Hisitōlia ʻo e Siasí
38 ʻI he Taimi ʻOku Ou Loto Ki Aí


“ʻI he Taimi ʻOku Ou Loto Ki Aí,” vahe 38 ʻo e Kau Māʻoniʻoní: Ko e Talanoa ʻo e Siasi ʻo Sīsū Kalaisí ʻi he Ngaahi ʻAho Kimui Ní, Voliume 2, ʻIkai ha Nima Taʻemaʻa, 1846–1893 (2020)

Vahe 38: “I he Taimi ʻOku Ou Loto Ki Aí”

Vahe 38

ʻI he Taimi ʻOku Ou Loto Ki Aí

ʻĪmisi
ongo tangata ʻi ha kiʻi vaka siʻisiʻi

ʻI he kamataʻanga ʻo e 1889, naʻe faingataʻa kia Siosefa Tiini ke ne maʻu ha kakai ke akoʻi ʻi Haʻamoa. Hili ha taimi nounou mei heʻene tūʻuta atu mo hono uaifi ko Fololení ki he motu ko ʻAunuʻú ʻi he faʻahitaʻu māfana ne toki ʻosí, ne tupulaki lahi ʻaupito e ngāué, pea vave pē hano maʻu ʻe he motú ha Kāingalotu feʻunga ke faʻu ha kolo ʻo e Siasí, Lautohi Faka-Sāpate, mo ha Kau Fineʻofa. Kuo ʻomi foki mo ha kau faifekau foʻou mei Sōleki Siti ke nau tokoni ki he ongomātuʻa Tīní mo e Kāingalotu Haʻamoá.

Ka naʻe kei tofanga ʻa Haʻamoa ʻi ha tau fakalotofonua, pea naʻe kamata ha ngaahi tau fakatuʻutāmaki ʻi he ʻotu motú ʻi he fetauʻaki ʻa e ngaahi kulupú pe ko hai ʻe pulé. Ko e meʻa naʻe toe kovi angé, ko hono fakafepakiʻi ʻe he tuʻí ʻa e Siasí. Naʻe sasala holo ha talanoa kuó ne fokotuʻu ke hoko ʻa e papitaiso ki he Kau Māʻoniʻoni ʻi he Ngaahi ʻAho Kimui Ní ko ha meʻa taʻe fakalao pea ka papi ha taha, ʻe fakahū pōpula ia. Naʻe fakaʻau ke tokosiʻi ange ai e kakai ne fie papitaisó.1

Neongo e ngaahi faingataʻa ko ʻení, ka naʻe langa ʻe he Kāingalotu Haʻamoá ha falelotu, ʻo ʻato ʻaki e laʻiniú pea faliki ʻaki ha maka kilikili hinehina mo ha ngaahi ngeʻesi fīngota. Naʻe fakalele ʻe Fololeni Tiini mo Luʻisa Lī, ko ha fefine ʻe taha ne ngāue ʻi he misioná mo hono husepānití, ʻa e ngaahi fakataha ʻa e Fineʻofá ʻi he Falaite kotoa pē. ʻI he taimi tatau, naʻe fakatau mai ʻe he kau tangatá ha kiʻi vaka folau siʻisiʻi kae lava ke nau ō ai ʻo malanga ʻaki e ongoongoleleí ʻi he ngaahi motu kehe ʻo Haʻamoá. Ne nau fakahingoa e vaka foʻoú ko e Faa‘aliga, ko e foʻi lea faka-Haʻamoa ki he “fakahaá.”2

ʻI he konga kimui ʻo e 1888, naʻe hiki ʻa Fololeni mo hona foha kei siʻí, mo ha kau faifekau ʻe niʻihi mei ʻAunuʻu ki ha motu ofi mai pē ʻe taha ne lahi ange, ko Tutuʻila. Ka naʻe tokosiʻi e motú, pea naʻe ō e tokolahi taha honau kakai tangatá ʻi he taú. Ko ha niʻihi tokosiʻi pē ne nau tokanga ki he ongoongoleleí, pea ongoʻi leva ʻe Siosefa mo e kau faifekau kehé ʻoku ʻikai ha tupulaki. Naʻá ne pehē ke ʻalu ki he motu ko ʻUpolú pea ʻaʻahi ki ʻApia, ko ha kolo ʻi he lotolotonga ʻo e puleʻanga mo e ngaahi pisinisi fefakatauʻaki ʻo Haʻamoá.3

ʻI ʻUpolú, naʻe palani ai ʻa Siosefa ke fetuʻutaki ki he konisela ʻAmeliká ke na talanoa he naʻe sasala holo e talanoa fekauʻaki mo e fakamanamana fakafepaki ʻa e tuʻí ki he Kāingalotú. Naʻá ne loto foki ke kumi ha tangata ko hono hingoá ko ʻIfopo, ʻa ia naʻe papitaiso ʻe ha faifekau Hauaiʻi ko Kimo Peleo ʻi ha taʻu ia ʻe uongofulu mā nima kimuʻa. Kuo ʻosi faitohi tuʻo ua ʻa ʻIfopo kia Siosefa, pea naʻá ne vēkeveke ke fetaulaki mo e kau faifekaú ʻa ia te nau lava ʻo fokotuʻu e Siasí ʻi hono motú.4

ʻI he poʻuli hifo ʻo e ʻaho 11 ʻo Māʻasí, naʻe folau atu ʻa Siosefa mo hono ongo hoá ko ʻEtuate Uti mo ʻAtelepeti Piisilī ki ʻUpolu, ʻi ha folau maile ʻe fitungofulu. Naʻe mahino kiate kinautolu e fakatuʻutāmaki ʻo e folau ʻa ha kau tangata taʻetaukei ʻe toko tolu ʻi ha kiʻi vaka siʻisiʻi ʻi he ngaahi konga tahi hoú. Ka naʻe kei ongoʻi pē ʻe Siosefa naʻe finangalo e ʻEikí ke nau fakahoko ʻa e fononga ko iá.

