Konifelenisi Lahi
Fehangahangai mo Hotau Ngaahi Faingataʻaʻia Fakalaumālié ʻaki e Tui kia Kalaisí
konifelenisi lahi ʻo ʻOkatopa 2021


Fehangahangai mo Hotau Ngaahi Faingataʻaʻia Fakalaumālié ʻaki e Tui kia Kalaisí

ʻOku tau fehangahangai lelei taha mo hotau ngaahi faingataʻaʻia fakalaumālié ʻaki ʻetau tui kia Kalaisí pea tauhi ʻEne ngaahi fekaú.

ʻI he ngaahi taʻu ʻe ono kuo ʻosí, kuó u nofo mo hoku ʻofaʻanga ko ʻAná ʻi Tekisisi ʻo ofi ki he Matāfangá, ʻa ia kuo hoko ai ha niʻihi ʻo e ngaahi afā lalahi ʻi he ʻIunaiteti Siteití, ʻo hoko ai ha fakaʻauha lahi pea aʻu pē ʻo mole ha ngaahi moʻui. Ko e meʻa fakamamahí he kuo toutou hoko ʻi he ngaahi māhina kuo toki ʻosí ʻa e ngaahi meʻa fakamamahi tatau. ʻOku ʻoatu ʻa ʻemau ʻofa mo e lotu kiate kinautolu kotoa kuo uesia ʻi ha faʻahinga founga pē. ʻI he 2017 naʻá ma aʻusia tonu ʻa e Afā ko Haveá (Harvey), ʻa ia ne tō ai e ʻuhá ʻo aʻu ki ha ʻinisi ʻe 60 (senitimita ʻe 150).

ʻOku puleʻi ʻe he ngaahi lao fakanatulá ʻa hono faʻu ʻo e ngaahi afaá. Kuo pau ke aʻu e māfana ʻo e ʻeá ki he tikilī Fahrenheit (tikilī ʻe 27 C), pea aʻu ki he fute ʻe 165 (mita ʻe 50) mei he fukahi tahí. ʻI he fetaulaki ʻa e havilí mo e vai ʻo e tahi māfaná, ʻokú ne fakatupu ke hoko ʻa e vaí ko e mao pea ʻalu hake ia ki he ʻetimosifiá, ʻo hoko ai ko e vai. ʻOku faʻu leva ha ngaahi ʻao, pea fakatupu ʻe he havilí ha sīpinga hangē ha fōnelī [spiral pattern] ʻi he fukahi tahí.

ʻĪmisi
Afā

ʻOku māʻolunga fau ʻa e afaá, ʻo aʻu ki he fute ʻe 50,000 (mita ʻe 15,240) pe lahi ange ki he ʻetimosifiá pea aʻu ʻo maile ʻe 125 (kilomita ʻe 200) hono maokupú. Ko e meʻa mālié, ko e taimi ʻoku aʻu ai ʻa e afaá ki he fonuá, ʻoku kamata ke holo he ʻoku ʻikai ke nau kei ʻi ʻolunga ʻi he vai māfana ko ia ʻoku fie maʻu ke fakaivia honau mālohí.1

Mahalo he ʻikai ke mou fehangahangai mo ha afā fakaʻauha. Ka kuo tau takitaha kātekina pea te tau kātekina ha ngaahi afā fakalaumālie ʻe faingataʻa ai ke tau maʻu ha nonga pea ʻahiʻahiʻi ʻetau tuí. ʻI he māmani ʻo e ʻaho ní, hangē ʻoku lahi ange ʻene hokó pea toe mālohi angé. Kae fakafetaʻi kuo ʻomi ʻe he ʻEikí ha founga pau ke ikunaʻi fiefia ai kinautolu. ʻI heʻetau moʻui ʻaki e ongoongolelei ʻa Sīsū Kalaisí, ʻoku fakapapauʻi mai kiate kitautolu [“ʻi he tuʻunuku mai ʻa e ngaahi faingataʻá pea hangē he ʻikai maʻu ha nongá, ʻoku ʻi ai e ʻamanaki lelei].”2

Naʻe fakamatala ʻe Palesiteni Lāsolo M. Nalesoni ʻo pehē:

“ʻOku lava e kāingalotú ʻo fiefia ʻi ha faʻahinga tūkunga pē. Te tau kei fiefia pē neongo ko ha ʻaho, uike, pe ko ha taʻu ne fakamamahi!

