Konifelenisi Lahi
Ko e Taumuʻa ʻa e ʻOtuá ke ʻOmi Koe ki ʻApi
Konifelenisi lahi ʻo ʻEpeleli 2024


Ko e Taumuʻa ʻa e ʻOtuá ke ʻOmi Koe ki ʻApi

ʻOku fakataumuʻa ʻa e meʻa kotoa pē fekauʻaki mo e palani ʻa e Tamaí maʻa ʻEne fānau ʻofeiná, ke ʻomi ʻa e tokotaha kotoa pē ki ʻapi.

ʻOku ou fie fakahaaʻi atu ʻeku houngaʻia ʻi hoʻomou ngaahi lotú ʻi heʻeku kamata fakaangaanga ki he uiuiʻi, naʻe fakafou mai ʻia Palesiteni Nalesoni, ke u hoko ko ha ʻAposetolo ʻo e ʻEiki ko Sīsū Kalaisí. Mahalo pē ʻoku mou fakakaukauloto mai ki he ongoʻi fakatōkilalo kuó u maʻú, pea kuo hoko ia ko ha taimi makehe moʻoni mo hono vakavakaiʻi moʻoni kitá. Ka, ko ha lāngilangi moʻoni ke ngāue maʻá e Fakamoʻuí, ʻi ha faʻahinga tuʻunga pē, pea ke kau mo kimoutolu ʻi hono vahevahe ʻa e ongoongo lelei ʻo ʻEne ongoongolelei ʻo e ʻamanaki leleí.

Makehe mei aí, kuo pehē foki, ʻi he tuʻa ʻo e ʻAposetolo foʻou kotoa pē ʻoku ʻi ai ha faʻē ʻi he fono moʻutāfuʻua. ʻOku ʻikai ke u ʻiloʻi pe kuo ʻosi lea ʻaki ia, ka ʻi he tuʻunga ko ʻení ʻoku moʻoni ia. Pea ʻoku ou tui neongo kuo mālōlō siʻeku faʻē ʻi he fonó, ka ʻoku ʻikai tuku ai ʻene moʻutāfuʻuá.

ʻI he ngaahi māhina kuohilí, ʻi haʻaku ʻaʻahi mo hoku uaifí ki ha fonua ʻe taha ʻi ha ngaahi fatongia kehekehe ʻi he Siasí, naʻá ku ofo hake ai ʻi ha pongipongi ʻe taha ʻo sio atu ki tuʻa ʻi he matapā sioʻata ʻi homa hōtelé. Naʻá ku vakai hifo ki he hala femoʻuekina ʻi laló, kuo ʻosi fokotuʻu ha taʻofiʻanga ke tāpuni ʻa e halá pea tuʻu ai ha polisi ke fakatafoki ʻa e ʻū meʻalelé ʻi heʻenau aʻu mai ki aí. ʻI he kamatá, naʻe siʻisiʻi pē ʻa e ʻū meʻalele naʻe lele mai ʻi he halá pea toe fakatafokí. Ka ʻi he ʻalu pē ʻa e taimí pea lahi ange ʻa e ʻū meʻalelé, naʻe kamata ke kiu ʻa e halá.

Naʻá ku mamata hifo mei he matapā sioʻatá hangē naʻe maʻu ʻa e fiefia ʻa e polisí ʻi hono mālohi ke taʻofi ʻa e fefonongaʻakí pea tuli ʻa e kakaí. Ko hono moʻoní, naʻe kamata ke ne kiʻi laka fakatovave, ʻo hangē naʻá ne tisikou nai, ʻi he fakaofi atu ʻa e meʻalele takitaha. Kapau naʻe ʻita ha fakaʻuli ʻi he tāpuni ʻa e halá, naʻe hangē naʻe ʻikai fie tokoni ʻa e polisí pe ongoʻi fakaʻofaʻiá. Naʻá ne kalokalo taʻetuku pē mo tuhu ki he tafaʻaki hala ʻe tahá.

Siʻoku ngaahi kaungāmeʻa mo e kaungā ākonga ʻi he hala ʻo e moʻui fakamatelié, ʻoku faʻu ʻa e palani fakaʻofoʻofa ʻa ʻetau Tamaí, ʻa ʻEne palani “fakaofó”,1 ke ʻomi koe ki ʻapi, kae ʻikai taʻofi koe mei ai.2 Kuo ʻikai ke fokotuʻu ʻe ha taha ha taʻofiʻanga ʻi he halá mo tuku ha taha ai ke taʻofi mo tuli koe. Ko hono moʻoní, ʻoku fehangahangai ia. ʻOku fekumi taʻetūkua ʻa e ʻOtuá kiate koe. ʻOkú Ne “finangalo ke fili kotoa ʻEne fānaú ke toe foki kiate Ia,”3 pea ʻokú Ne fakahoko ʻa e meʻa kotoa pē ʻe malavá ke fakafoki koe.

