Konifelenisi Lahi
Tuʻu! ʻOkú Ne Ui Koe
Konifelenisi lahi ʻo ʻEpeleli 2024


Tuʻu! ʻOkú Ne Ui Koe

Ko e ongoongoleleí ʻoku ʻikai ko ha founga ia ke tau hao ai mei he ngaahi faingataʻá mo e ngaahi palopalemá, ka ko ha solovaʻanga ia ke fakatupulaki ai ʻetau tuí mo e founga ke ikunaʻi ai kinautolú.

ʻI ha taimi ʻi he kuohilí naʻá ku fehuʻi ai ki hoku uaifí, “Te ke lava nai ʻo talamai ko e hā ʻa e ʻuhinga kuo ʻikai ai ke ʻi ai ha fuʻu palopalema lahi ʻi heʻeta moʻuí, fakatatau ki heʻeku manatú?”

Naʻá ne sio mai mo malimali pea pehē mai, “ʻIo. Te u talaatu ʻa e ʻuhinga kuo ʻikai ai ke ʻi ai ha fuʻu palopalemá; ko hono ʻuhingá, ʻoku nounou hoʻo manatú!”

Naʻe hoko ʻene tali vave mo fakapotó ke u toe fakatokangaʻi ai, ʻoku ʻikai toʻo ʻe he moʻui ʻaki ʻo e ongoongolelei ʻo Sīsū Kalaisí ʻa e mamahí mo e ngaahi faingataʻá, ʻa ia ʻoku mahuʻinga ki he tupulakí.

Ko e ongoongoleleí ʻoku ʻikai ko ha founga ia ke tau hao ai mei he ngaahi faingataʻá mo e ngaahi palopalemá, ka ko ha solovaʻanga ia ke fakatupulaki ai ʻetau tuí mo ako ki he founga ke ikunaʻi ai kinautolú.

Naʻá ku ʻiloʻi ʻa e foʻi moʻoni ko ʻení ʻi he ngaahi māhina kuo ʻosí, ʻi he taimi naʻá ku luelue atu ai ʻi ha ʻaho ʻe taha, pea fakaʻohovale kuo nenefu, fakapoʻuli mo ʻikai hangatonu ʻeku vakaí. Naʻá ku ilifia. Naʻe talamai leva ʻe he kau toketaá, “Kapau he ʻikai kamata hoʻo faitoʻó ʻi he vave tahá, ʻe malava ke mole hoʻo vakaí, ʻi ha ngaahi uike siʻi.” Naʻe fakautuutu ʻeku ilifiá.

Pea naʻa nau talamai leva, “ʻE fiemaʻu ke huhu ha faitoʻo ki ho matá—huhu ʻi he foʻi matá tonu, lolotonga hoʻo ʻāʻaá—ʻi he uike ʻe fā kotoa pē, ʻi he toenga hoʻo moʻuí.”

Ko ha fakatokanga taʻe-fakafiemālie ia.

Naʻe haʻu kiate au ha fakakaukau ʻa ia naʻe fotu mai ʻi ha foʻi fehuʻi. Naʻá ku fehuʻi loto pē kiate au, “Sai! ʻOku ʻikai ke sai ʻeku vakai fakatuʻasinó, fēfē nai ʻeku vakai fakalaumālié? ʻOku fiemaʻu nai ha faitoʻo ki ai? Pea ʻoku ʻuhinga nai ki he hā ke maʻu ha vakai fakalaumālie ʻoku mahino angé?”

