Konifelenisi Lahi
Lea ki he Moʻui Lelei Fakaeʻatamaí
konifelenisi lahi ʻo ʻOkatopa 2021


Lea ki he Moʻui Lelei Fakaeʻatamaí

Tuku muʻa ke u vahevahe ha ngaahi meʻa ʻe niʻihi ne u fakatokangaʻi mei he ngaahi faingataʻa ne foua ʻe homau fāmilí.

Neongo kuo fiefia homau fāmilí ʻi he ngaahi tāpuaki fungani lolotonga e ʻaʻeva he hala ʻo e fuakavá, ka kuo mau toe fehangahangai foki mo ha ngaahi faingataʻa lahi. ʻOku ou loto ke vahevahe atu ha ngaahi aʻusia fakataautaha fekauʻaki mo e puke fakaeʻatamaí. ʻOku kau ki heni ʻa e loto-taʻotaʻomiá, loto-hohaʻá, ʻāvanga femalēleaki, ADHD—pea taimi ʻe niʻihi ko hono fakatahaʻi kotoa kinautolú. ʻOku ou vahevahe e ngaahi aʻusia pelepelengesí ni ʻi hono fakangofua ʻe kinautolu ʻoku nau maʻu iá.

Kuó u fetaulaki heʻeku ngāué mo ha kakai fakafoʻituitui mo ha ngaahi fāmili ʻe laungeau kuo nau foua e meʻa tatau. ʻOku ou faʻa fakakaukau naʻa ʻoku kau ʻa e fokoutua fakaeʻatamaí ʻi he “fokoutua fakalilifu” ʻokú ne ʻufiʻufi e fonuá, ʻo hangē ko e lau ʻa e folofolá.1 ʻOku fakaemāmani lahi, ʻo kapau ʻe kāpui e konitinēniti mo e fonua kotoa pē, ʻo ne uesia e kakai kotoa pē—ʻa e motuʻa mo e talavou, tuʻumālie mo e masiva. ʻOku kau ai mo ha kāingalotu ʻo e Siasí.

ʻI he taimi tatau, ʻoku akoʻi heʻetau tokāteliné ke tau feinga ke hangē ko Sīsū Kalaisí pea hoko ʻo haohaoa ʻiate Ia. ʻOku hivaʻi heʻetau fānaú, “ʻOku ou feinga ke hangē ko Sīsuú.”2 ʻOku tau fakaʻanaua ke haohaoa ʻo hangē ko e haohaoa ʻa ʻetau Tamai Hēvaní mo Sīsū Kalaisí.3 Koeʻuhí ʻoku ngali tuʻu fehangahangai e puke fakaʻatamaí mo ʻetau fakaʻuhingaʻi e haohaoá, ʻoku ʻikai ke faʻa fai hano talanoaʻi. Ko hono olá, ʻoku fuʻu lahi hono taʻetokangaʻí, fuʻu lahi e faingataʻaʻia fakalongolongó, pea tōtuʻa mo e loto-foʻí. ʻOku tokolahi ha niʻihi kuo ongoʻi lōmekina koeʻuhí ʻoku ʻikai ke nau ʻi he tūkunga angamahení, pea nau maʻu hala ʻoku ʻikai fie maʻu kinautolu ʻi he Siasí.

Ke fakafepakiʻi e faʻahinga maʻuhala ko iá, ʻoku mahuʻinga ai ke manatuʻi “ʻoku ʻofa e Fakamoʻuí ki hono kotoa e fānau ʻa ʻEne Tamaí. ʻOkú Ne tokaimaʻananga e mamahi pea mo e fefaʻuhi ʻoku foua ʻe he tokolahi ʻi heʻenau moʻuí mo e ngaahi pole kehekehe lahi ʻo e moʻui lelei fakaeʻatamaí. Naʻá Ne foua e “ngaahi mamahí mo e ngaahi faingataʻá pea mo e ngaahi ʻahiʻahi kehekehe kotoa pē ; … [ʻo toʻo] kiate ia ʻa e ngaahi mamahi mo e ngaahi mahaki ʻoku moʻua ai hono kakaí” (ʻAlamā 7:11; tānaki atu hono fakamamafaʻí; vakai foki ki he Hepelū 4:15–16; 2 Nīfai 9:21). Koeʻuhí ko ʻEne ʻafioʻi e ngaahi faingataʻa kotoa pē, ʻokú Ne ʻafioʻi e founga “ke fakamoʻui ʻa e loto mafesí” (Luke 4:18; vakai foki, ʻĪsaia 49:13–16).”4 ʻOku faʻa fakahaaʻi mai ʻe he ngaahi faingataʻá hano fie maʻu ha founga ngāue mo ha tokoni lahi ange pea ʻoku ʻikai ko ha fehalaaki fakaeʻulungaanga ia.

