Ha’api’ira’a a te mau Peresideni
Pene 22 : Te Hamani-maitai-raa ia Vetahi Ê


Pene 22

Te Hamani-maitai-raa ia Vetahi Ê

« A faatupu i te hoê varua aroha ; ia ineine i te rave no vetahi ê hau atu i ta outou e ti‘aturi no ô mai ia ratou ra ahani ua taui te mau huru oraraa ».

No roto mai i te oraraa o Lorenzo Snow

E tufaa o Lorenzo Snow e to’na utuafare no te tere matamua o te Feia Mo‘a i te mau Mahana Hopea nei mai Nauvoo, Illinois. Ua tere atu ratou i te tooa-o-te-râ i te tufaa fenua no Iowa i te ava‘e Febuare 1846 e te hoê pŭpŭ no te tahi atu mau utuafare. Ua haafifi te mau huru o te reva i to ratou tere—ua faaruru ratou i te mau mahana atoa i te ua, te hiona e te vari paruparu.

A tere ai te utuafare Snow i te hoê mahana, ua ani te hoê melo no te pŭpŭ ia ratou i te tauturu. Ua papa‘i o Lorenzo Snow i roto i ta’na buka aamu e ua « ani mai te hoê taata e ia faati‘a vau ia’na ia tuu i ta’na afata i roto i to’u pereoo, e i ta’na parauraa eita ta’na e nehenehe faahou ia amo i te reira ». Ua haamana‘o Lorenzo e « e ua î roa te pereoo i te mau mea ta matou i mana‘o e e nehenehe e faaô, noa’tu râ te reira ua parau atu vau ia’na ia tuu te reira i roto i te pereoo e ia haere mai na muri ia matou ».

I te pô i muri mai ua ite te utuafare i te mea ta Lorenzo i pii « te hoê ohipa au ore roa » : ua fati te hoê auri huira no to ratou pereoo. Ua faatia oia : « E mea ua roa e e mea to‘eto‘e roa. Ua patia matou i te reira ihoâ taime i to matou fare ie [e] ua tahu i te hoê auahi vahie maitai … E mea hohonu roa te pape e te vari paruparu e eita e nehenehe ia matou ia haere atu i te pereoo ra ma te apĕ i te vari … Fatata e 24 kilometera matou i te atea i teie nei i te puhaparaa e e 14 e aore râ e 16 kilometera i te fare matamua, aita hoê a‘e o matou i ite i te tata‘i, e no reira e ere roa te mana‘o ia tata‘i i to matou pereoo i te mea anaanatae roa ».

Ma te mana‘o-ore-hia, ua tae mai te tautururaa no ô mai i te taata ra ta ratou i tauturu i te mahana na mua’tu. Ua parau o Lorenzo, « Te oto ra vau no teie ati to’u a haere mai ai oia e a faaite mai ai oia e hamani pereoo to’na toro‘a e e nehenehe ia’na ia tata‘i ohie noa i to’u pereoo … I te taime ihoâ ua maitai rii mai te reva, ua rave te taea‘e Wilson (te i‘oa ïa o te taata i faahitihia) i te ohipa e ua hamani oia i te hoê auri huira maitai a‘e i te auri tei fati. Ia oti to matou pereoo i te tata‘ihia, ua faaru‘e matou i taua vahi ra, i muri a‘e e rave rahi mahana ma te faaearaa i reira no te ua e te vari paruparu ».

No Lorenzo Snow, ua haapaari teie ohipa tei tupu i te hoê haapiiraa faufaa rahi no ni‘a i te taviniraa e te faahoaraa. Ua papa‘i oia i roto i ta’na buka aamu, « E arata‘i pinepine te horo‘araa i te hoê maitai i te noaaraa i te tahi atu maitai ».1 [A hi‘o i te mana‘o tauturu 1 i te api 295.]

Te mau haapiiraa a Lorenzo Snow

E mau tamarii tatou na te hoê â Metua i te Ao ra, e ua tonohia mai tatou i roto i te ao nei no te hamani maitai te tahi i te tahi.