“… ʻOku siʻi ha kaunga e fiefia ʻoku tau maʻú, ki he tūkunga ʻetau moʻuí mo e meʻa ʻoku tukutaha ai ʻetau tokangá.

“ʻI hono tukutaha ʻetau tokangá ʻia … Sīsū Kalaisi mo ʻEne ongoongoleleí, te tau ongoʻi fiefia ʻo tatau ai pē pe ko e hā e meʻa ʻoku hoko—pe ʻikai ke hoko—ʻi heʻetau moʻuí.”3

Hangē ko hono puleʻi ʻe he ngaahi lao fakanatulá ʻa e afaá, ʻoku pehē hono puleʻi ʻe he ngaahi fono faka-ʻOtuá ʻa e founga ke tau ongoʻi fiefia ai lolotonga ʻetau ngaahi afā fakalaumālié. ʻOku fehokotaki ʻa e fiefia pe ko e mamahi ʻoku tau ongoʻi ʻi heʻetau kātekina e ngaahi faingataʻa ʻo e moʻuí pea mo e ngaahi fono kuo fokotuʻu ʻe he ʻOtuá. Kuo vahevahe ʻe Palesiteni Nalesoni ʻo pehē, “ʻOku ui kinautolu ko e ngaahi fekau, ka ʻoku nau moʻoni tatau pē mo e ngaahi mālohi ʻoku nau ʻai ke puna e vakapuná, ʻa e lao ʻo e kalāvité, [mo e] lao ʻokú ne puleʻi e tā ʻo e mafú.”

Ne hoko atu ʻe Palesiteni Nalesoni ʻo pehē, “ʻOku hoko ia ko ha founga faingofua: Kapau ʻokú ke fie fiefia, tauhi ʻa e ngaahi fekaú.”4

Ko e veiveiuá ko ha fili ia ʻo e tuí mo e fiefiá. Hangē ko ia ko e hoko ʻa e vai māfana ʻo e tahí ko e tupuʻanga ʻo e ngaahi afaá, ʻoku hoko ʻa e veiveiuá ko e tupuʻanga ʻo e ngaahi afā fakalaumālié. Hangē ko ia ko e hoko ʻa e tuí ko e meʻa ke fili ki ai, ʻoku pehē pē mo e veiveiuá. ʻI he taimi ʻoku tau fili ai ke veiveiuá, ʻoku tau fili ai ke fakamālohiʻi kitautolu ke ngāue, ʻo ʻoange ha mālohi ki he filí, ʻo fakavaivaiʻi ai kitautolu mo tuʻu laveangofua.5

ʻOku feinga ʻa Sētane ke ne tataki kitautolu ki he feituʻu ʻe fakatupu ai e veiveiuá. ʻOkú ne feinga ke fakafefeka hotau lotó ke ʻoua naʻa tau tui.6 ʻE ngali fakalata ʻa e feituʻu ko ia ʻoku fakatupu ai ʻa e veiveiuá he ʻoku hangē ʻoku ʻikai fie maʻu ʻe he ngaahi vai māfana mo ngali nonga ko ʻení ke tau moʻui “ʻo fakatatau ki he folofola kotoa pē ʻoku ʻalu atu mei he fofonga ʻo e ʻOtuá.”7 ʻOku ʻahiʻahiʻi kitautolu ʻe Sētane ʻi he ngaahi feituʻu ko iá ke tau fakafiefiemālie pē ʻetau tokanga fakalaumālié. ʻE lava ke ʻomi ʻe he taʻe- tokanga ko iá ha loto fakapapau fakalaumālie ʻoku siʻi angé, pea ʻoku “ʻikai [ke tau] momoko pe vela.”8 Kapau he ʻikai hoko ʻa Kalaisi ko e meʻa mahuʻinga taha ʻi heʻetau moʻuí, ʻe taki kitautolu ʻe he loto veiveiuá mo hono ngaahi tauhelé ki he fakafiefiemālié pea ʻikai ke tau maʻu ha ngaahi mana, fiefia ʻe tuʻuloá, pe “fiemālie ki [hotau] laumālié.”9

