’Āmuira’a rahi
’A haere i te Mesia ra, ’eiaha rā e haere ’ōtahi noa mai
’Āmuira’a rahi nō ’Ātopa 2021


’A haere i te Mesia ra, ’eiaha rā e haere ’ōtahi noa mai

Te rāve’a maita’i a’e nō ’outou nō te ha’amaita’i i te ao nei ’o te fa’aineinera’a ïa i te ao nei nō te Mesia nā roto i te anira’a i te mau ta’ata ato’a ’ia pe’e iāna.

’Aita i maoro a’e nei, ’ua fāri’i au i te hō’ē rata nā te hō’ē tamāhine ānoenoe. ’Ua pāpa’i ’oia : « ’Ua fifi roa vau… ’Aita vau i pāpū ’o vai ra vau, tē mana’o nei rā vau, tei ’ō nei au nō te hō’ē ’ohipa rahi ».

’Ua tupu a’ena ānei teie mana’o mā’imi nō ’outou, ma te uiui ia ’outou iho ē, ’ua ’ite ānei te Metua i te ao ra ’o vai ’outou ’e tē hina’aro ra ānei ’oia ia ’outou ? E te feiā ’āpī here ē, e te feiā ato’a ē, tē parau pāpū nei au ē, e ’ē te pāhonora’a ! E fa’anahora’a tā te Fatu nō ’outou ! ’Ua fa’aineine ’oia ia ’outou nō teie ’anotau, i teienei, nō te riro ’ei pūai ’e ’ei mana nō te maita’i i roto i tāna ’ohipa hanahana. Tē hina’aro nei mātou ia ’outou ! E’ita roa atu te reira e riro ’ei mea rahi mai te mea ’aita ’outou !

I te hō’ē taime mo’a mau, ’ua fa’aha’amana’o mai tō tātou peropheta here, te peresideni Russell M. Nelson iā’u, e piti parau mau ’ōhie tei riro ’ei niu nō tā ’outou ’ohipa rahi ’e te hanahana.

’A pārahi ai au i ni’a i te tōfa ’e tā’u tāne, ’ua huti mai tō tātou peropheta i tōna pārahira’a, fātata roa te tūri ’āvae i tō māua turi ’āvae, ’e ’ua hi’o mai ra iā’u ma tōna mata nīnamu. ’Aita i pāpū iā’u ē, tē tūpa’ipa’i vitiviti ra ānei tō’u māfatu ’aore rā ’ua fa’aea roa, i tōna pi’ira’a mai iā’u ’ia riro ’ei peresideni rahi nō te Feiā ’Āpī Tamāhine. ’Ua u’i mai ’oia i te hō’ē uira’a e tāvevo noa nei ā i roto i tō’u ’ā’au : « E Bonnie, e aha te ’ohipa faufa’a roa a’e e ti’a i te [feiā ’āpī] ’ia ’ite ? »

’Ua feruri au ma’a taime ’e ’ua nā ’ō atu ra : « E mea ti’a ia rātou ’ia ’ite ’o vai rātou ».

Parau mai ra ’oia « ’OIA MAU », « ’e e mea ti’a ia rātou ’ia ’ite i tā rātou ’ōpuara’a ».

Tō tātou ihota’ata hanahana

E tamari’i poiherehia ’e e tamari’i herehia ’outou e te Metua i te ao ra. Nō te here rahi o tō tātou Metua i te ao ra ia ’outou i tono mai ai ’oia i tāna Tamaiti ’o Iesu Mesia, ’ei tāra’ehara nō ’outou ’e nō’u.1 E here morohi ’ore tō te Fa’aora nō tātou—i te taime ato’a ’aita tātou e manuia ! ’Aita hō’ē mea e fa’ata’a ’ē ia tātou i te here o te Atua.2 E nehenehe te ha’amana’ora’a i teie here e tauturu ia ’outou ’ia tura’i ’ē i te ’āhuehue o te ao nei ’o tē tāmata nei i te ha’aparuparu i tō ’outou ti’aturira’a i tō ’outou ihota’ata hanahana.