Naʻe tokangaʻi ʻe heʻetau Tamai ʻofá ʻa e Fakatupu ʻo e māmani ko ʻení ki he taumuʻa pau ʻo hono ʻomai ha faingamālie ke tau maʻu ai ʻa e ngaahi aʻusia fakalakalaka mo fakatupulekina ʻo e moʻui fakamatelié, ʻa e faingamālie ke fakaʻaongaʻi ʻetau tauʻatāina ke fili naʻe foaki mai ʻe he ʻOtuá ke fili kiate Iá,4 ke ako, tupulaki, fakahoko ha ngaahi fehālaaki, fakatomala, ʻofa ki he ʻOtuá mo hotau kaungāʻapí, pea toe foki ki ʻapi kiate Ia ʻi ha ʻaho.

Naʻá Ne tuku mai Hono ʻAlo ʻOfaʻangá ki he māmani hingá ni ke aʻusia kakato ʻa e moʻui ʻa e tangatá, ke tā ha sīpinga maʻá e toenga ʻEne fānaú ke nau muimui ai, pea ke fakalelei mo huhuʻi. ʻOku toʻo ʻe he meʻaʻofa fakalelei maʻongoʻonga ʻa Kalaisí ʻa e taʻofiʻanga kotoa pē ʻo e mate fakaesino mo fakalaumālie te ne fakamavaheʻi kitautolu mei hotau ʻapi taʻengatá.

ʻOku fakataumuʻa ʻa e meʻa kotoa pē fekauʻaki mo e palani ʻa e Tamaí maʻa ʻEne fānau ʻofeiná, ke ʻomi ʻa e tokotaha kotoa pē ki ʻapi.

Ko e hā hono ui ʻe he kau talafekau ʻa e ʻOtuá, ʻa ʻEne kau palōfitá, ʻa e palani ko ʻení ʻi he folofola kuo Fakafoki Maí? ʻOku nau ui ia ko e palani ʻo e huhuʻí,5 ko e palani ʻo e ʻaloʻofá,6 ko e palani lahi ʻo e fiefiá,7 pea mo e palani ʻo e fakamoʻuí maʻá e kakai kotoa pē ʻa ia ʻoku, “tuʻunga ʻi he taʻataʻa ʻo hoku ʻAlo pē Taha naʻe Fakatupú.”8

Ko e taumuʻa ʻo e palani maʻongoʻonga ʻa e Tamaí ki he fiefiá ko hoʻo fiefia ʻi heni, ʻi he taimí ni, pea ʻi he nofo taʻengatá. ʻOku ʻikai ʻuhinga ia ke taʻofi hoʻo fiefiá mo fakatupu ke ke hohaʻa mo tailiili.

Ko hono moʻoní ko e taumuʻa ʻo e palani ʻa e Tamaí ki he huhuʻí ko ho huhuʻi, ʻi hono fakahaofi koe ʻo fakafou ʻi he mamahi mo e pekia ʻa Sīsū Kalaisí,9 ʻo tauʻatāina mei he pōpula ʻo e angahalá mo e maté. ʻOku ʻikai taumuʻa ia ke tuku koe ʻi he tuʻunga ʻokú ke ʻi aí.

Ko e taumuʻa ʻo e palani ʻa e Tamaí ki he ʻaloʻofá ke fakahoko ʻa e ʻaloʻofá ʻi hoʻo tafoki kiate Ia pea tauhi hoʻo fuakava ʻo e angatonu kiate Iá. ʻOku ʻikai taumuʻa ia ke fakaʻikaiʻi ʻa e ʻaloʻofá pea fakatupu mamahi mo loto-mamahi.

Ko e taumuʻa ʻo e palani ʻa e Tamaí ki he fakamoʻuí ko ho fakamoʻui ʻi he puleʻanga fakasilesitiale ʻo e nāunaú ʻi hoʻo maʻu “ʻa e fakamoʻoni kia Sīsuú”10 mo foaki kakato ho laumālié kiate Iá.11 ʻOku ʻikai taumuʻa ia ke taʻofi koe mei ai.