Hili ha pō ʻe taha ʻo ʻenau folau he tahi hoú, naʻe fakatautau atu e kau faifekaú ki ʻUpolu. Ka ʻi heʻenau fakaofi atu ki he matāfangá, naʻe fakafokifā hano puhiʻi kinautolu ʻe ha tuʻoni matangi mālohi. Naʻe mafuli e vaká pea vave ʻene fonu he tahí. Naʻe feinga e kau tangatá ke puke maʻu e ʻū fohé, ʻū puhá, mo honau valá ʻa ia kuo tētē hake honau tafaʻakí. ʻI heʻenau fakatokangaʻi atu ha vaka ʻe taha ne ʻikai ke fuʻu mamaʻo, ne nau kaila mo mapu kae ʻoua kuo tafoki mai e vaká.

Naʻe laka hake he houa ʻe tahá e tokoni ʻa e kau Haʻamoa ne omi ki he kau faifekaú ʻi hono fulihi fakafoʻohake honau vaká, ukufi hake e laá mo e taulá, mo tokoni ki he kau faifekaú ʻi hono tānaki ʻenau ʻū meʻá. Naʻe lotomamahi ʻa Siosefa ʻi he ʻikai ke ne maʻu ha paʻanga ke ʻoange maʻá e kau tangatá ʻi heʻenau tokoní, ka ne nau tali lelei pē ʻene lulululu angé, peá ne lotu ki he ʻEikí ke tāpuekina kinautolu.

ʻI he taimi ne tūʻuta ai ʻa Siosefa mo hono ongo hoá ki he kolo ko ʻApiá, ne nau aʻu ki he ongosiá. Ne nau lotu fakafetaʻi mo e loto houngaʻia ki he ʻOtuá ʻi hono maluʻi kinautolu lolotonga ʻenau folaú. ʻI he ngaahi ʻaho ne hoko mai aí, ne nau ō atu ai ke kumi e konisela ʻAmeliká mo kumi ʻa ʻIfopo.5


ʻI ʻIutaá, naʻe feitama e taʻu uongofulu mā hiva ko Lōlena Lāsení ʻi heʻene tama fika faá. Naʻe toki ʻatā atu pē hono husepāniti ko Pení, mei haʻane ngāue pōpula māhina ʻe ono ʻi he nofo fakataha taʻefakalaó. Koeʻuhí ne kau ʻa Lōlena he taha ʻo e ngaahi uaifi tokolahí, naʻe hoko ʻene feitamá ko ha fakamoʻoni naʻe toe maumauʻi pē ʻe Peni e laó. Ke maluʻi hono fāmilí, naʻe pehē ai ʻe Lōlena ke nau toi ʻi ha ʻana.6

Naʻe ʻuluaki maʻu ʻe Lōlena e feituʻu ke nau toi aí ʻi heʻene ngāue ʻi he temipale Manitaí. Naʻe maile ʻe onongofulu e temipalé mei hono kolo ko Monilou, ʻIutaá, pea naʻe kole ki hono uōtí ke nau ʻomi ha kau ngāue fakatemipale. Naʻe hiki ʻa Lōlena ki Manitai ke ngāue fakataimi ʻi he temipalé, ka naʻe faingataʻa ke mavahe mei heʻene fānaú, ʻa ia naʻe tuku ke tokangaʻi ʻe Peni mo ha kau mēmipa kehe ʻo hono fāmilí. Hili ha mei tamatō ʻa Lōlena, naʻe tukuange fakalāngilangi leva ia ʻe he palesiteni ʻo e temipalé ko Taniela Uele.7

Naʻe pehē leva ʻe Lōlena mo Peni ke na totongi ha ʻapi maʻana mo e fānaú ʻi he kolo ko Letimoní, ʻi he vahaʻa ia ʻo Monilou mo Manitaí. Koeʻuhí ne ʻi he feituʻu kotoa pē ʻa e kau talatalaakí, naʻe pau ai ke fakapuli ʻe Lōlena hono hingoa totonú. Naʻá ne talaange ki heʻene fānaú, ko hono hingoa he taimi ko iá ko Hena Tomisoni, pea ka haʻu ʻenau tamaí ʻo ʻeva mai, kuo pau ke nau ui ia ko “Faʻētangata Tomisoni.” Naʻe toutou fakamanatu ʻe Lōlena e mahuʻinga ko ia ke ʻoua naʻa fakahāhā hona ongo hingoa totonú.8

ʻI he tūʻuta atu ʻa e fāmilí ki Letimoní, naʻe fakaʻehiʻehi ʻa Lōlena mei he ngaahi feituʻu kakaiʻiá pea lahi ange pē ʻene nofo ʻi honau ʻapí. Ka neongo ia, ʻi ha efiafi ʻe taha, naʻá ne kau atu ki ha kulupu ʻo ha Kau Fineʻofa angalelei, pea nau talaange kia Lōlena ʻi he taimi ne nau ʻeke ange ai ki hono ʻofefine taʻu uá hono hingoá, naʻá ne talaange ko “Faʻētangata Tomisoni.”