Naʻá ku fakalaulauloto ki he talanoa ʻo ha tangata kui naʻe fakamatalaʻi ʻi he Tohi ʻa Maʻaké, naʻe ui ko Patimiusi. ʻOku pehē ʻe he folofolá, “Pea kuo fanongo ia ko Sīsū ʻo Nāsaletí ia, naʻe kamata tangi kalanga ia, ʻo pehē, Sīsū, Foha ʻo Tēvita, ʻaloʻofa mai kiate au.”1

Ko hono moʻoní, naʻe vakai ʻa e taha kotoa, ko Sīsuú ko ha foha pē ia ʻo Siosefa, ka ko e hā ʻa e ʻuhinga naʻe ui “Foha ʻo Tēvita” ai ʻa Patimiusi kiate Iá? Ko hono ʻuhingá pē he naʻá ne ʻiloʻi ko Sīsuú, ko e Mīsaiá tonu ia, ʻa ia naʻe kikiteʻi ʻe ʻaloʻi ko ha hako ʻo Tēvita.2

ʻOku mālie hono ʻiloʻi ʻe he tangata kui ko ʻení ʻa Sīsuú, ka naʻe ʻikai ke ne lava ʻo mamata fakatuʻasino. Naʻá ne mamata fakalaumālie ki he meʻa naʻe ʻikai ke ne lava ʻo mamata fakatuʻasino ki aí, lolotonga ia naʻe lava ke mamata fakatuʻasino ʻa e niʻihi kehé kia Sīsū, ka naʻa nau kui fakalaumālie ʻaupito.

ʻOku tau ako lahi ange mei he talanoa ko ʻení fekauʻaki mo e vakai fakalaumālie mahino angé.

ʻOku tau lau, “Pea lolomi ia ʻe he tokolahi ke fakalongo pē: kae ʻāsili ai ʻaupito ʻene kalangá, Foha ʻo Tēvita, ʻaloʻofa kiate au.”3

Naʻe talaange ʻe kinautolu naʻe ʻi aí ke fakalongolongo, ka naʻá ne kalanga leʻo lahi ange koeʻuhí naʻá ne ʻiloʻi ko hai moʻoni ʻa Sīsū. Naʻe ʻikai ke ne tokanga ki he ngaahi leʻó ka ne kaila leʻo lahi ange.

Naʻá ne fili maʻana kae ʻikai ke fakakounaʻi. Neongo ʻa e fakangatangata ʻi hono tūkungá, naʻá ne fakaʻaongaʻi ʻene tuí ke ne fakalaka atu ai ʻi hono ngaahi fakangatangatá.

Ko ia ai, ko e ʻuluaki tefitoʻi moʻoni ʻoku tau akó, ʻoku tau maʻu ha vakai fakalaumālie mahino ange ʻi he taimi ʻoku tau tokanga taha ai kia Sīsū Kalaisí mo tuʻu maʻu ʻi he meʻa ʻoku tau ʻilo ʻoku moʻoní.

ʻE kāinga, ʻoku fiemaʻu ke tau fili ke ʻoua naʻa tau fakafanongo ki he ngaahi leʻo ʻo e māmaní ʻoku takatakaiʻi kitautolú, kae lava ke tau tauhi maʻu ʻa ʻetau vakai fakalaumālié. ʻI he māmani puputuʻu ko ʻení, kuo pau ke tau tauhi faivelenga ki he meʻa ʻoku tau ʻiló, faivelenga ʻi heʻetau ngaahi fuakavá, faivelenga ʻi hono tauhi ʻo e ngaahi fekaú, mo fakapapauʻi ʻetau tuí ke mālohi ange, ʻo hangē ko e tangata ko ʻení. ʻOku fiemaʻu ke tau kalanga leʻo lahi ange ki he māmaní, ʻa ʻetau fakamoʻoni ki he ʻEikí. Naʻe ʻiloʻi ʻe he tangatá ni ʻa Sīsū, tuʻu maʻu ʻi he tui mālohi ki he meʻa naʻe tui ki aí, pea naʻe ʻikai ke tohoakiʻi ia ʻe he ngaahi leʻo naʻe takatakai ʻiate iá.