ʻOku ʻuhinga nai ʻeni ʻoku ngofua pē ha faʻahinga meʻa ʻi he anga ʻetau moʻuí? ʻOku ʻikai nai mahuʻinga ʻa e founga ʻoku tau fili ke fakaʻaongaʻi ki ai ʻetau tauʻatāina ke filí? ʻE lava nai ke tau tauhi pe liʻaki ʻa e ngaahi fekau ʻa e ʻOtuá? ʻIkai. Ko hono moʻoní ko e taha ʻo e ngaahi fakaafe mo e tautapa lahi taha ʻa Sīsū lolotonga ʻEne ngāue fakamatelié ke tau liliu mo fakatomala pea haʻu kiate Ia.12 Ko e meʻa ʻoku mahino ʻi hono kotoa ʻo ʻEne ngaahi akonaki ke moʻui ʻi ha tuʻunga ʻulungaanga māʻolunga angé13 ko ha ui ki he fakalakalaka fakatāutahá, ki ha liliu ʻi he tui kia Kalaisí, ki ha fuʻu liliu lahi ʻo e lotó.14

ʻOku finangalo ʻa e ʻOtuá ke liliu fakaʻaufuli ʻetau tōʻonga siokita mo hīkisiá, ʻa e siʻaki ʻo e tangata fakakakanó,15 pea ke tau “ʻalu pea ʻoua ʻe toe faiangahala.”16

Kapau ʻoku tau tui ko e taumuʻa ʻo e palani fakalūkufua ʻa e Tamaí ke fakahaofi mo huhuʻi kitautolu, fakahoko mai ʻa e ʻaloʻofá, mo ʻomi ʻa e fiefiá, ko e hā nai ʻa e taumuʻa ʻo e ʻAló ʻa ia ʻoku fakahoko ai ʻa e palani maʻongoʻongá ni?

Naʻe fakahā mai ʻe he ʻAló Tonu: “Naʻe ʻikai te u ʻalu hifo mei he langí ke fai hoku loto ʻoʻokú, ka ko e finangalo ʻo ia naʻá ne fekauʻi aú.”17

Ko e finangalo ʻa Sīsuú ko e finangalo ia ʻa e Tamai angaʻofá! ʻOkú Ne finangalo ke fakaʻatā ʻa e tokotaha kotoa pē ʻi he fānau ʻo ʻEne Tamaí ke nau maʻu ʻa e taumuʻa ʻo e palaní—ko e moʻui taʻengata mo Kinauá. ʻOku ʻikai ha taha ʻe taʻekau ʻi he tuʻunga malava fakalangí ni.

Kapau ʻokú ke hohaʻa he ʻikai ke ke teitei taau, pe ʻoku aʻu ʻa e ʻofa ʻo e Fakalelei taʻefakangatangata ʻa Kalaisí ki he tokotaha kotoa tukukehe koe, ta ʻokú ke maʻuhala. ʻOku ʻuhinga ʻa e taʻefakangatangatá ko e taʻefakangatangata. ʻOku aʻu ʻa e taʻefakangatangatá kiate koe pea mo kinautolu ʻokú ke ʻofa aí.18

ʻOku fakamatalaʻi ʻe Nīfai ʻa e moʻoni fakaʻofoʻofá ni ʻo pehē: “ʻOku ʻikai te ne fai ha meʻa ʻo kapau ʻe ʻikai ʻaonga ia ki he kakai ʻo e māmaní; he ʻokú ne ʻofa ki he māmaní, ʻio, ʻo aʻu ki heʻene tuku hifo ʻa ʻene moʻui ʻaʻaná koeʻuhi ke ne tohoaki kiate ia ʻa e kakai fulipē. Ko ia, ʻoku ʻikai te ne fekau ki ha tokotaha ke ʻoua te ne maʻu ʻa ʻene fakamoʻuí.”19

ʻOku ʻalu ʻa e Fakamoʻuí, ʻa e Tauhisipi Leleí, ʻo fekumi ki Heʻene sipi heé kae ʻoua kuó Ne maʻu kinautolu.20 ʻOku “ʻikai [ke Ne] finangalo ke ʻauha ha toko taha.”21

“ʻOku mafao atu hoku nima ʻo e ʻaloʻofá kiate kimoutolu, pea ko ia ia ʻe haʻú, te u maʻu ia.”22