I roto i te hō’ē ’āmuira’a PFA (JSF), ’ua fārerei au e piti nā feiā ’āpī tamāhine e fa’aruru nei i te fifi. ’Ua fa’ahiti rāua to’opiti ē, ’ua fāriu atu rāua i ni’a i tō rāua ha’amaita’ira’a pātereāreha nō te ’ite fa’ahou i te here ’e te arata’ira’a a te Fatu nō rāua tāta’itahi. ’A ’imi mai tō ’outou ha’amaita’ira’a pātereāreha, ’a pūpuhi i te mau hu’a repo i ni’a mai te mea e tītauhia, ’a tuatāpapa pinepine rā i te reira. Mai te mea ’aita tō ’outou, ’a tītau ’oi’oi mai i te reira. ’Eiaha e fa’atāere nō te ’ite mai e aha tā te Fatu e hina’aro e parau ia ’outou i teienei ē ’o vai ’outou.

Tā tātou ’ōpuara’a mure ’ore

Te piti o te parau mau tā te peresideni Nelson i parau mai ia māua i te reira mahana ’o te ’itera’a ïa i tā ’outou ’ōpuara’a. ’O teie ïa tā tātou hōpoi’a rahi ’e te hanahana.

E rave rahi matahiti i ma’iri, e pae noa matahiti tō tā’u tamaiti ’o Tanner ’a ha’uti ai ’oia i tāna tu’era’a pōpō mātāmua. ’Ua ’oa’oa roa ’oia !

I te taera’a atu mātou i te tahua ha’utira’a, ’ua ’ite a’era mātou ē, tē fa’a’ohipa ra tāna pupu i te mau tāpa’o tu’era’a pōpō mau iho ā—’eiaha terā mau tāpa’o na’ina’i e nehenehe noa e huna, e ’ūpe’a rahi rā mai te huru ra ē, e mea rarahi roa nō te mau tamari’i e pae matahiti.

E au ra ’ua riro roa te ha’uti ’ei mea faufa’a roa i tō’u ’itera’a ia Tanner i ni’a i te ti’ara’a tīa’i tāpa’o. ’Ua hitimahuta roa vau. ’Ua māramarama maita’i ānei iāna i tāna ’ohipa i roto i te ’ūpe’a ?

Ta’i a’era te hio ’e tei ni’a tō mātou mata i te ha’utira’a, ’ua mo’ehia ia mātou ’o Tanner. Riro ’oi’oi atu ra i te hō’ē ta’ata nō te tahi pupu te pōpō, ’e ’ua panapana vitiviti ē tae roa iāna ra. ’Ua hi’o atu vau i te pae o Tanner ’ia pāpū iā’u ē ’ua ineine ’oia nō te ti’a pāpū ’e nō te pāruru i te tāpa’o. ’Ua ’ite atu vau i te tahi ’ohipa ’aita roa atu vau i mana’o.

Hōho’a
E tamāroa e ha’uti ra ’ei tīa’i tāpa’o

I te hō’ē taime o te ha’utira’a, ’ua nevaneva ri’i ’o Tanner ’e ’ua ha’amata i te pātiatia i tōna rima ’aui nā roto i te mau ’āpo’o ’ūpe’a. I muri iho, ’ua nā reira ato’a ’oia i tōna rima ’atau. I muri mai, i tōna ’āva’e ’aui. I te hope’a, tōna ’āva’e ’atau. ’Ua tāfifi roa ’o Tanner i roto i te ’ūpe’a. ’Ua mo’ehia iāna tāna fā ’e te mea tei tītauhia iāna ’ia rave.

Hōho’a
E tamāroa tei mau i roto i te ’ūpe’a

Noa atu ē, ’aita Tanner i ha’uti maoro ’ei tīa’i tāpa’o tu’e pōpō, e’ita roa atu tāna ha’api’ira’a iā’u i taua mahana ra e morohi. E nevaneva tātou pā’āto’a i te tahi taime e aha tō tātou tumu i’ō nei ma te fāriu ’ē i tō tātou mau pūai i te tahi atu vāhi. Hō’ē o te mau mauiha’a tama’i a Sātane ’o tē fa’anevanevara’a ïa ia tātou ma te mau tumu maita’i ’e te maita’i a’e, ē i te taime e hina’arohia, e ha’amatapō ’e e fa’aātea te reira ia tātou i te tumu rahi roa a’e—te ’ohipa mau tei pi’ihia ia tātou ’ia haere mai i teie ao.3

Tā tātou ’ōpuara’a ’o te haerera’a mai ïa i te Mesia ’e ’ia ’āmui itoito mai i roto i tāna ’ohipa rahi. E mea ’ōhie roa mai te mea tā te peresideni Nelson i ha’api’i : « I te mau taime atoʼa e rave tātou i te hō’ē mea nō te tauturu i te hō’ē ta’ata… ’ia rave ’e ’ia ha’apa’o i tā rātou mau fafaura’a i te Atua, tē tauturu ra tātou i te ha’aputuputura’a ia ’Īserā’ela ».4 ’E ’ia rave ’āmui ana’e tātou i tāna ’ohipa ’e ’ōna, e roa’a mai ia tātou i te mātau maita’i iāna ’e i te here atu ā iāna.