Naʻe vave hono tokoniʻi ʻe he Kāingalotu lelei ʻo Letimoní e fāmili ʻo Lōlená. ʻI he Sāpate Toetuʻú, naʻá ne ʻilo ha kiʻi kato ko ha fuaʻimoa foʻou mo ha foʻi pata ʻi tuʻa hono matapaá. Ka naʻá ne kei ongoʻi ʻofa pē ki hono ʻapi ʻi Moniloú. ʻI heʻene feitama mo ongoʻi tuenoá, naʻá ne faifeinga ke tokangaʻi ʻene fānau ʻe toko tolú ʻi ha kolo naʻe ngalikehe.9

Pea ʻi ha pō ʻe taha, naʻe mohe ʻa Lōlena ʻo misi. Naʻá ne mamata ki hono ʻapi ʻi Moniloú kuo kāpui ʻe he ʻakau vaó mo e ʻulu vainé. Naʻe fakamamahi ʻene sio ki he tūkunga ne ʻi ai hono ʻapí, naʻe kamata leva ke ne taʻaki e vaó. ʻI he kamata ke ne taʻaki hake honau aka lolotó, ne fakafokifā pē hono fakatokangaʻi ʻe Lōlena ʻokú ne ʻi ha fuʻu veʻe ʻakau fakaʻofoʻofa, ko e fua lahi mo fakaʻofoʻofa taha ia kuó ne toki sio aí. Naʻá ne fanongo ki ha leʻo naʻe pehē, “ʻOku ʻomi foki ʻe he ʻakau ʻi lalo fonuá ha ngaahi fua fakaʻofoʻofa.”

ʻI he misí, naʻe ʻātakaiʻi leva ʻa Lōlena ʻe he kakai naʻá ne ʻofa aí. Naʻe haʻu kiate ia ʻene fānaú, kuo nau lalahi, ʻo toʻo mai ha ʻū peleti, poulu, mo ha fanga kiʻi kato iiki. Ne nau fakafonu fakataha leva e ʻū poulú ʻaki e fua leleí pea paasi atu ia ki he kakaí, naʻe kau ai mo ha niʻihi ne pehē ʻe Lōlena ko hono hakó kinautolu.

Naʻe fiefia e loto ʻo Lōlená, peá ne ʻā hake mo ha loto houngaʻia moʻoni.10


Hili ha taimi siʻi mei he tūʻuta atu ʻa Siosefa Tiini mo hono ngaahi hoá ki ʻApiá, ne nau fakataha mo e konisela ʻAmelika ʻi Haʻamoá ko Uiliami Pelekiloki, pea nau fehuʻi ange pe ʻoku moʻoni nai e ngaahi talanoa fekauʻaki mo hono fakahū pōpula ʻo e Kau Māʻoniʻoni ʻi he Ngaahi ʻAho Kimui Ní ʻi Haʻamoá. Naʻe fakapapauʻi ange ʻe he tokoni koniselá, “Ko ha talanoa loi pē ia.” Naʻe fakaʻatā e kakaí ʻe ha aleapau ʻi he vā ʻo e ngaahi kulupu ne fetauʻaki ʻi he ʻotu motú ke nau moihū fakatatau mo honau lotó.11

Ka naʻe kei ongona pē ʻi he ngaahi motú e fakamanamana ʻo e taú. Naʻe lī taula ha ʻū vaka tau ʻe fitu ʻi he taulanga ʻo ʻApiá—ko ha vaka ʻe tolu mei Siamane, tolu mei he ʻIunaiteti Siteití, mo ha taha mei Pilitānia Lahi. Naʻe fakapapau e fonua takitaha ke maluʻi honau ngaahi tuʻunga ʻi he Pasifikí.12

ʻI he hohaʻa ʻa e kau faifekaú ke maʻu ʻa ʻIfopoó, ne nau palani leva ke nau fononga vaka ki hono kolo ko Saleaʻaumuá, ʻi he muiʻifonua fakahahake ʻo e motú.13 Ka naʻe kamata ke tō ha matangi ʻi ʻApia. Naʻe hola ai ʻa Siosefa mo hono ngaahi hoá ʻo toi koeʻuhí ko e ngaahi matangi mālohí mo e houtuʻu ʻa e tahí. Hili ʻenau toi ʻi ʻolunga ʻi ha fata ʻo ha fale tauhiʻanga uite ʻa ha pule falekoloa fakalotofonua, naʻe ongoʻi ʻe he kau faifekaú e ngahaha ʻa e falé ʻi hono puhi ʻe he havilí, pea ne nau manavahē naʻa holo e falé.