E hoê â to tatou Metua i roto i te mau ao tiretiera … Ahani ua matau tatou i te tahi e te tahi mai tei ti‘a ia tatou… e rahi hau atu ïa to tatou here ia vetahi ê i to tatou here i teie taime, e e tupu mai ïa te hoê hinaaro i roto i te taata tata‘itahi ia tuatapapa i roto i to ratou mau feruriraa e nahea e nehenehe ai ia ratou ia hamani maitai atu i to ratou mau taea‘e, nahea i te faaiti mai i to ratou mau oto e te haapapûraa ia ratou i roto i te parau mau, nahea ta ratou e nehenehe ai e iriti ê atu i te pouri mai roto atu i to ratou mau feruriraa. Ahani ua maramarama tatou te tahi i te tahi e to tatou auraa mau te tahi i te tahi, eita ïa tatou e mana‘o mai ta tatou e mana‘o nei ; e nehenehe râ i teie iteraa e noaa mai te mea e noaa ia tatou te Varua o te ora, e mai te mea e hinaaro tatou i te haapaari te tahi i te tahi i roto i te parau-ti‘a.2

Ua tonohia mai tatou i roto i te ao nei no te hamani maitai i te tahi atu mau taata ; e na roto i te hamani-maitai-raa ia vetahi ê te haamani maitai ra ïa tatou ia tatou iho. E ti‘a ia tatou ia tape‘a noa i te reira i roto i to tatou mau feruriraa, te tane faaipoipo e ta’na vahine faaipoipo, te vahine faaipoipo e ta’na tane faaipoipo, te mau tamarii e to ratou mau metua e te mau metua e ta ratou mau tamarii. Te vai nei i te mau taime atoa te taime au maitai no te hamani maitai i te tahi e te tahi.3

Te pure nei au i te Atua, i te i‘oa o Iesu, e ia tamata outou e o vau nei i te mau mahana atoa ia haapa‘o maitai rii a‘e â, ia rave maitai rii a‘e â i teie mahana i nanahi atu, e ia tamata tatou e ia rahi rii a‘e â te here e te aroha i to tatou mau taata tupu, mai tei parauhia ia tatou e tei ni‘a ho‘i i teie te ture e te mau peropheta, « ia hinaaro i te Fatu, to tatou Atua, ma to aau atoa, e ma to varua atoa, e ma to mana‘o atoa, e to tatou taata tupu mai ia tatou iho ». [A hi‘o Mataio 22:37–40.] « Te mau mea atoa ta outou i hinaaro ia vetahi ê ra, e na reira atoa’tu outou ia ratou ». O ta te ture ïa e ta te mau peropheta. [A hi‘o Mataio 7:12.] Teie te mau parau tumu e ti‘a ia tatou ia haapii mai … E ti‘a ia tatou ia riro ei hoa i te mau vahi atoa e i te mau taata atoa. Aita e Feia Mo‘a i te mau Mahana Hopea nei e au ore nei i to te ao nei : e mau hoa râ tatou no to te ao, e ua faahepohia tatou ia na reira, no ratou ihoâ ra. E ti‘a ia tatou ia haapii i te faatae i to tatou aroha e te ohipa no te maitai o te taata atoa. Teie ïa te misioni a te Feia Mo‘a i te mau Mahana Hopea nei—eiaha ia tape‘a noa i te aroha no tatou noa iho, ia faahaere râ i te reira na te ara, e e ti‘a i te reira ia faahaerehia i te mau taata atoa.4

A riro ei taata parau-ti‘a, te afaro e te aroha, ma te faaohipa i te hoê varua hanahana e te atuaraa i roto i to outou mau mana‘o e mau faaotiraa—i roto i ta outou mau ohipa e mau raveraa atoa. A faatupu i te hoê varua aroha ; ia ineine i te rave no vetahi ê hau atu i ta outou e ti‘aturi no ô mai ia ratou ra ahani ua taui te mau huru oraraa. A hinaaro ia riro ei taata maitai, eiaha i roto i te hi‘oraa a te taata i mua râ i te mata o te Atua, e a riro ei taata faahiahia i roto i teie auraa, « E here oe i te Fatu ra to oe Atua mai to aau atoa, e i to puai atoa, te mana‘o, e te itoito, e to oe taata tupu mai ta oe i here na ia oe iho ». E ti‘a ia oe ia here i te taata no te mea e mau taea‘e ratou no outou, e huaai ho‘i na te Atua. A pure itoito no te varua haamaitai i te oraraa o te tahi atu mau taata, no te faarahiraa i te mana‘o, e no te mana e te aravihi i te raveraa i te ohipa no te maitai o te basileia o te Mesia.5 [A hi‘o i te mana‘o tauturu 2 i te api 296.]

E rahi to tatou oaoa ia tauturu ana‘e tatou ia vetahi ê ia ite i te oaoa.