“ʻOku ʻi ai nai ha mou niʻihi ʻoku puke ʻiate kimoutolu? Mou ʻomi ʻa kinautolu ki heni. ʻOku ʻi ai hamou niʻihi ʻoku ketu, pe kui, pe heke, pe pipiki, pe kilia, pe mate ha kupu ʻo honau sinó, pe tuli, pe puke ʻi ha mahaki ʻe taha? ʻOmi ʻa kinautolu ki heni pea te u fakamoʻui ʻa kinautolu, he ʻoku ou ʻofa mamahi kiate kimoutolu.”23

Naʻe ʻikai ke Ne tuli ʻa e fefine naʻe moʻua ʻi he ʻaú, naʻe ʻikai ke Ne holomui mei he kiliá, naʻe ʻikai ke Ne fakafisingaʻi ʻa e fefine naʻe moʻua ʻi he tonó; naʻe ʻikai ke Ne fakaʻikaiʻi ʻa e tangata fakatomalá—tatau ai pē pe ko e hā ʻenau angahalá. Pea he ʻikai te Ne fakaʻikaiʻi koe pe ko kinautolu ʻokú ke ʻofa aí ʻi hoʻomou ʻomi kiate Ia homou loto-mafesifesí mo e laumālie fakatomalá. ʻOku ʻikai ko ʻEne taumuʻá ia pe fokotuʻutuʻú, pe ko ʻEne palaní, taumuʻá, fakaʻānauá, pe ʻamanakí.

ʻIkai, ʻoku ʻikai ke Ne fakatupu ha ngaahi faingataʻa mo ha ngaahi fakafeʻātungia; ʻokú Ne toʻo ia. ʻOku ʻikai ke Ne taʻofi koe ʻi tuʻa; ʻokú Ne talitali lelei koe ki loto.24 Naʻe hoko ʻEne ngāué kotoa ko ha fakahaaʻi moʻoni ʻo e taumuʻá ni.

Pea ʻoku ʻi ai foki mo ʻEne feilaulau fakaleleí, ʻa ia ʻoku faingataʻa ange ke mahino kiate kitautolu ʻo ope atu ʻi he meʻa ʻoku lava ke mahino ʻi hotau tuʻunga fakamatelié. Ka, ʻoku mahuʻinga ʻa e “ka” ko ʻení, ʻoku lava ke mahino kiate kitautolu, ʻa e taumuʻa fakahaofi ʻo ʻEne feilaulau fakaleleí.

Naʻe mavaeua ʻa e puipui ʻo e falelotu lahí ʻi he pekia ʻa Sīsū ʻi he kolosí, ʻo fakataipe hono fakaava ʻa e hala foki ki he ʻao ʻo e Tamaí—kiate kinautolu kotoa pē te nau tafoki kiate Iá, falala kiate Iá, tuku ʻenau kavenga mafasiá kiate Iá, pea toʻo ʻEne haʻamongá kiate kinautolu ʻo fakafou ʻi he fuakavá.25

ʻI hono fakalea ʻe tahá, ʻoku ʻikai fekauʻaki ʻa e palani ʻa e Tamaí mo e ngaahi fakafeʻātungiá. Naʻe ʻikai pea he ʻikai ke teitei pehē ia. ʻOku ʻi ai nai ha ngaahi meʻa ʻoku fiemaʻu ke tau fai, ngaahi fekau ke tauhi, ngaahi tafaʻaki ʻi hotau natulá ke liliu? ʻIo. Ka ʻi Heʻene ʻaloʻofá, ʻoku tau malava ʻo fakahoko ʻa e ngaahi meʻa ko iá.

Ko e ongoongo leleí ʻeni! ʻOku ou houngaʻia moʻoni ʻi he ngaahi moʻoni mahinongofuá ni. Ko e fokotuʻutuʻu ʻa e Tamaí, ko ʻEne palaní, taumuʻá, fakaʻānauá, mo ʻEne ʻamanakí ke fakamoʻui kotoa, ke foaki atu ʻa e nongá, ke ʻomi koe mo kinautolu ʻokú ke ʻofa aí ki ʻapi. Pea ko ʻeku fakamoʻoní ia ʻi he huafa ʻo Hono ʻAlo ko Sīsū Kalaisí, ʻēmeni.