Naʻe toe mālohi ange e matangí, pea ne tuʻu e kau faifekaú he matapā sioʻatá ʻo sio mo manavahē ʻi hono felīlīaki holo ʻe he matangí e ngaahi fuʻu vakatau lalahi ʻi he taulangá. Naʻe faʻaki ha ngaahi fuʻu peau lalahi he funga vaka ʻo ha vaka ʻe taha, ʻo tafia e kau tangatá ki he loto tahí. Naʻe kaka ha kau kauvaka ʻe niʻihi ʻi ha vaka ʻe taha ki ʻolunga he fanaá mo e alanga vaká, ʻo pikitai he ʻū maeá ʻo hangē ha fanga hiná, kae puna e niʻihi kehé ki he tahi hoú ke feinga kakau ki ha feituʻu ʻoku malú. Naʻe mita pē ʻe teau e mamaʻo ʻo e ʻū vaká mei he matāfangá, ka ne ʻikai ha meʻa ʻe lava ʻo fai ke tokoniʻi ai e kau tangata ko ʻení. Ko e meʻa pē ne lava ʻe Siosefá ko haʻane lotua ha ʻaloʻofa. 14

ʻI he tolona ʻa e loá, naʻe ʻotu ʻi he māʻutoʻutá e toetoenga mo e kongokonga ʻo e ngaahi vaka taú, pea fakafuofua ki ha kakai ʻe toko uangeau ne nau pekiá.15 Naʻe taʻepauʻia e kau faifekaú ke nau toe folaua e tahí. ʻE lava pē ke toe tō mai ha matangi taʻe te nau maʻu ha fakatokanga ki ai lolotonga e faʻahitaʻu matangi mālohí.16 Ka neongo ia, naʻe siʻaki ʻe he kau faifekaú ʻenau ongoʻi ilifiá ka nau folau ki Saleaʻaumua ke kumi ʻa ʻIfopo.

ʻI heʻenau tūʻuta atú, naʻe ʻaʻalo mai ha kau Haʻamoa ke fakafetaulaki kiate kinautolu, pea fakafeʻiloaki mai ha tangata ʻe taha ʻiate kinautolu ko ʻIfopo ia. Ko ha taʻu ʻeni ʻe uofulu ʻene pikitai ki heʻene fakamoʻoni ki he ongoongolelei kuo fakafoki maí, mo ne fifili pē pe ʻe toe omi koā ha kau faifekau foʻou ki hono motú pe ʻikai. Ka kuo tūʻuta atu eni ʻa Siosefa mo hono ngaahi hoá pea kuo taimi ke nau fakafiefia. Ne nau fetaulaki mo e uaifi ʻo ʻIfopó, pea ne nau maʻu meʻatokoni fiefia ʻi ha puaka tunu mo ha fuaʻi ʻakau.17

ʻI he ngaahi ʻaho ne hoko maí, naʻe maheni ange ai e kau faifekaú mo e ngaahi kaungāmeʻa mo e ngaahi kaungāʻapi ʻo ʻIfopoó. Lolotonga ha fakataha ʻe taha, naʻe fakatahataha mai ai ha kakai tokolahi ke fanongo ki he lea ʻa Siosefá, pea naʻe ongo mālohi ʻaupito ai e Laumālié. Naʻe fakamātoato ʻaupito e fehuʻi ʻa e kakaí, ʻi heʻenau loto vēkeveke ke ʻilo lahi ange fekauʻaki mo e ongoongoleleí.

ʻI ha efiafi ʻe taha, naʻe luelue atu ai ʻa ʻIfopo mo e kau faifekaú ki ha kiʻi vaitafe. Neongo ne ʻosi papitaiso ʻa ʻIfopo, ka kuo ʻosi atu ha ngaahi taʻu lahi, pea naʻá ne kole ke toe papitaiso ia. Naʻe ʻalu hifo ʻa Siosefa ki he vaí mo hono kaungāmeʻa foʻoú péa ne fakauku hifo ia. Naʻe tūʻulutui leva ʻa ʻIfopo ʻi he ngataʻanga ʻo e vaí, pea hilifakinima ia ʻe he kau faifekaú ʻo fakamaʻu ko ha mēmipa ʻo e Siasí.

Hili ha ngaahi ʻaho siʻi mei ai ne liliu e ʻeá, ʻo lava ai ʻa Siosefa mo hono ngaahi hoá ʻo kamata e tukufolau ke nau foki ki Tutuʻilá. Naʻe fakafeʻao kinautolu ʻe ʻIfopo ʻo aʻu ki he ʻuluʻulú ke fakahinohino ange e halá. ʻI he hokosia ʻa e taimi ke nau feʻiloaki fakamāvae aí, naʻá ne feʻiloaki faka-Haʻamoa mo e kau faifekaú takitaha ko e ihu ki he ihu.18


ʻI he faʻahitaʻu momoko ʻo e 1889, naʻe pehē ai ʻe he husepāniti ʻo Lōlena Lāseni ko Pení, ke ne mavahe mei he kau sōtia fakapuleʻangá ʻaki haʻane hola ki he feituʻu malu ʻo Kololató, ko ha siteiti ofi mai naʻe ʻikai ke fakaʻaongaʻi ai ʻa e Edmunds-Tuckers Act. ʻE lava pē ke nofo hono ʻuluaki uaifi ko Sūliá ʻi Monilou mo e toenga hono fāmilí. Ka naʻá ne loto ke nofo ʻa Lōlena mo ʻene fānaú ʻi ʻIutā mo hono tuongaʻané kae ʻoua kuo nofo lelei ʻi Kololato pea nau toki fetukutuku mai leva ki ai.19

Naʻe ʻikai saiʻia ʻa Lōlena ʻi he palaní. Naʻá ne fakamanatu ange kia Peni, naʻe masiva hono tuongaʻané, pea naʻe toki puke pē hono tokoua ʻi he fonó ʻi he mahaki taifotí. He ʻikai ke na lava ʻo tokoniʻi ʻa Lōlena mo ʻene fānaú. Naʻe mei hokosia foki mo e māhina ke fāʻele ai ʻa Lōlená peá ne loto ke ʻi hono tafaʻakí pē hono husepānití.

Naʻe loto fiemālie ki ai ʻa Peni, pea naʻe fetukutuku leva ʻa Lōlena mo ʻena fānaú mo ia ki Kololato. Naʻe laka hake e fonongá ʻi he malie ʻe nimangeaú, ʻi ha ngaahi toafa mo ha ʻotu moʻunga. Naʻe ʻikai nofoʻi e fonua ko iá, pea naʻe ngali fakatuʻutāmaki e kau tangata ne nau faʻa fetaulaki he halá. Naʻe ʻi ai ha taimi ʻe taha ʻi heʻenau fonongá, ko e vai pē ne maʻú, ʻa e vai naʻe nofo ʻi he ngaahi avaʻi maka he ngaahi tafatafaʻaki moʻungá. Naʻe ʻalu ʻa Peni ʻo kumi e vaí kae fakaʻuli māmālie pē ʻa Lōlena he salioté ʻo fou atu he teleʻá, mo ne toutou ui pē hono hingoá ke fakapapauʻi ne ʻikai mole atu ia ʻi he fakapoʻulí.

Naʻe houngaʻia ʻaupito ʻa Lōlena ʻi he taimi naʻe faifai pea aʻu ai hono fāmilí ki Senifooti, Kololató, pea nau kau fakataha mo e kiʻi Kāingalotu tokosiʻi ʻi aí. ʻI he hokosia ʻa e taimi ke fāʻele ai ʻa Lōlená, naʻá ne kei ngāvaivai pē mei he fonongá. Naʻe faingataʻa ʻaupito ʻene fāʻelé pea manavahē ha niʻihi telia naʻa mate. Naʻe faifai pē pea fānauʻi mai e foha ʻo Lōlena ko ʻĪnoké ʻi he ʻaho 22 ʻo ʻAokosí, pea pehē ʻe he māʻulí ko e pēpē lahi taha ia kuó ne ʻosi feingaʻi ʻi ha taʻu ʻeni ʻe uongofulu mā ono.20

ʻI he taimi tatau, naʻe kei hokohoko atu pē hono hanga ʻe he ngaahi lao mo e ngaahi founga naʻe fokotuʻutuʻu ke ne fakalaveaʻi e Siasí ʻo uesia e ngaahi fāmili hangē ko e kau Lāsení. Naʻe uesia foki mo e ngaahi fāmili naʻe ʻikai ke nau fakahoko e mali tokolahí.

ʻI ʻAitahoó, naʻe fakapaasi ʻe he kau faʻu lao fakavāhengá ha lao ne fie maʻu ai ke fuakava ʻa kinautolu ʻe fili he kahaʻú, kuo teʻeki ke nau kau ki ha siasi naʻe akoʻi pe poupouʻi ai ʻa e mali tokolahí. Naʻe ʻikai mahuʻinga ia pe naʻe fakahoko ʻe kinautolu naʻe filí ʻa e nofo mali tokolahí pe ʻikai. Naʻe taʻofi ʻe he laó ni e Kāingalotu kotoa pē ʻi ʻAitahoó, pe meimei pēseti ʻe 25 ʻo e kakaí, mei he filí pe maʻu ha lakanga ʻi he puleʻangá. Naʻe pehē hono fakamāvahevaheʻi ʻo e Kāingalotu ne hikifonua ki he ʻIunaiteti Siteití ʻe he kau ʻōfisa mo e kau fakamaau ʻo e puleʻangá, ʻa ia ne nau fakafisi ke fakaʻatā kinautolu ke hoko ko ha kau tangataʻi fonuá.

Naʻe fakahū ki he ngaahi fakamaauʻanga kotoa ʻo e Iunaiteti Siteití e ʻū hopo naʻá ne fakafehuʻia e tuʻunga fakalao ʻo e ngaahi tuʻutuʻuni ko ʻení, ka naʻe kei lahi fau pē hono fakahaaʻi ʻe he kakaí ʻenau fehiʻa ki he Siasí, pea siʻisiʻi mo e ngaahi tuʻutuʻuni tokoni naʻe fai ʻe he fakamaauʻangá maʻá e Siasí. Naʻe fakafehuʻia ʻe he kau loea ʻa e Siasí e tuʻunga fakalao ʻo e Lao Edmunds-Tucker hili hono fakapaasi ʻe he Fale Aleá, ka naʻe fakaʻamu e Kāingalotú he ʻikai tali ia ʻe he Fakamaauʻanga Lahí. Ko e toki kamata fanongo pē ia ʻa e fakamaauʻangá ki hono fakamalanga ʻo e hopó ni, ka naʻe teʻeki fai haʻanau tuʻutuʻuni, ʻo hohaʻa ai e Kāingalotú.21

Naʻa mo ha kiʻi kolo mamaʻo hangē ko Senifōtí, naʻe ʻilo ʻe Lōlena ʻe kei uesia pē mo manavahē hono fāmilí mo e Siasí kapau ʻe kei hokohoko atu pē hono toʻo ʻe he puleʻangá e totonu ʻa e Kāingalotú ki heʻenau tui fakalotú.22