E ti‘a ia vai mai i mua ia tatou te hoê hinaaro puai i te hamani maitai ia vetahi ê. Eiaha e haape‘ape‘a rahi no tatou iho. E tae mai ihoâ te maitai ia tatou mai te mea e faahaere tatou i to tatou mau mana‘o i ni‘a i te mau taata i rapae au ia tatou, e ia tamata tatou i te faaoaoa ia vetahi ê e i te haafatata’tu ia ratou i te Fatu … Ia ite ana‘e outou e e mea oto rii outou, a hi‘o na piha‘iho ia outou e a imi i te tahi taata tei roto i te oto rahi atu i to outou iho ; a haere atu ia’na ra e a imi eaha te pe‘ape‘a, e i muri iho a tamata i te tatara i te reira na roto i te paari ta te Fatu i horo‘a ia outou ; e te mea matamua ta outou e ite, ua mo‘e ïa to outou oto, e ite ïa outou i te mâmâ i roto ia outou, tei ni‘a te Varua o te Fatu ia outou, e e au ra ua turamahia te mau mea atoa.6 [A hi‘o i te mana‘o tauturu 3 i te api 296.]

Ia mata ana‘e tatou na mua roa i te haamâha i te mau hinaaro o vetahi ê, e oi’oi ïa tatou i te haamaitai ia tatou iho.

Te hoê o te mau mea maitai roa a‘e ta te hoê feia apî tane e aore râ feia apî tamahine e nehenehe e haamana‘o, i roto i ta ratou tutavaraa ia riro ei taata maitai, o te tautururaa ïa ia vetahi ê ia maitai atoa ; e te horo‘araa i te tahi maa taime iti no te haamaitai ia vetahi ê. Te rave‘a maitai roa a‘e no te haamaitai ia tatou o te faaitoitoraa ïa i te hamani maitai ia vetahi ê. A haamana‘o tamau noa i te reira.7

No te titauraa i te mau huru haapiiraa atoa e ti‘a ïa i te hoê taata ia tamau noa i te haapii, e i muri a‘e i te raveraa i te hoê haapiiraa e ti‘a ïa ia’na ia na reira faahou, e ia tamau noa i te rave i te ohipa ia ite maitai oia i te reira, e aita’tu ïa e rave‘a maitai ia ite i te reira maori râ na roto i te horo‘araa’tu ia vetahi ê te ite tei noaa ia’na. Ia haere oia e rave i te ohipa e ia haaputuputu mai i to’na mau hoa e ia tutava oia i te horo‘a’tu ia ratou te hoê â ite ta’na i farii, e i reira oia e haamata ai i te maramarama i taua mau mea ra tei ore roa e noaa ia’na maori râ na roto i te tamauraa i taua haapiiraa ra e te horo‘araa i te ite tei noaa ia’na i te tahi atu mau taata. E taa i te taata tei riro na ei orometua haapii i te mea ta’u e parau ra…

Ia haamana‘o te hoê taata e te vai nei te tahi atu mau taata i roto i te pouri e tei ore i haere i mua i roto i te ite, te paari e te maramarama, e ia horo‘a oia i taua ite ra, taua maramarama ra e taua mana ra i to’na mau hoa e to’na mau taea‘e, no te mea ho‘i e tei mua roa oia ia ratou, e na roto i te raveraa i te reira, e ite ïa oia e rahi atu â ïa to’na feruriraa, e te maramarama e te ite tei noaa ia’na e e rahi ‘oi‘oi atu â ïa…

Mai te mea e hinaaro outou e ia noaa ia outou te hoaraa e te aroha o to outou mau hoa a haere e a tamahanahana ma taua maramarama ra ta outou i farii, ma te haamana‘o e no ô mai taua mau haamaitairaa ra i te Atua, e na roto i te raveraa i te reira te rave ra ïa outou i te mea e ti‘a i te taata atoa ia rave…

Teie nei mai te mea e hinaaro te hoê taata ia noaa ia’na iho te mau haamaitairaa teitei roa a‘e e te rahi roa a‘e, e ia noaa ia’na te faati‘araa a te Mana Hope, e ia nehenehe ia’na ia tamau noa i te haamaitai ia’na i roto i te mau mea no te parau-ti‘a e ti‘a ïa ia’na ia rave i te mau mea atoa mai tei maraa ia’na. Ia haere oia e rave i te ohipa e ia ineine i te faatusia no te maitai o to’na mau hoa. Mai te mea e hinaaro oia i te haamaitai ia’na, te parau tumu maitai roa a‘e e nehenehe ia’na ia rave o te haamaitairaa ïa i to’na mau hoa…