ʻOku lahi ha ngaahi leʻo ʻi he kuongá ni ʻoku feinga ke holoki hifo hotau leʻó, ko e kau ākonga ʻa Sīsū Kalaisí. ʻOku feinga ʻa e ngaahi leʻo ʻo e māmaní ke tau fakalongolongo, ka ko e ʻuhinga moʻoni ia ʻoku totonu ai ke tau fakahā leʻo lahi ange mo mālohi ange ʻetau fakamoʻoni ki he Fakamoʻuí. ʻI he kotoa ʻo e ngaahi leʻo ʻi he māmaní, ʻoku finangalo ʻa e ʻEikí kiate au mo koe ke fakahā ʻetau ngaahi fakamoʻoní, ke hiki hake hotau leʻó, pea ke hoko ko Hono leʻo. He ka ʻikai, ko hai ʻe fakamoʻoni kia Sīsū Kalaisí? Ko hai te ne lea ʻaki Hono huafá, mo fakahā Hono misiona fakalangí?

ʻOku ʻi ai hotau fekau fakalaumālie ʻoku maʻu mei heʻetau ʻiloʻi ʻa Sīsū Kalaisí.

Ka ko e hā ʻa e meʻa naʻe fai ʻe Patimiusi ʻi he hili iá?

ʻI he fekau ʻe he ʻEikí ke tuʻú, naʻá ne toe fakahoko ia ʻi he tui.

ʻOku pehē ʻe he folofolá, “Pea siʻaki ʻe ia hono kofú, kae tuʻu hake, ʻo haʻu kia Sīsū.”4

Naʻe mahino ki he tangata loto-fakatōkilalo mo tui mālohi ko ʻení, ʻe lava ke ne tuʻu hake ki ha moʻui ʻoku lelei angé ʻi he fekau ʻa Sīsuú. Naʻá ne ʻilo naʻá ne lelei ange ʻi hono ngaahi tūkungá, pea ko e fuofua meʻa naʻá ne fai ʻi heʻene fanongo ki hono ui ia ʻe Sīsuú, ko hono liʻaki hono pulupulu ʻo e tokotaha kolekolé.

Kae toe ʻai atu, naʻá ne fili maʻana kae ʻikai ke fakakounaʻi.

Mahalo pē naʻá ne fakakaukau, “ʻOku ʻikai ke u toe fiemaʻu eni ia ʻe au, he kuo hoko mai ʻa Sīsū ki heʻeku moʻuí. Ko ha ʻaho foʻou ʻeni. Kuo ʻosi ʻeku moʻui mamahí ni. ʻI he tokoni ʻa Sīsuú, te u lava ʻo kamata ha moʻui foʻou ʻoku fiefia mo fakafiefia ʻiate Ia, mo Ia, ʻo fakafou ʻiate Ia. Pea ʻoku ʻikai te u tokanga ko e hā ʻa e fakakaukau ʻa e māmaní kau kiate aú. ʻOku ui au ʻe Sīsū, pea te Ne tokoniʻi au ke u moʻui ʻi ha moʻui foʻou.”

Ko ha liliu fakaofo ia!

ʻI heʻene liʻaki hono pulupulu ʻo e tokotaha kolekolé, naʻá ne liʻaki ai ʻa e ngaahi kumi ʻuhinga kotoa pē.

Pea ko ha tefitoʻi moʻoni hono ua ʻeni: ʻoku tau maʻu ha vakai fakalaumālie mahino ange ʻi he taimi ʻoku tau sītuʻa ai mei he tangata fakaekakanó, fakatomala, mo kamata ha moʻui foʻou ʻia Kalaisi.

ʻOku fai ʻeni ʻaki hono fakahoko mo tauhi ʻa e ngaahi fuakavá ke hiki hake ki ha moʻui lelei ange ʻo fakafou ʻia Sīsū Kalaisi.