Hangē ko ia ko e fakaʻau ke vaivai ʻa e ngaahi afaá ʻi heʻene aʻu ki he funga fonuá, ʻoku pehē hono fetongi ʻo e loto veiveiuá ʻaki e tuí ʻi heʻetau langa hotau makatuʻungá ʻia Kalaisí. ʻE lava leva ke tau vakai ki he ngaahi afā fakalaumālié ʻi honau tuʻunga totonú, pea fakalahi ʻa ʻetau malava ko ia ke ikunaʻi kinautolú. Pea,“ka tuku atu ʻe he tēvoló ʻa ʻene ngaahi matangi mālohí, ʻio, ʻa ʻene ngaahi ngahaú ʻi he ʻahiohio, … ʻe ʻikai maʻu ʻe ia ha mālohi … ke fusi hifo [kitautolu] ki he vanu ʻo e mamahí mo e faingataʻaʻia ʻoku ʻikai hano ngataʻangá, koeʻuhí ko e maka kuo langa ai ʻa [kitautolú], ʻa ia ko e makatuʻunga mālohi.”10

Naʻe akonaki ʻa Palesiteni Nalesoni ʻo pehē:

“Ko e tui kia Sīsū Kalaisí ʻa e fakavaʻe ki he tui kotoa pē mo hono maʻu ʻo e mālohi fakalangí. …

“ʻOku ʻikai ke fie maʻu ʻe he ʻEikí ha tuʻunga haohaoa meiate kitautolu kae toki lava ke maʻu Hono mālohi haohaoá . Ka ʻokú Ne kole mai pē ke tau tui.”11

Talu mei he konifelenisi lahi ʻo ʻEpelelí, kuó u feinga mo hoku fāmilí ke fekumi ke fakamālohia ʻemau tui kia Sīsú Kalaisi mo ʻEne Fakaleleí ke tokoniʻi kimautolu ke “liliu [homau] ngaahi faingataʻaʻiá ki he tupulaki mo e faingamālie taʻe-hano-tatau.”12

Kuo tāpuakiʻi homa mokopuna fefine ko Lupí ʻaki ha loto mālohi ke taki ʻi ha faʻahinga tūkunga pē. ʻI hono fanauʻi maí, ne ʻikai pipiki ʻa e tiupi halanga meʻakaí (esophagus) ki hono keté. Neongo ʻene kei valevalé, ka ne fehangahangai ʻa Lupi mo e faingataʻá ni ʻaki ha loto fakapapau ne makehe, ʻi he tokoni ʻene ongomātuʻá. Ko e taʻu nima ʻeni ʻo Lupi. Neongo ʻoku kei siʻi, ka ʻokú ne hoko ko ha sīpinga mālohi ʻo e ʻikai tuku ke hanga ʻe hono ngaahi tūkungá ʻo fakapapauʻi ʻa e tuʻunga ʻo ʻene fiefiá. ‘Okú ne fiefia maʻu pē.

ʻI Mē kuo ʻosí, ne toe fehangahangai ai ʻa Lupi mo ha toe faingataʻa ʻi heʻene moʻuí ʻi he tuí. Naʻe fanauʻi mai foki ia ʻoku ʻikai tupu kakato ha nima ʻe taha pea fie maʻu ke fai ha tafa ke fakaleleiʻi ia. Kimuʻa pea fai e tafa faingataʻa ko ʻení, naʻá ma ʻaʻahi ki ai pea ʻoange ha fakatātā ʻokú ne fakatātaaʻi fakaʻofoʻofa ha nima ʻo ha kiʻi taʻahine ʻokú ne puke lelei ʻa e nima ʻo e Fakamoʻuí. ʻI heʻema ʻeke ange pe naʻá ne manavasiʻi, ne tuai-e-kemo kuó ne tali mai , “ʻIkai, ʻoku ou fiefia!”

ʻĪmisi
Ko Lupi mo ha tā-valivali ʻo e toʻukupu ʻo e Fakamoʻuí

Naʻá ma fehuʻi ange leva, “ʻE Lupi, ʻoku lava fēfē ia?”

Ne talamai ʻe Lupi, “Koeʻuhí ʻoku ou ʻilo ʻe puke ʻe Sīsū hoku nimá.”