Ia faarahihia to outou mau feruriraa no te taa e no te haapa‘o i te maitai o to outou mau hoa e haati ra ia outou, e i te vahi e mana to outou no te farii i te mau maitai no to outou mau hoa a na reira, e ia na reira outou e ite ïa outou e tae ‘oi‘oi mai taua mau mea ra ta outou e hinaaro ra hau atu i te vitiviti ahani e te haa ra outou no te titau i te reira no outou iho ma te tau‘a ore i te mau maitai o to outou mau hoa. Ua ite au e e parau tumu maitai e te faufaa rahi teie.8 [A hi‘o i te mana‘o tauturu 4 i te api 296.]

Ia faatusia ana‘e tatou no te maitai o vetahi ê, tei roto ïa te ra‘i ia tatou.

E ti‘a ia tatou ia ite e… te vai nei te tahi atu â mau taata ia tatou iho ; e ti‘a ia tatou ia hi‘o atu i roto i te aau e te mana‘o o vetahi ê, e ia riro ei mea maitai atu i to tatou huru i teie nei

… E ti‘a ia tatou ia faatusia ia tatou iho no te maitai o te mau taata ta tatou e amui atu. E ite tatou i te reira i roto i te Faaora, i roto i te taea‘e Iosepha, e e ite tatou i te reira i roto i to tatou Peresideni [Brigham Young]. Ua ineine noa o Iesu, te taea‘e Iosepha e te taea‘e Brigham i te mau taime atoa no te faatusia i ta ratou mau tao‘a atoa no te maitai o te nunaa ; na teie i horo‘a i te taea‘e Brigham te mana i te Atua e te mana i te taata, te mana‘o faatusiaraa ta’na i faaite i te mau taime atoa. Mai te reira atoa te tahi atu mau taata ; mai te au i te rahi o to ratou hinaaro i te faatusia no vetahi ê, e faarahi atoa ïa ratou i te atuaraa i roto ia ratou, e tei ni‘a ïa ia ratou te mau haamaitairaa no te mau ao mure ore, e o ratou ïa o te farii eiaha noa te mau ti‘araa no teie ao e farii atoa râ ratou i te mau haamaitairaa no te ora mure ore. Mai te au i te rahi o ta outou… faatusiaraa no te tahi atu taata, mai te reira atoa ïa outou i te haere i mua i roto i te mau mea a te Atua. Teie nei râ mai te mea te hinaaro nei outou ia tae mai te ra‘i i roto ia outou e ia tae i te ra‘i e hinaaro ïa outou ia tamau i taua e‘a ra ta te mau melahi i te ra‘i e rave ra. Mai te mea te hinaaro nei outou ia ite e nahea outou i te faarahi, e parau atu ïa vau ia outou, e mea na roto ïa i te faahaereraa i te huru atua i roto ia outou

… E nehenehe i te mau taata ia oaoa i te ra‘i na piha‘iho ia ratou i te mau vahi atoa. E ti‘a ia tatou ia haere e rave puai i te ohipa ; e ti‘a ïa ia tatou ia haere e haamau i te ra‘i i ni‘a i te fenua nei noa’tu te mau ino e haati nei ia tatou, te mau diabolo e haati nei ia tatou, e noa’tu te ino e vai nei, e ti‘a ia tatou ia haere e rave i te ohipa e ia haamau i te ra‘i i ni‘a i teie fenua.

E ore roa e nehenehe i te hoê taata ia oaoa i te ra‘i e tae noa’tu i te taime e haapii ai oia nahea ia noaa te reira, e nahea ia faaohipa i te mau ture. Teie nei e feruri outou i te tahi mau taata e e hi‘o outou i te mau huru oraraa tei haati ia ratou e 20 matahiti i ma‘iri a‘enei… i te taime ua fana‘o ratou i te tahi oaoa, te tahi hau, te tahi poupou i taua taime ra e e mea fifi roa te mau mea atoa. Teie nei ua noaa paha ia ratou te oraraa maitai e te moni no te faati‘a i to ratou mau hinaaro pae tino, mai te mea râ aita i noaa ia ratou te mau hoa, te mau mana‘o maitai o to ratou mau taea‘e, eita ïa ratou e oaoa, hau roa’tu to ratou oaoa ore e 20 matahiti i ma‘iri a‘enei

… Ia haamaitai mai te Fatu ia outou te mau taea‘e e te mau tuahine, e ia feruri outou i teie mau mea e ia here tatou te tahi i te tahi, e ia ora ia nehenehe ia tatou ia faateitei-hau-atu-hia a horo‘a ai te Fatu ia outou i te paari e te aravihi e ia noaa te ti‘aturiraa i te tahi e te tahi.19 [A hi‘o i te mana‘o tauturu 5 i te api 296.]