Tuku muʻa ke u vahevahe ha ngaahi meʻa ʻe niʻihi ne u fakatokangaʻi mei he ngaahi faingataʻa ne foua ʻe homau fāmilí.

ʻUluakí, ʻe tokolahi ha kakai te nau tangi fakataha mo kitautolu; he ʻikai ke nau fakamaauʻi kitautolu. Koeʻuhí ko ha fuʻu puputuʻu he mamahí, hohaʻá, mo e loto-taʻotaʻomiá, ne fakafoki mai ai hoku fohá ki ʻapi hili pē ha uike ʻe fā ʻene ngāue fakafaifekaú. ʻI heʻema hoko ko ʻene mātuʻá, ne fuʻu faingataʻa kiate kimaua ke feʻao mo e taʻefiemālié mo e loto-mamahí he naʻá ma lotua lahi ke ne ikunaʻi ʻene ngāué. Pea hangē ko e mātuʻa kotoa pē, ʻoku tau loto ke lelei mo fiefia ʻetau fānaú. Ko ha makamaile mahuʻinga ki homa fohá ʻene ngāue fakafaifekaú. Naʻá ma toe fifili pe ko e hā nai e sio mai ʻa e kakai kehé.

Naʻe ʻikai ke ma lavelaveʻiloa e fuʻu maumau lahi ne hoko ki homa fohá heʻene foki maí. Manatuʻi naʻá ne ʻofa ki he ʻEikí mo loto ke ngāue, ka naʻe ʻikai ke lava koeʻuhi ko ha ngaahi ʻuhinga naʻe faingataʻa ke mahino kiate ia. Naʻá ne aʻu ki ha tuʻunga ʻo e mole kotoa e ʻamanakí ʻi heʻene fefaʻuhi mo ha ongoʻi halaia lahi. Naʻá ne ongoʻi ʻoku ʻikai ke toe tali lelei ia pea mate fakalaumālie moʻoni. Naʻá ne toutou moʻua ʻi hono fakakaukauʻi e maté.

Naʻe tui homa fohá he lolotonga ʻene ʻi he tuʻunga taʻepau ko ʻení ko e meʻa pē ke faí ko ʻene taonakita. Naʻe fie maʻu e Laumālie Māʻoniʻoní mo ha kau ʻāngelo tokolahi he ongo tafaʻaki fakatouʻosi ʻo e veilí ke fakahaofi ia.

Lolotonga ʻene fefaʻuhi lahi mo ʻene moʻuí mo e taimi mātuʻaki faingataʻa ko ʻení, ne tuʻu hake homau fāmilí, kau taki ʻo e uōtí, kāingalotú mo e kaungāmeʻá ʻo tokoni mo ngāue fakaetauhi mai kiate kimautolu.

Kuo teʻeki te u toe ongoʻi ha faʻahinga ʻofa hulu pehē. Kuo teʻeki ke u ongoʻi ha fuʻu mālohi lahi pehē ʻo e tuʻunga fakatāutahá mo hono ʻuhinga ʻo hono fakafiemālieʻi ʻo kinautolu ʻoku ʻaonga ki ai e fakafiemālié. ʻE hounga maʻu pē ki homau fāmilí e ʻofa ko iá.

He ʻikai ke u lava ʻo fakamatalaʻi e ngaahi mana lahi ne haʻu fakataha mo e ngaahi meʻá ni. ʻOku hounga e moʻui homa fohá ka naʻe kiʻi fuofuoloa pea fai ha faitoʻo, fakalelei, mo hano tokangaekina fakalaumālie lahi ke ne moʻui mo ongoʻi ʻoku ʻofaʻi, fakamahuʻingaʻi, mo fie maʻu ia.

ʻOku ou ʻiloʻi ʻoku ʻikai ke iku lelei e meʻa kotoa ʻo tatau mo kimautolú. ʻOku ou mamahi fakataha mo kinautolu kuo mole vave hanau ngaahi ʻofaʻanga pea ʻoku nau ongoʻi loto-mamahi he taimí ni pea ʻi ai mo ha ngaahi fehuʻi ʻoku teʻeki ai lava ke talí.