ʻI he toi ʻa e fāmili Lāsení mo e kau mēmipa kehe ʻo e Siasí ʻi ha ʻana ke tauhi honau ngaahi fāmilí mo ngāue fakatatau ki heʻenau tuí, naʻe fekumi e kau Palesitenisī ʻUluakí ki ha ngaahi founga foʻou ke maluʻi ai e tauʻatāina fakalotu ʻa e Kāingalotú. ʻI he fakapapau ʻa Uilifooti Utalafi ke ne ikunaʻi e kau tangata ʻi Uāsingatonu, DC, pea mo fokotuʻu ʻa ʻIutā ke hoko ko ha siteití, naʻá ne kamata poupouʻi leva e Kāingalotu ʻētita nusipepá, ke ʻoua te nau toe fakafepaki ki he puleʻangá ʻi heʻenau ʻū tohi ʻoku pulusí. Naʻá ne poupouʻi e kau taki ʻo e Siasí ke ʻoua te nau toe talanoa fekauʻaki mo e mali tokolahí ʻi he ngaahi haʻofanga kakaí naʻa fakalalahi ai ʻenau fakaangaʻi e Siasí ʻi he puleʻangá. Pea naʻá ne kole ki he palesiteni ʻo e Temipale Lōkaní ke ʻoua naʻá ne toe fakahoko ha mali tokolahi ʻi he fale ʻo e ʻEikí.23

ʻI he malumalu ʻo e ongo tuʻutuʻuni ko ʻení, naʻe fakaʻau leva ke toe tokosiʻi ange ai e Kāingalotu ne nau fakahoko e mali tokolahí. Ka ne kei ʻamanaki pē ha Kāingalotu ʻe niʻihi ke nau muimui he tefitoʻi moʻoní ʻo hangē ko hono akoʻi kimuʻá. Naʻe faʻa poupouʻi kinautolu ke nau ō ki Mekisikou pe Kānata, ʻa ia ne faʻa fakahoko fakalongolongo ai pē ʻe he kau taki ʻo e Siasí e malí, taʻe ʻilo ki ai e puleʻanga ʻo e ʻIunaiteti Siteití. Ka naʻe kei faʻa fakahoko pē e mali tokolahí ʻi he Vahefonua ʻIutaá he taimi ʻe niʻihi.24

ʻI Sepitema ʻo e 1889, lolotonga ha ʻaʻahi atu ʻa Uilifooti Utalafi mo Siaosi Q. Kēnoni ki he Kāingalotu ʻi he fakatonga ʻo Sōleki Sití, ne na fakataha ai mo ha palesiteni fakasiteiki ʻo ne fehuʻi ange pe ʻoku totonu nai ke ne ʻoange ha lekomeni temipale ki he Kāingalotu ne nau fie fakahoko ʻa e mali tokolahí.

Naʻe ʻikai tali ange ʻe Uilifooti he taimi ko iá e fehuʻi ʻa e palesiteni fakasiteikí. Ka naʻá ne fakamanatu ange naʻe fekauʻi e Kāingalotú ke nau langa ha temipale ʻi he Vahefonua Siakisoni, Mīsulí, ka naʻe fakamālohiʻi kinautolu ke siʻaki ʻenau ngaahi palaní ʻi he fakaʻau ke fakalalahi ange ʻa e fakatangá. Ka neongo ia naʻe tali pē ʻe he ʻEikí e feilaulau ʻa e Kāingalotú, pea naʻe tō e ngaahi nunuʻa ʻo hono taʻe langa ha temipalé ki he kakai ne nau taʻofi iá.

Naʻe talaange ʻe Uilifooti, “ʻOku pehē e fonuá ni he taimí ni, pea ʻe pau ke tō e ngaahi nunuʻa ʻo e meʻá ni kiate kinautolu ʻoku nau fakahoko ʻeni ke taʻofi ai ʻetau talangofua ki he fekau ko ʻení.”

Naʻá ne tali fakahangatonu ange leva e fehuʻi ʻa e palesiteni fakasiteikí. Naʻá ne talaange, “ʻOku ou ongoʻi ʻoku ʻikai taau ke fakahoko ha faʻahinga mali peheni ʻi he vahefonuá ni ʻi he taimí ni.” Hili iá, naʻá ne tuhu kia Siaosi peá ne tānaki atu, “Ko Palesiteni Kēnoni ʻeni. Te ne lava ʻo talaatu ʻene fakakaukau fekauʻaki mo e meʻá ni.”

Naʻe fuʻu ʻohovale ʻa Siaosi. Kuo teʻeki fanongo tuʻo taha ia ʻia Uilifooti ʻi haʻane fakamatala mahino fekauʻaki mo e mali tokolahí kimuʻa—pea ne ʻikai ke ne ʻilo pe naʻá na fakakaukau tatau koā pe ʻikai. ʻOku totonu nai ke taʻofi hono fakahoko ʻe he Siasí ʻa e mali tokolahí ʻi he Vahefonua ʻIutaá? Naʻe ʻikai ke ne mateuteu fakatāutaha ʻo hangē ko Uilifōtí ke tali e fehuʻi ko iá, ko ia ne ʻikai ke ne lea ai, ʻo tuku pē ke hoko atu ʻenau fepōtalanoaʻakí ki ha ʻū meʻa kehe.

Kae kimui angé, ʻi hono lekooti ʻe Siaosi e fepōtalanoaʻakí ʻi heʻene tohinoá, naʻá ne kei moʻutāfuʻua pē he meʻa naʻe lea ʻaki ʻe Uilifōtí. Naʻá ne tohi ʻo pehē, “Ko ha fehuʻi mahuʻinga ʻaupito ia, pea ko e fuofua taimi ia kuó u fanongo ai ʻi hano lea ʻaki ha meʻa pehē, fakatatau mo ʻeku ʻiló, ʻe ha taha ʻokú ne pukepuke e ngaahi kií.”25


Neongo e fakalalahi ʻa e ngaahi fehuʻi fekauʻaki mo e tuʻunga ʻo e Siasí ʻi he kahaʻú, ka naʻe pulusi ʻe Susa Keiti ʻa e fuofua nusipepa ʻo e Young Woman’s Journal ʻi ʻOkatopa ʻo e 1889.

