2012
Ngaahi Fakakaukau Maʻá e Efiafi Fakafāmili ʻi ʻApí
Sānuali 2012


Ngaahi Fakakaukau Maʻá e Efiafi Fakafāmili ʻi ʻApí

ʻOku ʻi he makasini ko ʻení ha ngaahi fakamatala mo ha ngaahi ʻekitivitī ʻe lava ke fakaʻaongaʻi ki he efiafi fakafāmili ʻi ʻapí. Ko ha ngaahi sīpinga pē ʻeni ʻe niʻihi.

“ʻIloʻi e Toʻukupu ʻo e ʻEikí ʻi Hotau Ngaahi Tāpuaki Fakaʻahó,” peesi 24: Fakaukau ke mou lau e Lotu ʻa e ʻEikí (vakai, Mātiu 6:9–13) pea ʻeke ange ki homou fāmilí pe ʻoku nau pehē ʻoku ʻuhinga ki he hā ʻa e “foaki mai he ʻahó ni haʻamau meʻakaí.” Hili iá pea fakamatalaʻi fakanounou ʻa e konga ʻuluaki ʻo e fakamatalá ʻoku fakamatalaʻi ai ʻe ʻEletā Kulisitofasoni ʻa e “meʻakai” [he ʻaho ní]. Fakakaukau ke fai hoʻo fakamoʻoní ko Sīsū Kalaisi ʻa e Mā ʻo e Moʻuí.

“Siaosi ʻAlipate Sāmita: Naʻá Ne Moʻui ʻAki e Meʻa Naʻá Ne Akoʻí,” peesi 32: Naʻe “tui [ʻa Palesiteni Siaosi ʻAlipate Sāmita] kapau ʻoku tau maʻu moʻoni ha fakamoʻoni ki he ongoongolelei ʻo Sīsū Kalaisí ʻe hāsino ia ʻi heʻetau moʻuí.” Fakamanatu e fakamatalá mo homou fāmilí. Hili iá ʻe lava ke ke fehuʻi ki he kau mēmipa ʻo e fāmilí pe ko e hā kuo nau ako mei he sīpinga ʻa Palesiteni Sāmitá ʻa e angaʻofa ki he kakai kehé. Fehuʻi ange pe te nau lava fēfē ʻo fakahaaʻi ha angaʻofa lahi ange.

“Hanga Hake,” peesi 42: Fakakaukau ke ke vahevahe ange ʻa e meʻa naʻe aʻusia ʻe ʻEletā Kuki heʻene hoko ko ha faifekau kei talavoú pea toki fakamatalaʻi fakanounou leva e ngaahi konga ʻo e fakamatalá ʻoku toé. Fehuʻi ki he kau mēmipa ʻo e fāmilí pe ʻe lava fēfē ke tuku taha ʻenau tokangá ʻi he anga ʻo e fakakaukau mai ʻa e Tamai Hēvaní kiate kinautolú kae ʻikai ko e fakakaukau mai ʻa e niʻihi kehé. ʻE lava ke ke fakaʻosi ʻaki hano lau ʻo e 1 Samuela 16:7.

“Ko Hono Tauhi e Ngaahi Fuakavá,” peesi 48: Mahalo pē te ke fie lau kotoa e fakamatalá pea teuteuʻi ha lisi ʻo e ngaahi meʻa mahuʻinga ʻoku talamai ʻe ʻEletā Hōlaní kapau ʻoku teuteu ha taha ʻi homou fāmilí ke ʻalu ʻo ngāue fakafaifekau. Fakamamafaʻi ