Indeksoijia tarvitaan lisää kautta maailman

Kaikkialla maailmassa ihmiset etsivät tietoja esivanhemmistaan.

Ja kaikkialla maailmassa toiset ihmiset tekevät tuon etsimisen mahdolliseksi.

FamilySearchin indeksointi aloitettiin verkossa vuonna 2006, ja se toimii eri puolilla maailmaa olevien vapaaehtoisten voimin. Se on prosessi, jossa fyysisten asiakirjojen (kuten mikrofilmillä olevien) informaatio tallennetaan verkossa toimivaan tietokantaan, johon voidaan kohdistaa hakuja.

FamilySearchin indeksointi on ollut huomattava menestys: työn alkamisesta lähtien 122 000 kirkkoon kuuluvaa tai kirkon ulkopuolista aktiivista indeksoijaa on saanut valmiiksi 547 978 000 tietuetta. Indeksoinnin koordinoijilla on kuitenkin uusi tavoite: muiden kuin englanninkielisten asiakirjojen indeksointi.

”Yhä useammat indeksoimamme nimet ovat muita kuin englanninkielisiä”, sanoi FamilySearchin tuotemarkkinointipäällikkö Jim Ericson. ”Yritämme saada työhön mukaan enemmän eri kieliä puhuvia ihmisiä, jotta voimme tehdä parempaa työtä ei-englanninkielisten nimien suhteen.”

Vaikka englanninkielisten asiakirjojen indeksointi kasvaa edelleen, kansainvälisten asiakirjojen kasvu ylittää sen huimasti. Projekteja saadaan monista maista, kun yhä useammat valtiovallan edustajat ja arkistojen pitäjät tulevat tietoisiksi FamilySearchin tarjoamista palveluista, sanoo veli Ericson.

Aluksi FamilySearchin työntekijät hankkivat asiakirjoja julkiselta sektorilta, kirjastoista ja muista vastaavista lähteistä ja kopioivat ne digitaalisesti. Nämä kopiot kootaan sitten pieniin ”eriksi” kutsuttuihin ryhmiin, jotka ovat vapaaehtoistyöntekijöiden saatavilla verkossa. Vapaaehtoiset kirjautuvat FamilySearchiin, lataavat erän ja tallentavat ruudulla näkemänsä tiedot. Myöhemmin nuo tiedot tulevat laajemmalti sukututkimusta tekevien saataville. Jokainen erä on kokoelma töitä, jonka vapaaehtoistyöntekijä saa valmiiksi noin puolessa tunnissa, sanoo FamilySearchin indeksointiprojektin koordinaattori Katie Gale.

FamilySearchin indeksointiin voi osallistua vapaaehtoisia, joiden äidinkieli ei ole englanti (sivusto on tällä hetkellä saatavissa seitsemällä kielellä), mutta siihen voi myös osallistua ihmisiä, jotka ovat hankkineet kielitaitonsa lähetystyössä, koulussa tai muussa koulutuksessa.

Vaikka projekteja ei olisikaan tarjolla siinä maassa, jossa asut tai jossa palvelit, projekteja voi olla tarjolla maissa, joissa puhutaan samaa kieltä.

Kun Kiovan temppeli Ukrainassa oli rakenteilla, ukrainalaiset pyhät osallistuivat hankkeeseen, jossa etsittiin ja indeksoitiin nimiä, jotka vietäisiin temppeliin sen valmistuttua. Temppelin vihkimiseen mennessä 401 indeksoijaa Ukrainasta, Venäjältä, Pohjois- ja Etelä-Amerikasta sekä Euroopasta työskenteli Kiovan projektin parissa ja pyhät saivat vietyä temppeliin 200 000 ukrainalaista nimeä.

Kun indeksointityö jollakin alueella kasvaa, indeksointierät toimittava FamilySearchin henkilökunta nimeää kasvualueet ja sitten, mahdollisuuksien mukaan, nopeuttaa kyseiseen alueeseen liittyviä projekteja.

Nykyisellä indeksointivauhdilla tällä hetkellä indeksoitaviksi annettujen erien valmistuminen voi joissakin maissa kestää jopa vuosikymmenen – mistä johtuu tarve saada lisää indeksoijia. Monien muiden kuin englanninkielisten erien valmistuminen vie kahdesta kuuteen vuotta.

”Jos projekti jatkuu ja jatkuu, siitä ei ole mitään hyötyä kenellekään”, sanoi FamilySearchin indeksointitoimintojen päällikkö Paul Starkey. ”Indeksoinnin koko tarkoitus on tarjota nämä asiakirjat [sähköisessä muodossa] niin, että ihmiset voivat löytää tietoja esivanhemmistaan. Me yritämme saada projektit valmiiksi melko nopeassa tahdissa.”

Kirkko omistaa noin 2,4 miljoonaa sukututkimustietoja sisältävää mikrofilmirullaa, jotka on varastoitu Granite-vuoren asiakirjaholviin. Se vastaa noin 15 miljardia asiakirjaa, jotka odottavat indeksointia. Eri puolilla maailmaa on lukemattomia muita asiakirjoja.

”Jonkin nimen ja henkilökohtaisten asiakirjojen löytäminen on kokemus, joka kääntää tutkijoiden sydämen heidän isiensä puoleen”, veli Ericson sanoi. ”Kirkon jäsenet voivat käyttää indeksoitua informaatiota dokumentoidakseen sukulinjojaan ja tarjotakseen temppelin pelastavat toimitukset.”

Vaikka jokseenkin jokainen, jolla on käytettävissään tietokone, voi osallistua yksinkertaiseen indeksointitehtävään, sen merkitystä ei saa vähätellä, sisar Gale sanoi. ”Jos ihmiset kykenisivät saamaan indeksoinnista suuremman näkemyksen sukututkimuksessa, he voisivat ymmärtää sen tärkeyden ja tarpeen saada lisää vapaaehtoistyöntekijöitä.”

”Me tarvitsemme lisää ihmisiä mukaan indeksointiin”, veli Ericson sanoi, ”ja pyydämme ihmisiä kertomaan tästä ohjelmasta ystävilleen ja perheenjäsenilleen, olivatpa he kirkon jäseniä tai eivät. Se ei ole pelkästään kirkon jäseniä varten. Se on mukavaa vuorovaikutusta, jossa jokainen tekee työtä yhteisen päämäärän saavuttamiseksi.”