Naʻe kamata hono tuʻuaki ʻe Susa e makasiní hili ʻene foki mo Sēkope ki ʻIutā ʻi he konga kimuʻa ʻo e taʻu ko iá. ʻI Suné naʻe poupouʻi ai ʻe hono tokoua ko Malia Tūkalí, ko ha tokoni ʻi he kau palesitenisī lahi ʻo e Houalotu Fakalakalaka Mutuale ʻa e Kau Finemuí, ʻa e kau finemui ʻo e Siteiki Sōlekí ke nau poupou mo tokoni ki he makasini foʻoú. Hili ha ngaahi māhina siʻi mei ai, ne paaki ʻe ha ʻū nusipepa ʻe niʻihi ha ngaahi fanongonongo fekauʻaki mo e ʻamanaki ke hokosia hono pulusí.26

Naʻe fakaafeʻi foki ʻe Susa ha kau faʻutohi ʻe niʻihi ʻo e Kau Māʻoniʻoni ʻi he Ngaahi ʻAho Kimui Ní ke ʻomi ʻenau ngaahi māú mo e tohí ki he pepá. ʻI ha ngaahi taʻu lahi, kuo fakatupulaki e taukei faʻu tohi ʻa e Kāingalotú ʻi he ngaahi nusipepa pehē ʻoku poupouʻi ʻe he Siasí hangē ko e Woman’s Exponent, ko e Juvenile Instructor, pea mo e Contributor. ʻI ʻIulopé, naʻe faʻu tohi foki e Kāingalotú ki he nusipepa ʻa e misiona Pilitāniá ko e Millennial Star, nusipepa ʻa e misiona Sikenitinēviá ko e Skandinaviens Stjerne mo e Nordstjarnan, mo e nusipepa ʻa e misiona Suisalani-Siamané ko e Der Stern.27

Naʻe faʻa ui ʻe he Kāingalotú e faʻu tohi ko ʻení ko e “faʻu tohi ʻi ʻapí,” ko ha kupuʻi lea naʻá ne fakamanatu ange e foʻi fakakaukau ʻa Pilikihami ʻIongi ʻo e “ngaohi ʻi ʻapí,” pe koloa ne ngaohi fakalotofonua hangē ko e suká, ukameá, mo e siliká. ʻI ha malanga ʻa Pīsope ʻOasoni Uitenī ʻi he 1888, naʻá ne poupouʻi ai e toʻu tupu ʻo e Siasí ke nau faʻu ha ngaahi tohi lahi ange mei ʻapi ke fakahaaʻi ai e ngaahi talēniti faʻu tohi lelei taha ʻa e Kāingalotú mo fakamoʻoniʻi e ongoongolelei ʻo Sīsū Kalaisi kuo fakafoki maí.

Naʻá ne poupouʻi kinautolu ʻo pehē, “Faʻu tohi maʻá e ʻū pepá, tohi maʻá e ngaahi makasiní—tautautefito ki he ʻū nusipepa ʻatautolú. Mou faʻu ha ʻū tohi, ʻa ia he ʻikai ngata pē ʻene fakaongoongoleleiʻi koe pea mo e fonua mo e kakai naʻá ke tupu hake aí ka ke hoko foki ko ha tāpuaki ki he faʻahinga ʻo e tangatá.”28

ʻI he fuofua nusipepa ʻo e Young Woman’s Journal, naʻe pulusi ai ʻe Susa e ʻū tohi ʻa ha niʻihi ne fakahoko mei honau ngaahi ʻapi nofoʻangá ʻa ia ko ha kau faʻutohi ʻiloa ʻi he Siasí, ʻo kau ai ʻa Sosefina Sipenisā, Lupi Lamoni, Lula Kulini Lisiate, M. A. Y. Kulinihala, mo ha ongo fafine ko Lū Talatoni mo ʻĒleni Seikimeni. Naʻá ne fakakau foki ai ha konga ʻo ʻene ʻū tohi pē ʻaʻaná, ko ha faitohi mei he kau palesitenisī ʻo e H.F.M.K.F. pea mo ha konga ki he moʻui leleí mo e haisiní meia Lomenia Pālati.29

ʻI he fuofua fakamatala fakaʻētita ʻa Susa fekauʻaki mo e pepá, naʻá ne fakahaaʻi ai ʻene ʻamanaki lelei ʻe vavé ni pē hano ʻoatu ʻi he makasiní ha faʻu tohi mei he kau finemui ʻo e Siasí. Naʻá ne tohi ʻo pehē, “Manatuʻi, kau finemui, ko hoʻomou makasiní ʻeni. Tuku ke ope atu hono ʻaongá ki Kānata mo Mekisikou, mei Lonitoni ki he Ngaahi ʻOtu Motu Saniuisí.”30