Ko e meʻa hono hoko kuó u fakatokangaʻí ko e lava ke faingataʻa ki he mātuʻá ke nau ʻiloʻi e faingataʻaʻia ʻenau fānaú, ka kuo pau ke tau akoʻi kitautolu. ʻE anga fēfē haʻatau ʻiloʻi e kehekehe ʻo e ngaahi faingataʻa ʻoku fekauʻaki mo e tupulaki angamahení pea mo e ngaahi fakaʻilonga ʻo e mahakí? ʻOku tau maʻu ha fatongia toputapu ʻi heʻetau hoko ko e mātuʻá ke tokoniʻi ʻetau fānaú ke nau folaua e ngaahi pole ʻo e moʻuí; neongo iá, ʻoku tokosiʻi hotau niʻihi ʻoku mataotao ʻi he moʻui lelei fakaeʻatamaí. ʻOku fie maʻu ke tau tokangaʻi ʻetau fānaú ʻaki hono tokoniʻi ke nau fiemālie ʻi heʻenau feinga mālohi ke feau e ngaahi meʻa totonu ʻoku fai ki ai e ʻamanakí. ʻOku tau ʻiloʻi kotoa mei heʻetau ngaahi tōnounou fakatāutahá ʻoku hokohoko atu pē e tupulaki fakalaumālié ia.

ʻOku mahino kiate kitautolu ʻoku “ʻikai ke ʻi ai ha founga faingofua ki hono fakamoʻui ʻo e moʻui lelei fakaelotó mo fakaeʻatamaí. Te tau foua e loto-hohaʻá mo e puputuʻú koeʻuhí he ʻoku tau nofo ʻi ha māmani fakataʻelata mo ha sino naʻe hinga. ʻIkai ke ngata aí, ʻoku lahi ha ngaahi meʻa ʻe maʻu ai ha faitoʻo ki he puke fakaʻatamaí. ʻOku tatau ai pē pe ko e hā e tuʻunga fakaeʻatamai mo fakaeloto ʻoku tau ʻi aí, ʻoku moʻui lelei ange hono tukutaha e tokangá ʻi he tupulakí kae ʻikai ko e nofo ʻo hohaʻa ki heʻetau ngaahi tōnounoú.”5

Ko e meʻa ʻe taha naʻá ne tokoniʻi maʻu pē au mo hoku uaifí ko e nofo ofi ʻaupito ki he ʻEikí ʻi he lahi taha ʻe malavá. ʻI hono fakalea ʻe tahá, ʻoku tau vakai ki he anga hono akoʻi fakalelei kitautolu ʻe he ʻEikí ʻi he ngaahi taimi ʻoku taʻepaú. ʻOku tākiekina māmālie kitautolu ʻe Heʻene māmá ʻi he ngaahi houa fakapoʻuli tahá. ʻOku tokoniʻi kitautolu ʻe he ʻEikí ke tau ʻilo ʻoku mahuʻinga ange e tuʻunga fakataautaha ʻo ha taha ʻi he fokotuʻutuʻu taʻengatá ʻi ha faʻahinga ngāue pe lavameʻa fakaemāmani.

ʻOku tau mateuteu mo tokoniʻi kitautolu mo e niʻihi kehe ʻoku nau faingatataʻaʻiá ʻi heʻetau ako fekauʻaki mo e puke fakaʻatamaí. ʻOku tokoni ʻa e fealeaʻaki tauʻatāina mo totonú ke maʻu ʻe he kaveinga mahuʻingá ni e tokanga ʻoku fie maʻu ki aí. Ko hono fakakātoá, ʻoku muʻomuʻa e fakamatalá ʻi he tataki fakalaumālié mo e maʻu fakahaá. ʻOku faʻa uesia ʻe he ngaahi pole mahino ko ʻení ha faʻahinga taha pē, pea ʻi heʻetau fehangahangai mo iá, ʻoku hangē ʻoku nau fuʻu lahí.

Ko e taha e ngaahi ʻuluaki meʻa ʻoku fie maʻu ke tau ʻiló ʻoku ʻikai ke liʻekina kitautolu. ʻOku ou fakaafeʻi atu ke ke ako e kaveinga ʻo e moʻui lelei fakaeʻatamaí ʻi he polokalama ko e Tokoni ʻo e Moʻuí mei ha vahe ʻi he Gospel Library. ʻOku hanga ʻe he ʻiló ʻo ʻomi ha mahino, tali, manavaʻofa mo ha ʻofa ʻoku lahi angé. Te ne lava ʻo holoki e loto-mamahí, mo tokoni ke tau tupulaki mo tokanga ki he ngaahi meʻa ʻoku moʻui leleí mo e ngaahi fetuʻutaki ʻoku fakatupu moʻui leleí.