Ngaahi Maʻuʻanga Fakamatalá

  1. Russell M. Nelson, “Fakakaukau Fakasilesitiale!,” Liahona, Nōvema 2023, 117–20.

  2. Vakai, 2 Nīfai 26:25, 27.

  3. Tohi Tuʻutuʻuni Fakakātoá: Ko e Ngāue ʻi he Siasi ʻo Sīsū Kalaisi ʻo e Kau Māʻoniʻoni ʻi he Ngaahi ʻAho Kimui Ní, 1.1, Gospel Library.

  4. Vakai Mōsese 7:33.

  5. Vakai, Sēkope 6:8; ʻAlamā 12:30.

  6. Vakai ʻAlamā 42:15.

  7. Vakai, ʻAlamā 42:8, 16.

  8. Mōsese 6:62.

  9. Vakai Tokāteline mo e Ngaahi Fuakava 45:4.

  10. Tokāteline mo e Ngaahi Fuakava 76:50–70.

  11. Vakai, ʻAmenai 1:26.

  12. Vakai, Mātiu 4:17.

  13. Vakai, Mātiu 5–7. Hangē ko ʻení, naʻe akoʻi ʻe he Fakamoʻuí ʻEne kau ākongá ʻi he Mātiu 5:43–44, naʻe ʻikai feʻunga ke “ʻofa ki ho kaungāʻapí, kae fehiʻa ki ho filí.” Ke muimui kiate Iá, naʻe fiemaʻu foki ke nau “ʻofa ki [honau] ngaahi filí.”

  14. Vakai, Mōsaia 5:2. Ke malava ʻo ʻaonga ʻa e ʻaloʻofa ʻa Sīsū Kalaisí ʻi heʻetau moʻuí, kuo pau ke tau tafoki kiate Ia. ʻOku akoʻi ʻe ʻAlamā ko e Siʻí “ʻe ʻikai lava ʻo fakahoko ʻa e palani [nāunauʻiá ni] ʻo e huhuʻí, tuku kehe ʻo ka toki fakatomala … ; he kā ne ʻikai ke ʻi ai ʻa e ngaahi tuʻungá ni, he ʻikai ke ʻi ai hano ʻaonga ʻo e ʻaloʻofá” (ʻAlamā 42:13).

  15. Vakai, Mōsaia 3:19.

  16. Sione 8:11.

  17. Sione 6:38.

  18. Vakai, Russell M. Nelson, “The Atonement,” Ensign, Nov. 1996, 35: “ʻOku taʻefakangatangata ʻa ʻEne Fakaleleí—ʻo ʻikai hano ngataʻanga. Naʻe taʻefakangatangata foki ia he ʻe fakahaofi ʻa e faʻahinga kotoa ʻo e tangatá mei he mate ʻoku ʻikai hano ngataʻangá. Naʻe taʻefakangatangata ia ʻi he lahi ʻo ʻEne mamahí. Naʻe taʻefakangatangata ia ʻi he taimí, ʻi hono fakangata ʻo e fakataipe ʻo e feilaulau ʻaki e monumanú ʻi muʻá. Naʻe toe taʻefakangatangata ia ʻi hono lahí—he naʻe pau ke fakahoko tuʻo taha pē ia maʻá e taha kotoa. Pea naʻe ʻikai ngata ʻene aʻu atu e ʻaloʻofa ʻo e Fakaleleí ki ha niʻihi tokolahi pē, ka ki he ngaahi māmani taʻe-faʻalaua naʻá Ne fakatupú. Naʻe ope atu ʻene taʻefakangatangatá ʻi he meʻa ne malava ke fakafuofuaʻi ʻe he meʻafua ʻa e tangatá pe mākupusi fakamatelié.”

  19. 2 Nīfai 26:24.

  20. Vakai, Luke 15:4.

  21. 2 Pita 3:9; vakai foki Tokāteline mo e Ngaahi Fuakava 18:11–12.

  22. 3 Nīfai 9:14.

  23. 3 Nīfai 17:7; vakai foki ki he veesi 6.

  24. ʻI he ngaahi akonaki ko ia ʻa Sīsū Kalaisi ʻoku pehē ai he ʻikai maʻu ʻe he niʻihi fakafoʻituitui ʻe niʻihi ʻa e puleʻanga ʻo e langí, ʻokú Ne fakamahino mai ʻoku ʻikai ko Hono finangaló ʻa e ola ko ʻení ka ko ha ola ia ʻo ʻenau ngaahi filí (vakai, Mātiu 7:13–14, 21–25).

  25. Vakai, Mātiu 27:50–51; Hepelū 9:6–12.