ».31

« ’Oia mau, ’oia mau, tē parau atu nei au ia ’outou na, ’ia ara ’e ’ia pure tāmau noa, ’o te fa’ahemahia ’outou e te diabolo, ’e ’o te fa’atītīhia ’outou e ana ».32

« Nō reira ’ia pure tāmau noa ’outou i te Metua nā roto i tō’u ra i’oa ».33

« Nō reira, te mau mea ato’a tā ’outou e rave, e rave ïa ’outou i te reira nā roto i tō’u nei i’oa ; nō reira e pi’i ’outou i te ’ēkālesia i tō’u nei i’oa ».34

« Inaha, ’ua hōro’a atu vau i tā’u ’evanelia ia ’outou, ’e ’o teie te ’evanelia tā’u i hōro’a atu ia ’outou—’oia ho’i, ’ua haere mai au i roto i te ao nei nō te rave i te hina’aro o te Metua, nō te mea ’ua tono mai tō’u Metua iā’u.

« ’E ’ua tono mai tō’u Metua iā’u ’ia fa’ateiteihia vau i ni’a i te sātauro ; ’e i muri iho i tō’u fa’ateiteira’ahia i ni’a i te sātauro, ’ia ti’a iā’u ’ia ’ume mai i te mau ta’ata ato’a iā’u nei… ’ia ha’avāhia nō tā rātou ra mau ’ohipa, mai te mea e mea maita’i te reira ’e ’aore rā mai te mea e mea ’ino te reira ».35

« I teienei, ’o teie te fa’auera’a : ’A tātarahapa, ’outou pā’āto’a e te mau hope’a o te fenua nei, ’e ’a haere mai iā’u nei ’e ’ia bāpetizohia i tō’u nei i’oa, ’ia ha’amo’ahia ’outou nā roto i te fāri’ira’a i te Vārua Maita’i, ’ia ti’a ia ’outou ’ia ti’a mai ma te pōra’o ’ore i mua iā’u i te mahana hope’a ra ».36

Tē ti’aturi nei tātou i te Mesia. E ’ōpani au nā roto i te mea tāna i parau e nāhea tātou ’ia ’ite ’e ’ia pe’e i tāna mau ha’api’ira’a :

« Nā te Fa’aa’o ra, nā te Vārua Maita’i ra, ’o tā te Metua e tono mai ma tō’u nei i’oa ra, nāna e ha’api’i mai ia ’outou i te mau mea ato’a ; ’e e fa’a’ite fa’ahou mai ho’i ia ’outou i te mau parau ato’a tā’u i parau atu ia ’outou na ».37

Tē fa’a’ite pāpū nei au i te parau mau o teie mau ha’api’ira’a nā roto i te i’oa o Iesu Mesia ra, ’āmene.