E tāmau noa tātou i te ’imi i te ha’afātata atu i te Fa’aora nā roto i te fa’aro’o, te tātarahapara’a poihere iti, ’e te ha’apa’ora’a i te mau fa’auera’a. ’A nati ai tātou ia tātou iho iāna nā roto i te mau fafaura’a ’e te mau ’ōro’a, e fa’a’īhia tō tātou orara’a i te ti’aturira’a tāmau,5 te pārurura’a,6 ’e i te ’oa’oa hōhonu ’e te vai maoro.7

’A haere mai ai tātou iāna ra, e ’ite tātou ia vetahi ’ē nā roto i tōna nā mata.8 ’A haere mai i te Mesia ra. ’A haere mai i teienei, ’eiaha rā e haere ’ōtahi noa mai !9

E ’ere te ’evanelia a Iesu Mesia i te mea nehenehe noa ; e mea faufa’a rahi rā nō te tā’āto’ara’a. « ’Aita atu e rāve’a e fa’aorahia ai te ta’ata, maori rā nā roto i te Mesia ».10 E hina’aro tātou ia Iesu Mesia ! E hina’aro te ao nei ia Iesu Mesia.11

’A ha’amana’o, te rāve’a maita’i a’e nō ’outou nō te ha’amaita’i i te ao nei ’o te fa’aineinera’a ïa i te ao nei nō te Mesia nā roto i te pe’era’a iāna i teienei.

Tē vai ra hō’ē ’ā’amu i roto i te Buka a Moromona e parau pūai nei nō te Fa’aora ti’afa’ahou tei pārahi i te tahi taime i rotopū i te ’āti Nephi. E nehenehe ānei ’outou e feruri e aha ra te huru ?

I te fa’aarara’a te Mesia ē, e ti’a iāna ’ia ho’i i te Metua ra, « hi’o fa’ahou a’era tōna mata i te feiā ra ».12 I te ’itera’a i te roimata i roto i te mata o te nūna’a, ’ua ta’a iāna ē tē tīa’i ra tō rātou ’ā’au ’ia fa’aea ri’i mai ’oia.

Hōho’a
Tē ani ra te Fa’aora i te mau ’āti Nephi ’ia fa’aorahia rātou i tō rātou māuiui

’Ua ani mai ra ’oia : « Tē vai ra ānei te feiā ma’i i rotopū ia ’outou ? ’A hopoi mai ia rātou i’ō nei. E piri’o’i ānei tō rotopū ia ’outou, e matapō ānei […] e tari’a turi ānei, e feiā ro’ohia ānei i te tahi atu mau huru ’ati ? ’A hōpoi mai ia rātou i’ō nei, ’e e fa’aora vau ia rātou. »13

Nō tōna aumihi rahi, ’aita ’oia i tā’ōti’a ’e ’ua pi’i i te tā’āto’ara’a i ro’ohia « i te tahi atu mau huru ’ati. » E mea tā’u e au nei, ’oia ho’i, ’aita hō’ē mea rahi roa ’aore rā hō’ē mea na’ina’i roa nā Iesu Mesia ’ia fa’aora.

’Ua ’ite ato’a ’oia i tō tātou māuiui ’e ’ua pi’i mai, e hōpoi mai i te feiā mana’o hepohepo, tei ro’ohia i te ’ati, tei teimaha, tei te’ote’o ’e tei ta’a-’ore-hia, tei ’ōtahi noa ’aore rā te feiā tei ro’ohia « i te tahi atu mau huru ’ati ».

