2009
Teunga Tāú: Ko ha Tefitoʻi Moʻoni Tuʻuloa maʻá e Tokotaha Kotoa Pē
Siulai 2009


Teunga Tāú: Ko ha Tefitoʻi Moʻoni Tuʻuloa maʻá e Tokotaha Kotoa Pē

ʻOku fakaʻaliʻali ʻe he teunga ‘oku tau tuí ʻa e mahino ʻoku tau maʻu kau ki he ongoongolelei ʻo Sīsū Kalaisí.

ʻĪmisi
Silvia H. Allred

Ko e taha ʻo e ngaahi faingataʻa ʻoku fehangahangai mo e kāingalotu ʻo e Siasí he ʻaho ní ko e talangofua ki he ngaahi tefitoʻi moʻoni ʻo e teunga tāú ʻi ha māmani ʻoku fakautuutu ke lahi ʻa e teunga taʻetāú. Neongo ʻene faingataʻá, ka te tau lava ʻo fakahā ko e kau ākonga kitautolu ʻa e Fakamoʻui ko Sīsū Kalaisí ʻaki ʻetau talangofua ki he tuʻunga moʻui taau ʻo e Siasí. ʻOku kau ki he teunga tāú a e valá, leá, fakakaukaú, mo e ʻulungāanga fakatāutahá, ka ʻoku ou loto ke u fakatefito pē ʻi he valá.

Ko e tefitoʻi taumuʻa ʻo e valá ʻi he kamataʻangá ke ʻufiʻufiʻi hotau sinó mo maluʻi ia mei he havilí, laʻaá, ʻuhá mo e sinoú. ʻOku kei hokohoko atu pē ʻa e ngaahi taumuʻa ko iá, neongo ʻoku ʻi ai mo hono ngaahi taumuʻa kehe he ngaahi ʻahó ni. ʻI he kuongá ni ʻoku ngāue ʻaki ke fakahā ha ngaahi meʻa lahi hangē ko e koloá, tuʻunga fakasōsialé, tuʻunga fakafoʻituituí, pe ko ʻete kau ki ha faʻahinga kulupu. Ka ʻoku toe fakahā foki ʻe he valá ʻa hotau ʻulungāangá mo e ngaahi meʻa ʻoku mahuʻinga kiate kitautolú. Kiate kitautolu Kāingalotú, ʻoku fakahaaʻi ʻe he teunga ʻoku tau tuí ʻa e mahino ʻoku tau maʻu mo ʻetau tukupā ki he ongoongolelei ʻo Sīsū Kalaisí pea mo ʻetau moʻui ʻaki iá.

ʻE lava ʻe heʻetau tauhi ki he tefitoʻi moʻoni ʻo e teunga tāú ʻo ngaohi kitautolu ke tau toe tuʻumaʻu ange ʻi ha māmani ʻoku feinga maʻu pē ke fakavaivaiʻi ʻa e mahino ʻoku tau maʻu pe ko hai kitautolú pea mo e ngaahi tuʻunga ʻe lava ke tau aʻusiá. ʻI heʻetau moʻui ʻaki mo akoʻi e tefitoʻi moʻoni ko ʻení, ʻe lava ke tau tokoni ai ke fakahū ki he loto ʻo e toʻu tangata hoko maí ʻa e founga moʻui tatau pē.

Ko e Hā ʻa e Teunga Taau?

ʻOku ʻomi ʻe he tohi tufa Ki Hono Fakamālohia ʻo e Toʻu Tupú ha ngaahi tefitoʻi fakahinohino ki he teunga tāú. ʻOku fakatou mahuʻinga e tohi tufá ni ki he toʻu tupú mo e kakai lalahí: “ ʻOku kau ʻi he vala taʻetāú ʻa e talausese mutu ʻoku fuʻu nounoú mo e piva tātāʻolungá, kofu ʻoku mahaʻihaʻí, sote ʻoku ʻikai ke ne ʻufiʻufiʻi ʻa e keté, mo e ngaahi teunga ʻoku fakahāhā mai ai hoto sinó. … ʻOku totonu ke tui ʻe he [houʻeiki fafiné] ʻa e vala ko ia ʻokú ne ʻufiʻufiʻi ʻa e umá pea fakaʻehiʻehi mei he vala ko ia ʻoku kia ʻāpangá ʻo tatau pē ʻi muʻa mo e tuʻá, pe fakahāhā mai e konga ʻo e sinó ʻi he founga kehé. … ʻOku totonu foki ke tauhi ʻe he [houʻeiki tangatá] ʻa ʻenau fōtunga māú. ʻOku totonu ke fakaʻehiʻehi ʻa e tokotaha kotoa pē mei he vala, fōtunga mo e founga ngaohi ʻulu ʻoku fuʻu tōtuʻá. Feinga maʻu pē ke ke hā maʻa mo maau pea fakaʻehiʻehi mei he fakalālāfuaʻá pe ʻaiʻainoaʻia ʻa e teuteú, fōtungá, mo e ʻulungāangá. Fehuʻi loto pē kiate koe, ‘Te u ongoʻi fiemālie nai ʻi hoku fōtungá ʻo kapau ne u ʻi he ʻao ʻo e ʻEikí?’ ”1

Kumi ki he fakahinohino ʻa e Laumālié ʻi hoʻo fili ha teunga ʻoku tāú. Tānaki atu ki aí, ʻi hoʻo fakakaukauʻi ko ia e ngaahi tefitoʻi moʻoni ʻoku fekauʻaki mo e teunga tāú, ʻe ʻaonga foki haʻo fai e ngaahi fehuʻi ko ʻení kiate koe:

  • ʻOku ʻasi nai ha konga lahi ʻo hoku sinó ki tuʻa ʻi he taimi ʻoku ou tangutu, punou, kakapa ki ʻolunga pe kaka he sitepú?

  • ʻOku ou tohoakiʻi nai e tokangá kiate au ʻi heʻeku tui e vala ʻoku aata pe fakalanga-fakakaukau ki ha niʻihi kehe?

  • ʻOku fie maʻu nai ke u fulihi, numi, pe toe fai ha meʻa kehe ki hoku kāmeni fakatemipalé kae lava ke u tui ha faʻahinga vala ʻoku ou fie tui?

Ko e Hā ʻOku Fie Maʻu ai ke Tau Teunga Tāú?

ʻI he taimi ʻe mahino lelei ange ai kiate kitautolu ʻa e tokāteline fekauʻaki mo e ngaahi tefitoʻi moʻoni ʻo e teunga tāú, te tau ʻiloʻi ko e teunga tāú ko ha ʻulungāanga lelei ia ʻokú ne fakahinohino mo puleʻi e ngaahi meʻa ʻoku tau faí.

ʻOku kamata ʻaki e tokāteline fekauʻaki mo e teunga tāú ʻa ʻetau ʻiloʻi ko ia ko e fānau kitautolu ʻa e ʻOtuá, pea naʻe fakatupu kitautolu ʻi Hono tataú (vakai, Mōsese 2:27). Ko hotau sinó ko ha meʻaʻofa toputapu ia mei he Tamai Hēvaní pea kuó Ne palani ki ai ha ngaahi taumuʻa pau. ʻOku tau fakahā ʻetau houngaʻia ʻi he meʻaʻofa ko ʻení ʻaki ʻetau tauhi lelei hotau sinó ʻo hangē ko ʻEne kole maí (vakai, T&F 88:33). ʻOku tau ako ki hono akoʻi mo mapuleʻi hotau sinó mo hono ʻaongá ke tau hoko ʻo hangē ko ʻetau Tamai Hēvaní.

Talu pē mei he kamataʻangá mo e kole ʻa e ʻEikí ki Heʻene fānaú ke nau ʻufiʻufi honau sinó. Hili e kai ʻe ʻĀtama mo ʻIvi ʻa e fua naʻe tapui ke na kaí, naʻe ʻā hona matá peá na ʻiloʻi naʻá na telefua. Naʻe feinga ʻa ʻĀtama mo ʻIvi ke ngaohi ha ʻēpani mei ha lauʻi fiki ke ʻufiʻufi ʻaki ʻena telefuá. Ka naʻe ʻikai feʻunga ʻa e ʻēpaní, ko ia naʻe ngaohi ʻe he ʻEikí maʻanaua ha kofu naʻe taau angé ʻaki ha kiliʻi manu. (Vakai, Sēnesi 3:7, 21.)

Naʻe ʻi ai ha tuʻunga moʻui māʻolunga ange ʻa e ʻOtuá he taimi ko iá, ʻo hangē pē ko ia ʻokú Ne maʻu he taimi ní. ʻOku ʻikai ko ʻEne ngaahi tuʻunga moʻuí ʻa e ngaahi tuʻunga moʻui ʻa e māmaní. Hangē ko ʻEne folofola ʻi he ʻĪsaia 55:8–9:

“He ʻoku pehē ʻe [he ʻEikí] ʻoku ʻikai ko hoʻomou ngaahi mahaló ʻa ʻeku mahaló, pea ʻoku ʻikai ko homou ngaahi halá ʻa hoku ngaahi halá.

“He ʻoku hangē ʻoku māʻolunga hake ʻa e ngaahi langí mei he māmaní, ʻoku pehē hono māʻolunga ʻo hoku ngaahi halá, pea mo ʻeku ngaahi mahaló ʻi hoʻomou ngaahi mahaló.”

Ko ha Tefitoʻi Moʻoni Tuʻuloa

Tupu mei he hoko ʻa e teunga tāú ko e taha ʻo e “ngaahi hala māʻolunga hake” ʻo e ʻEikí kae ʻikai ko ha ʻulungāanga fakasōsiale ʻoku fakataimi pē, naʻe akoʻi ai ia ʻi he kuonga kotoa pē. Fakakaukau ange ki he ngaahi sīpinga kehe ko ʻeni mei he folofolá fekauʻaki mo e valá pea mo e meʻa ʻoku nau akoʻi mai fekauʻaki mo e teunga tāú.

ʻOku fakahā ʻe he teunga tāú ʻa e loto fakatōkilalo. Naʻe malangaʻi ʻe he palōfita ko Sēkopé ʻi he Tohi ʻa Molomoná ʻa hono kovi ʻo e loto hīkisiá mo e ʻofa ki he koloá. Naʻá ne naʻinaʻi ki hono kakaí ke nau fakaʻehiʻehi mei hano fakaʻauha honau laumālié ʻe heʻenau loto hīkisiá. Ko e taha ʻo e ngaahi founga naʻa nau fakahā ʻaki ʻa e fuʻu lahi ʻo ʻenau loto hīkisiá ko e vala naʻa nau tuí. Naʻe pehē ʻe Sēkope kiate kinautolu, “Ko e tupu ʻi he maʻu ʻe homou niʻihi ʻo lahi hake ʻi homou kāingá, kuo hīkisia ai homou lotó, pea mou kia-kekeva mo ʻulu māʻolunga, koeʻuhí ko hono mahuʻinga lahi ʻo homou kofú, pea mou fakatangaʻi ʻa homou kāingá koeʻuhí ʻoku mou mahalo ʻoku mou lelei ange ʻiate kinautolu” (Sēkope 2:13).

ʻOku toe hā pē ʻi he Tokāteline mo e Ngaahi Fuakava 42:40 ʻa e foʻi fakakaukau fekauʻaki mo e loto fakatōkilalo ʻi he founga ʻo e vala ʻoku tau tuí: “ ʻOua naʻa mou pōlepole ʻi homou lotó; tuku ke taʻe-masani ʻa homou ngaahi kofu kotoa pē.” ʻOku ʻuhinga nai ʻeni he ʻikai ke tau lava ʻo tui ha vala ʻoku sīpinga fakaʻofoʻofá? ʻIkai, ʻoku totonu ke tau tui ʻa e vala totonu ki he feituʻu totonu, ka ʻoku ʻikai totonu ke tau moʻua hono kumi e kautaha ʻiloa tahá pe maʻu maʻu pē ʻa e sīpinga fakamuimui tahá. ʻE lelei ange ke fakaʻaongaʻi e paʻangá ki ha ngaahi taumuʻa ʻoku tolonga mo mahuʻingamālie angé.