Te mau Mana‘o Tauturu no te Tuatapaparaa e te Haapiiraa

A feruri i teie nei mau mana‘o a tuatapapa ai outou i te pene e aore râ, a faaineine ai outou i te haapii. No te tahi atu mau tautururaa, a hi‘o i te mau api vii–xi.

  1. A tai‘o faahou i te aamu i te mau api 289 e 290. Afea to outou iteraa e « te horo‘araa i te hoê maitai e arata‘i pinepine ïa i te noaaraa i te tahi atu maitai » ?

  2. Ua faahaamana‘o te peresideni Snow ia tatou e e mau tamarii ana‘e tatou paatoa na te Atua (te mau api 290–91). Nahea teie ite e haamaitai ai i ta outou mau ohipa no te tahi e te tahi ? Eaha te mau taime au maitai ta te Sotaiete Tauturu e horo‘a nei i te mau vahine ia hamani maitai ia vetahi ê ? Eaha te mau taime au maitai ta te hoê pŭpŭ autahu‘araa e horo‘a nei i te mau tane ia hamani maitai ia vetahi ê ?

  3. A feruri hohonu i te paratarafa hopea i te api 291. No te aha to tatou oaoa e rahi ai ia tauturu ana‘e tatou ia vetahi ê ia ite i te oaoa ? Nahea e nehenehe ai i te mau metua ia tauturu i ta ratou mau tamarii ia haapii i teie parau mau ?

  4. I to outou feruriraa no te aha tatou e tupu rahi ai i roto i te paari ia faaite ana‘e tatou i to tatou ite ia vetahi ê ? (No te tahi mau hi‘oraa, a hi‘o i te mau api 292–94. Eaha te mau ohipa ta outou i ite tei faaite ia outou i te parau mau no teie parau tumu ?

  5. A tuatapapa i te tufaa e haamata i te api 294. I to outou mana‘o no te aha e noaa’i i te mau ohipa ha‘iha‘i no te taviniraa te mana no te haafatata’tu ia tatou i te ra‘i ? A feruri ai outou i te mau parau poro‘i i roto i teie pene, a feruri i te mau rave‘a e nehenehe ta outou e faariro i to outou utuafare mai te ra‘i ra te huru.

Te mau Papa‘iraa Mo‘a : Mataio 25:31–45 ; Luka 6:36–38 ; Mosia 2:17 ; 4:14–27 ; PH&PF 81:5 ; 82:3

Tauturu Haapiiraa : « E mea maitai a‘e ia rave i te tahi noa mau mana‘o maitai e ia faatupu i te aparauraa e te haapiiraa maitai i te rû noa, ma te tamata i te haapii atu i te mau parau atoa i roto i te buka haapiiraa … Mai te mea e, e titau outou i te Varua o te Fatu ia parahi mai i roto i te piha haapiiraa, e mea ti‘a ïa ia vai mai te hoê huru rû ore i reira » (Jeffrey R. Holland, « Teaching and Learning in the Church », Ensign, Tiunu 2007, 91).

Te mau nota

  1. Buka Aamu a Lorenzo Snow, 1841–47, Church History Library, 39–42.

  2. Deseret News, 28 no tenuare 1857, 371.

  3. I roto i te Conference Report, Eperera 1899, 2.

  4. Salt Lake Daily Herald, 11 no atopa 1887, 2.

  5. I roto Eliza R. Snow Smith, Te Oraraa e te Buka Utuafare a Lorenzo Snow (1884), 486–87.

  6. I roto i te Conference Report, Eperera 1899, 2–3.

  7. Improvement Era, Tiurai 1901, 714.

  8. Deseret News, 11 no mati 1857, 3; i roto i te ve‘a matamua, ua tapa‘o hapehia te api 3 ei api 419.

  9. Deseret News, 11 no mati 1857, 4.

A tere ai ratou na roto i te tufaa fenua no Iowa, ua farii te utuafare Snow i te tautururaa a te tahi taata ta ratou i tauturu hoê mahana na mua’tu.

« Ia faarahihia to outou mau feruriraa no te taa e no te haapa‘o i te maitai o to outou mau hoa e haati ra ia outou ».