ʻI heʻetau kumi ʻuhinga ke ongoʻi fakaʻofaʻia ʻiate kitautolú, fakaʻofaʻia ʻi hotau ngaahi tūkungá mo e palopalemá, mo fakaʻofaʻia ʻi he kotoa ʻo e ngaahi kovi ʻoku hoko ʻi heʻetau moʻuí, pea naʻa mo e kakai kovi ʻoku tau fakakaukau ʻoku nau ngaohi kitautolu ke tau loto-mamahí, ʻoku tau tauhi ai ʻa e pulupulu ʻo e tokotaha kolekolé ʻi hotau umá. Ko e moʻoni ʻoku fakamamahiʻi kitautolu ʻe ha niʻihi (neongo pe ne nau fakataumuʻa ki ai pe ʻikai). Ka ʻoku fiemaʻu ke tau fili ke ngāue ʻi he tui kia Kalaisi ʻaki ʻetau toʻo ʻa e pulupulu fakaʻatamai mo fakaeloto ʻoku tau kei tui ke fakapuliki ʻaki ha ngaahi kumi ʻuhinga pe angahala, pea liʻaki ia, ʻi heʻetau ʻilo te Ne lava pea kuo pau ke Ne fakamoʻui kitautolu.

ʻOku ʻikai ʻaupito ha ʻuhinga lelei ke tau pehē ai, “ʻOku ou fai pehé ni pē koeʻuhi ko ha ngaahi tūkunga taʻeʻamanekina mo fakamamahi. Pea ʻoku ʻikai lava ke u liliu, pea kuo ʻosi fakatonuhiaʻi au ia.”

ʻI he taimi ʻoku tau fakakaukau pehē aí, ʻoku tau fili ai ke fakakounaʻi kitautolu.

ʻOku tau kei tui pē ʻa e pulupulu ʻo e tokotaha kolekolé.

ʻOku ʻuhinga ʻa e ngāue ʻi he tuí ke falala ki hotau Fakamoʻuí, ʻo tui ʻoku makatuʻunga ʻi Heʻene Fakaleleí, te tau lava ai ʻo tuʻu ʻo fakalaka ʻi he meʻa kotoa pē, ʻi Heʻene fekaú.

Ko e tefitoʻi moʻoni hono tolú ʻoku ʻi he foʻi lea ʻe tolu fakaʻosí: “[naʻá ne] haʻu kia Sīsū.”

Naʻe anga fēfē ʻene ʻalu kia Sīsū lolotonga ʻoku kuí? Ko e foungá pē ko ʻene lue hangatonu kia Sīsū ʻaki ʻene fanongo ki Hono leʻó.

Pea ko e tefitoʻi moʻoni hono tolú ʻeni: ʻoku tau maʻu ha vakai fakalaumālie mahino ange ʻi he taimi ʻoku tau fanongo ai ki he leʻo ʻo e ʻEikí pea tuku ke Ne tataki kitautolu.

Hangē pē ko e kalanga ʻa e tangatá ni ʻo leʻo lahi ange ʻi he ngaahi leʻo ʻo kinautolu takatakai ʻiate iá, naʻe lava ke ne fanongo ki he leʻo ʻo e ʻEikí ʻi he lotolotonga ʻo e ngaahi leʻó kotoa.

Ko e tui tatau ʻeni naʻá ne fakaʻatā ʻa Pita ke ʻaʻeva ʻi he fukahi vaí, ʻi heʻene tukutaha ʻene tokanga fakalaumālié ki he ʻEikí kae ʻikai ko e matangi naʻá ne ʻākilotoa iá.

Pea ʻoku fakaʻosi leva ʻa e talanoa ʻo e tangata kui ko ʻení ʻaki ʻa e ngaahi lea “pea ʻā leva ia, ʻo ne muimui kia Sīsū ʻi he halá.”5

Ko e taha ʻo e ngaahi lēsoni mahuʻinga taha ʻi he talanoá ni, ko e ngāue ʻaki ʻe he tangatá ʻa ʻene tui kia Sīsū Kalaisí peá ne maʻu ai ha mana koeʻuhí naʻá ne kole ʻaki ha loto-moʻoni, ko e loto-moʻoni ke muimui kiate Iá.