ʻOku fakahā ʻe he vala ʻoku tau tui ki he lotú ʻa ʻetau fakaʻapaʻapa ki he ʻEikí. Naʻe kole ʻa e ʻEikí kia Mōsese ke teuteuʻi ha teunga naʻe toputapú ʻa ia ʻe taau ke fakaʻaongaʻi ʻi Hono fale māʻoniʻoní (vakai, ʻEkesōtosi 28:2). ʻOku hā mahino mei he fekau ko ʻení naʻe ongoʻi ʻe he ʻEikí naʻe taʻefeʻunga ʻa e vala ʻoku tui fakaʻahó ki he taumuʻá ni. ʻOku tau hangē nai ko Mōsesé ʻo fakahā ʻetau ongoʻi ʻofa ki he Tamai Hēvaní ʻaki ʻetau tui ʻa e vala ʻoku feʻunga mo e lotú?

Hangē ko ia ʻoku fakahā ʻi he ngaahi sīpinga ko ʻení, “kuo naʻinaʻi maʻu pē ʻa e kau palōfita ʻa e ʻOtuá ki Heʻene fānaú ke nau teunga taau.”2 Kuo fakamanatu mai kiate kitautolu ʻi hotau kuongá ni “ ʻoku hanga ʻe he anga ʻo hoʻo teuteú ʻo fakahaaʻi mai ʻa ho ʻulungāanga totonú. ʻOku hanga ho kofú pea mo ho fōtungá ʻo tala mai ki he niʻihi kehé ha ngaahi pōpoaki fekauʻaki mo koe, pea ʻokú ne tākiekina foki ʻa hoʻo tōʻongá mo e tōʻonga ʻa e niʻihi kehé. ʻI he taimi ʻoku hā maau ai ho fōtungá pea taau mo ho teungá, ʻokú ke fakaafeʻi leva ai e takaua ʻa e Laumālié pea te ke lava ʻo tākiekina ki he leleí ʻa e niʻihi ʻoku mou feohí.”3

Ngaahi Tāpuaki ʻOku Fekauʻaki mo e Teunga Tāú

Ko e taha ʻo e ngaahi tāpuaki tuʻu-ki-muʻa ʻoku fekauʻaki mo e teunga tāú ko e toe lahi ange ʻa ʻete ongoʻi loto-falalá. ʻOku talanoa ha fefine ki hano kaumgāmeʻa naʻe ako—pea faitāpuekina ia—ʻe he tefitoʻi moʻoni ʻo e teunga tāú lolotonga ʻene ako ki he ongoongoleleí:

“ ʻI ha faʻahitaʻu māfana kuo fuoloa atú ne u maʻulotu ai mo haku kaungā-ngāue. Naʻá ne aʻu mai ki hoku ʻapí ʻoku teʻeki hoko e taimí ʻokú ne tui e teunga angamaheni ko ia ʻo e taimi māfaná: ko ha kofu fakamokomoko kavei. Naʻe hounga kiate au ʻa e mahino kiate ia ke tui mai ha kofu ki he lotú, ko ia ne ma fononga atu leva. Naʻe talitali lelei ia ʻe he kāingalotu kehé ki heʻemau haʻofangá, pea naʻá ne foki tuʻo lahi mai ki he lotú ʻi he ngaahi uike hokohoko mai aí. Naʻe aʻu ki heʻene kamata haʻu ki he ngaahi fakataha fakatupulaki ʻo e ʻapí, fāmilí, mo e fakafoʻituituí pea ʻomi mo ʻene fānaú ki he Palaimelí mo e ngaahi ʻekitivitī ʻa e toʻu tupú. Naʻá ne faʻa tui maʻu pē ki he ngaahi ʻekitivitī lolotonga e uiké ʻi he taimi māfaná, ha sote kavei mo ha talausese nounou naʻe māʻolunga ʻo ofi hake pē ki hono alangá. Naʻe ʻikai ke fakapalakū ʻene teuteú, ka naʻe ʻilonga ʻa e teʻeki ai ke mahino kiate ia e ngaahi tuʻunga moʻui ʻa e Siasí.