Hōho’a
Tē fa’aorara’a te Fa’aora i te māuiui

’E « ’ua haere mai ra te mau ta’ata ato’a […] ’ua fa’aora ’oia ia rātou tāta’itahi […]

« […] Te feiā i fa’aorahia ’e te feiā tino maita’i, i te pi’ora’a ia rātou iho i raro i tōna pae ’āvae, ’e ’ua ha’amori atu ra iāna ».14

I te mau taime ato’a ’ia tai’o vau i teie ’ā’amu e uiui au iā’u iho : ’O vai tā’u e hōpoi atu i te Mesia ra ? ’O vai tā ’outou e hōpoi atu ?

E nehenehe ānei tātou e hi’o fa’ahou a’era, mai tā Iesu i nā reira, ’ia pāpū ia tātou ē ’aita hō’ē i mo’ehia, ’e ’ua anihia i te ta’ata ato’a ’ia haere mai e ’ite iāna ?

E fa’ati’a atu vau i te hō’ē hi’ora’a nō te ’ōhie i te hōpoi mai ia vetahi ’ē i te Mesia ra. E ’ōpuara’a tā tō’u hoa ’o Peyton, 15 matahiti, e tai’o e pae ’īrava o te pāpa’ira’a mo’a i te taime tāmā’ara’a i te po’ipo’i i te mau mahana ato’a, ’aita rā ’oia i rave ’o ’oia ana’e. Ma te hi’o-fa’ahou-ra’a, ’ua ani Peyton i tōna nā metua ’e te mau taea’e ’e tuahine, ē tae noa atu i tōna teina taea’e e pae matahiti. E ’ohipa iti ha’iha’i roa ’ia hi’ohia, ’o terā mau rā tā te Mesia i ha’api’i ’a ani ai ’oia : « ’A hōpoi mai ia rātou i’ō nei ».

Tē vai noa nei ā teie anira’a a te Fatu i teie mahana. E te feiā ’āpī tamāhine ’e te feiā ’āpī tamāroa, ’a ha’amata i teienei, i tō ’outou iho fare. E pure ānei ’outou ’e e ani ānei ’outou i te Metua i te ao ra nāhea ’outou e pāturu ai i tō ’outou mau metua ’a tāmau noa ai rātou i te haere mai i te Mesia ra ? E hina’aro rātou ia ’outou mai ia ’outou ato’a e hina’aro ia rātou.

I muri iho ’a hi’o fa’ahou i tō ’outou mau taea’e ’e mau tuahine, tō ’outou mau hoa, ’e mau ta’ata tupu. ’O vai tā ’outou e ’āfa’i mai i te Mesia ra ?

’Ua parau tō tātou Fa’aora : « Inaha, ’o vau te māramarama ; i fa’a’ite atu na vau i te hi’ora’a nō ’outou ».15 E fāri’i tātou i te here ’e te hau o te Fa’aora ’a ’āmui mai ai tātou iāna nō te fa’aora i te ’utuāfare o te Atua nō te mea ’ua fafau mai ’oia ē : « ’O tē pe’e mai iā’u ra, e ’ore ïa e haere noa i te pōuri, e māramarama ora ïa tōna ».16

’Auē ïa tau hanahana nō te fa’aō atu i roto i te ’ohipa a te Mesia !

’Oia mau, tei i’ō nei ’outou nō te hō’ē ’ohipa rahi. Tē ’āpiti nei au i te peresideni Nelson, tei parau ē : « Tē hina’aro nei te Fatu ’ia ’outou nō te taui i te ao nei. ’A fāri’i ai ’outou ’e ’a pe’e ai i tōna hina’aro nō ’outou, e ’ite mai ’outou ’ia ’outou iho i te fa’aotira’a i te mea e’ita e noa’a i te rave ! »17

Tē parau pāpū nei au ma te itoito ē, ’ua ’ite maita’i te Fatu ’o vai ’outou, ’e ’ua here ’oia ia ’outou ! ’Ia ’āmui mai tātou nō te fa’ahaere i tāna ’ōpuara’a i mua ē tae atu i taua mahana rahi ra e ho’i fa’ahou mai ai te Mesia iho i ni’a i te fenua nei ’e ’a pi’i mai ai ia tātou tāta’itahi ’ia haere mai « i’ō nei ». E ha’aputuputu mai tātou ma te ’oa’oa, nō te mea ’o tātou terā e haere nei i te Mesia ra, ’e ’aita tātou e haere ’ōtahi noa mai. I te i’oa o Iesu Mesia, ’āmene.