Ko ha mana e fakaakeake ʻa Lupí pea ʻoku hokohoko atu pē ʻene fiefiá. Hono ʻikai faikehekehe e tui haohaoa ʻa e fānaú mo e fakakaukau vale ʻo e loto veiveiua ʻoku lava ke ne faʻa ʻahiʻahiʻi kitautolu ʻi he fakaʻau ke tau motuʻa angé!13 Ka te tau lava kotoa ʻo hangē ko e fānau īkí pea fili ke ʻoua ʻe taʻe-tuí. Ko ha fili faingofua pē ia.

Ne tautapa ha tamai ʻofa ki he Fakamoʻuí ʻo pehē, “Kapau te ke faʻa fai ha meʻa, … tokoniʻi ʻakimautolu.”14

Pea pehē ange ʻe Sīsū kiate ia:

“Kapau ʻokú ke faʻa tui, ʻoku faʻa fai ʻa e ngaahi meʻa kotoa pē kiate ia ʻoku tuí.

“Pea tangi loʻimata leva ʻa e tamaí …, ʻo ne pehē, ʻEiki, ʻoku ou tui; ke ke tokoniʻi au telia ʻeku taʻe-tuí.”15

Ne fili fakapotopoto ʻa e tamai loto fakatōkilaló ni ke falala ki heʻene tui kia Kalaisí kae ikai ko ʻene loto veiveiuá. Naʻe vahevahe ʻe Palesiteni Nalesoni, “Ko hoʻo taʻetuí pē te ne taʻofi e ʻOtuá mei hono tāpuekina ʻaki koe e ngaahi mana ke ikunaʻi e ngaahi faingataʻa ʻi hoʻo moʻuí.16

Hono ʻikai ʻaloʻofa ʻa hotau ʻOtuá ʻo ʻomi ʻa e tuʻunga ʻo e tuí kiate kitautolu kae ʻikai ko e tuʻunga ʻo hono ʻiloʻí!

ʻOku akoʻi ʻe ʻAlamā:

“Monūʻia ia ʻokú ne tui ki he folofola ʻa e ʻOtuá.”17

“[He] ʻoku ʻaloʻofa ʻa e ʻOtuá kiate kinautolu kotoa pē ʻoku tui ki hono huafá; ko ia ko e ʻuluaki meʻa ʻokú ne finangalo ki aí, ke mou tui.”18

ʻIo, ko e ʻuluaki meʻa ʻoku finangalo ki ai e ʻOtuá ke tau tui kiate Ia.

ʻOku tau fehangahangai lelei taha mo hotau ngaahi faingataʻaʻia fakalaumālié ʻaki ʻetau tui kia Kalaisí pea tauhi ʻEne ngaahi fekaú. ʻOku hanga ʻe heʻetau tuí mo e talangofuá ʻo fakafehokotaki kitautolu ki he mālohi ʻoku mahulu atu ia ʻi he mālohi ke ikunaʻi “[ha meʻa pē] ʻoku hoko—pe ʻikai ke hoko—ʻi heʻetau moʻuí.”19 ʻIo, ʻoku hanga ʻe he ʻOtuá “ʻo tāpuakiʻi leva [ʻakitautolu]” ʻi heʻetau tui mo talangofuá.20 Ko hono moʻoní, ʻoku liliu hotau tuʻungá ʻo fiefia ʻi he fakaʻau atu ʻa e taimí pea “fakamoʻui ʻa [kitautolu] ʻia Kalaisi” ʻi heʻetau ngāueʻi ʻetau tui kiate Iá pea tauhi ʻEne ngaahi fekaú.21

ʻE kāinga, fakatauange ke tau fili he ʻahó ni ke “ʻoua ʻe taʻe tui kae tui pē.”22 “Ko e founga totonú ke ke tui kia Kalaisi.”23 Kuo “tohi tongi … [kitautolu] ʻi [Hono] ongo ʻaofinimá.”24 Ko Ia hotau Fakamoʻuí mo e Huhuʻí ʻa ia ʻokú Ne tuʻu ʻi hotau matapaá mo tukituki.25 ʻI he huafa ʻo Sīsū Kalaisí, ʻēmeni.