“ ʻOsi mei ai ha ngaahi uike lahi peá u fehuʻi ange pe te ne fie ako lahi ange kau ki he Siasí mei he kau faifekaú. Naʻá ne talamai ʻokú ne mā pea ʻikai te ne ongoʻi fiemālie he talanoa mo ha kakai naʻe ʻikai te ne ʻiloʻí. Ko e meʻa naʻá ne fie maʻú ke kei hokohoko atu pē ʻene kau ki he lotu mo e ngaahi ʻekitivitī ʻa homau uōtí, peá ne fakapapauʻi mai kapau ʻe ʻi ai haʻane ngaahi fehuʻi, te ne ʻeke mai kiate au pe ki ha niʻihi ʻo e kakai kehe ʻi he uōtí kuo nau ʻosi mahení.

“Ne u fakatokangaʻi ʻi he hokohoko ʻene haʻu ki he lotú mo e ngaahi ʻekitivitī ʻa e Siasí ʻa e kamata ke ne tui ha piva lōloa ange, talausese mutu lōloa ange, mo ha sote naʻe ʻi ai hono nima. Naʻá ku ʻuluaki fakakaukau ko e tupu ʻeni mei he fakaʻau ke mokomoko ange e ʻeá, kae taimi siʻi pē peá u ʻiloʻi naʻe kamata ke ne fakatokangaʻi e founga teuteu ʻa e Kāingalotú.

“ ʻOku ʻikai te u ʻiloʻi pe naʻe tupu ʻataʻatā pē koā ʻa e liliu ʻo e vala naʻá ne fakaʻaongaʻí mei he lahi ange ʻo e loto-falala ne u fakatokangaʻi ʻokú ne maʻú, ka ʻoku ou tui ko e konga ia hono ʻuhingá. ʻI he hokohoko atu ʻene ako e ngaahi tefitoʻi moʻoni ʻo e ongoongoleleí, hangē ko hono tofiʻa fakalangi ʻi heʻene hoko ko ha ʻofefine ʻo e ʻOtuá, hangē ne toe lahi ange ai ʻene ongoʻi ʻoku ʻi ai hono mahuʻingá. Ne fakautuutu ʻene loto-falalá ʻi he fakaʻau ke mahino lelei ange kiate ia hono ʻuhinga ʻo e ngaahi meʻa ʻe niʻihi ʻoku tau faí. Pea ʻi he fakaʻau ke lahi ange ʻene loto-falalá, naʻá ne vēkeveke ke ako lahi ange ki he ongoongoleleí—kau ai ʻene fanongo ki he ngaahi lēsoni ʻa e kau faifekaú, ʻa ia naʻá ne manavasiʻi ke fai ki muʻa.

“Ko hono valá ko ha tafaʻaki pē ia ʻe taha ʻo e fakaʻau ko ia ke ne ʻiloʻi pea mahino kiate ia ʻa e ngaahi tefitoʻi moʻoni mo e ngaahi tuʻunga moʻui ʻo e ongoongoleleí, ka ʻi heʻene ʻiloʻi naʻe lava ke ne fakaleleiʻi ʻa e tafaʻaki ko ia ʻo ʻene moʻuí, naʻá ne fakatokangaʻi leva ʻe lava pē ke ne fai mo ha ngaahi liliu mahuʻinga foki. Naʻe faifai pē ʻo iku ʻa e ngaahi liliu ko ʻení ki heʻene ului ki he ongoongolelei ʻo Sīsū Kalaisí ʻo ne kau ki he Siasí. Naʻe maʻu kimui hono ʻenitaumení he temipalé, pea naʻe ʻikai toe fie maʻu ke liliu ʻa e faʻahinga vala naʻá ne tuí he naʻá ne ʻosi ako mo moʻui ʻaki e ngaahi tefitoʻi moʻoni ʻo e teunga tāú.”4