Ko e meʻa fakaʻosi ʻoku ou fakatokangaʻí: ʻoku fie maʻu ke tau fetauhiʻaki maʻu pē. Kuo pau ke tau feʻofaʻaki pea fakasiʻisiʻi e fefakamaauʻakí—tautefito ki he taimi ʻoku ʻikai ke hoko ai e meʻa ʻoku tau fakaʻamuá he taimi pē ko iá. ʻOku totonu ke tau tokoniʻi ʻetau fānaú mo e toʻu tupú ke nau ongoʻi e ʻofa ʻa Sīsū Kalaisí ʻi heʻenau moʻuí, ʻo aʻu ki he taimi ʻoku faingataʻa ai ke nau ongoʻi ʻoku ʻofaʻi kinautolú. Naʻe fakahoko ʻe ʻEletā ʻOasoni F. Uitenī naʻe hoko ko ha mēmipa ʻo e Kōlomu ʻo e Kau ʻAposetolo ʻe Toko Hogofulu Mā Uá ha faleʻi ki he ngaahi mātuʻá ʻi he founga ke tokoniʻi ai e fānau ʻoku faingataʻaʻiá: “Lotua hoʻomou … fānaú; puke mai kinautolu ʻaki hoʻo tuí.”6

ʻOku ou faʻa fakalaulauloto ki he ʻuhinga ʻo e pikimaʻu kiate kinautolu ʻaki e tuí. ʻOku ou tui ʻoku kau ai e ngaahi ngāue faingofua ʻo e ʻofá, angavaivaí, angaʻofá, mo e fakaʻapaʻapá. ʻOku ʻuhinga ia ki hono tukuange ke nau tupulaki pē ʻi honau tūkungá mo fai ha fakamoʻoni ke tokoniʻi kinautolu ke nau ongoʻi e ʻofa ʻa e Fakamoʻuí. ʻOku fie maʻu ke tau fakakaukau lahi ange kiate kinautolu kae fakasiʻisiʻi kitautolu mo e niʻihi kehé. ʻOku toe ʻuhinga ia ke fakasiʻisiʻi e leá kae lahi ange ʻaupito e fakafanongó. Kuo pau ke tau ʻofaʻi kinautolu, fakaivia kinautolu, mo faʻa fakahīkihikiʻi kinautolu ʻi heʻenau feinga ke lavameʻá pea faivelega ki he ʻOtuá. Ko hono fakaʻosí, ʻoku totonu ke tau fai e meʻa kotoa pē te tau malavá ke ofi kiate kinautolu—ʻo hangē pē ko ʻetau ofi ki he ʻOtuá.

Kiate kinautolu kotoa ʻoku uesia ʻe he puke fakaʻatamaí, pikitai ki hoʻo ngaahi fuakavá, ʻo tatau ai pē pe ʻoku ʻikai ke ke ongoʻi e ʻofa ʻa e ʻOtuá ʻi he taimí ni. Fai ʻa e meʻa kotoa pē ʻokú ke malavá pea toki “tuʻu maʻu … ke mamata ki he fakamoʻui ʻa e ʻOtuá, pea ke fakahā mai ʻa hono toʻukupú.”7

ʻOku ou fakamoʻoni ko Sīsū Kalaisi ʻa hotau Fakamoʻuí. ʻOkú Ne ʻafioʻi kitautolu. ʻOkú Ne ʻofa ʻiate kitautolu pea te Ne tatali mai kiate kitautolu. Kuó u ʻiloʻi ʻa e anga ʻo ʻEne fuʻu ofi mai, ʻi he lolotonga e faingataʻaʻia homau fāmilí. ʻOku moʻoni ʻEne ngaahi talaʻofá:

[ʻOua naʻa manavahē, ʻoku ou ʻiate koe; ʻio, ʻoua naʻa loto siʻi,

He Ko Au ko ho ʻOtuá pea te u kei tokoniʻi koe.

Te u fakamālohia, tokoniʻi pea fokotuʻu maʻu koe, …

ʻO pukepuke hake ʻe hoku toʻukupu māʻoniʻoni mo mafeiá.

ʻO ʻiloʻi ʻoku tuʻu ʻaliʻaliaki hotau fakavaʻé, fakatauange ke tau talaki loto fiefia:

ʻA e laumālie ʻoku falala mo mālōlō atu ki ai ʻa Sīsuú

He ʻikai, ke u lava, ʻo kau mo e filí;

ʻA e laumālie ʻoku feinga kotoa ʻa heli ke fakaʻauhá,…

He ʻikai, pea he ʻikai pē, ke u lava ʻo liʻaki!8

ʻI he huafa ʻo Sīsū Kalaisí, ʻēmeni.