ʻI he fakaʻosinga ʻo e faʻahitaʻu fakatōlau ko iá, naʻe ʻikai tali ʻe ha fakamaau lahi fakafonua ʻi ʻIutā ke tangataʻi fonua ʻAmelika e kau hikifonua ʻIulope ʻe niʻihi koeʻuhí ʻoku nau kau ki he Kau Māʻoniʻoni ʻi he Ngaahi ʻAho Kimui Ní pea pehē ai ʻe he fakamāú, ʻoku ʻikai ke nau moʻui mateaki maʻá e ʻIunaiteti Siteití. Lolotonga e lele ʻa e ʻū hopó, naʻe pehē ʻe he kau mēmipa taʻe fiemālie ʻo e Siasí naʻe fakahoko ʻe he Kāingalotú ha ngaahi fuakava tāufehiʻa mo fakafepaki ki he puleʻangá ʻi honau ngaahi temipalé. Naʻe ʻohake foki ʻe he kau loea ʻo e vahefonuá ha ngaahi malanga mei he taimi naʻe lea mālohi ai e kau taki ʻo e Siasí ki he kau ʻōfisa fakamoveuveu ʻo e puleʻangá mo e kakai kuo nau mavahe mei he Siasí. Naʻe fakaʻuhingaʻi e ngaahi malanga ko ʻení mo ha ngaahi akonaki kehe ʻa e Siasí fekauʻaki mo e ngaahi ʻaho fakaʻosí mo e puleʻanga ʻo e ʻOtuá, ʻo pehē ko ha fakamoʻoni ia ʻoku fakahaaʻi ai ne ʻikai tokaʻi ʻe he Kāingalotú e mafai ʻo e puleʻangá.31

Naʻe ʻilo ʻe Uilifooti mo e kau taki kehe ʻo e Siasí ʻoku fie maʻu ke nau fai ha tali ki he ngaahi tukuakiʻi ko ʻení. Ka ʻe faingataʻa ke fai ha tali ki he ngaahi fakamatala fekauʻaki mo e temipalé, ʻa ia naʻe fakahoko ai ʻe he Kāingalotú ha ngaahi fuakava molumalu ke ʻoua naʻa fakahāhā.32

ʻI he fakaʻosinga ʻo Nōvemá, naʻe fakataha ai ʻa Uilifooti mo ha kau loea ne nau faleʻi e kau taki ʻo e Siasí ke nau ʻoatu ki he fakamaauʻangá ha ngaahi fakamatala lahi ange fekauʻaki mo e temipalé. Ne nau fokotuʻu ange foki ke ne tuku atu ha fanongonongo fakaʻofisiale he ʻikai toe fakahoko ʻe he Siasí ha mali tokolahi. Ne ʻikai fakapapauʻi ʻe Uilifooti pe ʻe tali fēfē e kole ʻa e kau loeá. Naʻe fuʻu fie maʻu nai ke fakahoko ha meʻa pehē, koeʻuhí pē ke fakanonga e ngaahi fili ʻo e Siasí? Naʻá ne fie maʻu ha taimi ke fekumi ai ki he finangalo ʻo e ʻOtuá.33

Naʻe toki mavahe pē e kau loeá meia Uilifooti kuo poʻulí. Naʻá ne fakalaulauloto ai mo lotu ʻo laulau houa, ke maʻu ha fakahinohino ki he meʻa ke nau faí.34 Kuó ne haʻu mo e Kāingalotú ki he Teleʻa Sōlekí ʻi he 1847 ʻo fekumi ki ha toe faingamālie ke fokotuʻu ai ʻa Saione mo tānaki fakataha e fānau ʻa e ʻOtuá ʻi he nonga mo e malu ʻo hono ngaahi kauʻāfonuá. Ka ʻi he taimi ní, hili ha ngaahi taʻu ʻe fāngofulu ai, kuo veuki ʻe he ngaahi fili ʻo e Siasí e ngaahi fāmilí, toʻo mei he houʻeiki fafiné mo e tangatá ʻenau totonu ke filí, fakafaingataʻaʻiaʻi ʻa e hikifonua maí mo ʻenau fakatahataha maí, mo fakafisingaʻi e kakaí mei heʻenau totonu ke hoko ko ha tangataʻi fonuá koeʻuhí pē ko ʻenau kau ki he Siasí.

ʻE vave pē ha toe mole atu mo ha meʻa lahi ange mei he Kāingalotú—ʻo kau ai e ngaahi temipalé. Ko e hā leva e meʻa ʻe hoko ki he fakamoʻui mo e hakeakiʻi ʻo e fānau ʻa e ʻOtuá ʻi he ongo tafaʻaki fakatouʻosi ʻo e veilí?

ʻI he lotu ʻa Uilifōtí, naʻe tali ia ʻe he ʻEikí. Naʻá Ne folofola ange ʻo pehē, “Ko Au, ko e Fakamoʻui ʻo e māmaní, ʻoku ou ʻi homou lotolotongá. ʻE hoko e ngaahi meʻa kotoa pē kuó u fakahā mo talaʻofa mo tuʻutuʻuni kau ki he toʻu tangata ʻa ia ʻoku mou moʻui aí, pea ʻe ʻikai taʻofi ʻe ha mālohi Hoku nimá.”

Naʻe ʻikai fakahā tonu ange ʻe he Fakamoʻuí kia Uilifooti e meʻa ke faí, ka naʻá Ne talaʻofa ange ʻe lelei e meʻa kotoa pē kapau ʻe muimui e Kāingalotú ki he Laumālié.

Naʻe folofola ange e Fakamoʻuí ʻo pehē, “Tui ki he ʻOtuá. He ʻikai ke Ne siʻaki kimoutolu. Ko Au, ko e ʻEikí, te u fakahaofi hoku Kāingalotú mei he pule ʻa e kau angahalá ʻi he taimi ʻoku ou loto ki aí.”35