Pea ko e ʻuhinga fisifisimuʻa taha ʻeni ki he ngaahi tāpuaki ʻoku tau maʻu ʻi heʻetau moʻuí, ke muimui kia Sīsū Kalaisi. ʻOku fekauʻaki ia mo hono ʻiloʻi , fakahoko mo tauhi ʻa e ngaahi fuakava mo e ʻOtuá koeʻuhi ko Ia, liliu ʻa hotau natulá ʻo fakafou ʻiate Ia, pea kātaki ki he ngataʻangá ʻaki ʻetau muimui ʻiate .

Kiate au, ʻoku ʻuhinga moʻoni ʻa e tauhi ha vakai fakalaumālie mahino angé ki he tokanga taha kia Sīsū Kalaisí.

Ko ia ai, ʻoku lelei nai ʻeku vakai fakalaumālié, ʻi he fakahoko ʻa e huhú ki hoku matá? Ka ko hai au ke u toe ʻekea? Ka ʻoku ou houngaʻia ʻi he meʻa ʻoku ou mamata ki aí.

ʻOku ou mātā tonu ʻa e toʻukupu ʻo e ʻEikí ʻi he ngāue toputapu ko ʻení pea mo ʻeku moʻuí.

ʻOku ou mātā ʻa e tui ʻo e tokolahi ʻi he feituʻu ʻoku ou ʻalu aí, ʻa ia ʻoku nau fakamālohia ʻeku tuí.

ʻOku ou mātā ha kau ʻāngelo ʻoku mau feohi.

ʻOku ou mātā ha tui ʻo ha tokolahi ʻoku ʻikai ke mamata fakatuʻasino ki he ʻEikí ka ʻoku nau ʻiloʻi fakalaumālie Ia, koeʻuhí ʻoku nau ʻiloʻi moʻoni Ia.

ʻOku ou fakamoʻoni ko e ongoongolelei ko ʻení ʻa e tali ki he meʻa kotoa, koeʻuhí ko Sīsū Kalaisi ʻa e tali ki he tokotaha kotoa. ʻOku ou houngaʻia ʻi he meʻa ʻoku ou mātā ʻi he taimi ʻoku ou muimui ai ki hoku Fakamoʻuí.

ʻOku ou palōmesi atu ʻi heʻetau fanongo ki he leʻo ʻo e ʻEikí pea tuku ke Ne tataki kitautolu ʻi he hala ʻo e fuakava ʻa e Fakamoʻuí, ʻe tāpuekina kitautolu ʻaki ha vīsone mahino, mahino fakalaumālie, mo e nonga ʻo e lotó mo e ʻatamaí ʻi he kotoa ʻo ʻetau moʻuí.

Fakatauange ke tau kalanga ʻetau fakamoʻoni kiate Iá, ʻo leʻolahi ange ʻi he ngaahi leʻo takatakai ʻiate kitautolú, ʻi ha māmani ʻoku fiemaʻu ke lahi ange ʻenau fanongo kia Sīsū Kalaisí, kae ʻikai siʻi ange. ʻOfa ke tau liʻaki ʻa e pulupulu ʻo e tokotaha kolekolé ʻa ia mahalo pē ʻoku tau kei tuí, pea ke tau ikuʻi ʻa e māmaní ki ha moʻui ʻoku lelei angé ʻo makatuʻunga ʻia Kalaisi. ʻOfa ke tau siʻaki ʻa e ngaahi ʻuhinga kotoa pē ʻokú ne taʻofi ai ʻetau muimui kia Sīsū Kalaisí ka tau kumi ʻa e ngaahi ʻuhinga lelei kotoa pē ke muimui kiate Ia, ʻi heʻetau fanongo ki Hono leʻó. Ko ʻeku lotú eni ʻi he huafa ʻo Sīsū Kalaisí, ʻēmeni.