ʻI he hoko ʻa e teunga tāú ko e ʻulungāanga maʻa ʻokú ne fakatupu mo puleʻi ʻa ʻetau tōʻonga moʻuí, ʻe lahi ange foki ʻetau ongoʻi hotau mahuʻingá. Manatu ki he ngaahi talaʻofa ʻa e Tokāteline mo e Ngaahi Fuakava 121:45–46:

“Tuku ke ngaohi ke fakaʻofoʻofa maʻu ai pē ʻe he angamaʻá ʻa hoʻo ngaahi fakakaukaú; pea ʻe ʻāsili mālohi ʻa hoʻo falalá ʻi he ʻao ʻo e ʻOtuá; pea ko e tokāteline ʻo e lakanga fakataulaʻeikí ʻe mokulu ia ki ho laumālié ʻo hangē ko e ngaahi hahau mei he langí.

“ ʻE hoko ʻa e Laumālie Māʻoniʻoní ko ho takaua maʻu ai pē, pea ko ho tokotokó, ko e tokotoko taʻe-faʻa-liliu ʻo e māʻoniʻoni mo e moʻoni.”

ʻOfa ke tau feinga kotoa pē ke tau feʻunga ke maʻu ʻa e ngaahi tāpuaki ko iá.

Maʻuʻanga Fakamatalá

  1. Ki Hono Fakamālohia ʻo e Toʻu Tupú (tohitufa, 2001), 15–16.

  2. Ki Hono Fakamālohia ʻo e Toʻu Tupú, 16.

  3. Ki Hono Fakamālohia ʻo e Toʻu Tupú, 15–16 .

  4. Fetohiʻaki fakatāutaha.

ʻOua Te Ke Hangē ha Fuʻu Tamapuá

ʻOku tui ʻe he tamapuá ha faʻahinga vala pē ʻoku fakatau atu ʻe māmani. ʻOku māʻolunga ange hoʻo ngaahi tuʻunga moʻuí.

ʻOku Fakaʻau Nai Ke Hōloa Hifo Hoʻo Ngaahi Tuʻunga Moʻuí?

Kapau ʻoku fuʻu mahaʻihaʻi, fuʻu nounou, pe fakahāhā mai ai ho sinó, ʻoku ʻikai taau ia mo e ngaahi tuʻunga moʻui ʻa e Siasí. ʻOua te ke tukuhifo ʻa e tuʻunga taau ʻo ho teungá koeʻuhí ko ha ākenga ia ʻo e kuongá. (Vakai, Ki Hono Fakamālohia ʻo e Toʻu Tupú, 14–16.)

ʻOua Naʻá Ke Lohiakiʻi Pē Koe

ʻOku hanga ʻe he anga ʻo hoʻo teuteú ʻo fakahaaʻi mai e ngaahi tuʻunga moʻui ʻokú ke moʻui ʻakí. ʻOatu ʻa e pōpoaki totonú ki he niʻihi kehé. (Vakai, Ki Hono Fakamālohia ʻo e Toʻu Tupú, 15.)

Ngaahi tuʻunga moʻui

ʻE ʻikai ha taimi ʻe teitei pehē ai kuó ke fuʻu motuʻa ki ai. (Vakai, Sione 14:15.)

Tui ʻa e Vala Ke Ke Lavameʻa Aí

Tui ʻa e vala ʻoku tāú. ʻOua naʻá ke tuku ke ke tō koeʻuhi ko haʻo fili naʻe ʻikai ke lelei. (Vakai, Ki Hono Fakamālohia ʻo e Toʻu Tupú, 14–16.)

Kakapa ki he Meʻa ʻOku Toe Māʻolunga Angé

ʻOku teuteuʻi koe ʻe he ʻEikí ke ke hū ʻi Hono falé. ʻOku maʻu ʻi ai ha nonga ʻoku lahi mo ha ngaahi tāpuaki fakaʻofoʻofa. (Vakai, T&F 88:119.)

Mei toʻohemá: faitā ʻa e Busath Photography; faitā ʻa John Luke; faitā ʻa Christina Smith

ʻI toʻohemá: faitā ʻa Craig Dimond; toʻomataʻú: faitā ʻa Emily Leishman Beus

Mei toʻohemá: ngaahi tā naʻe fai ʻe Christina Smith mo Craig Dimond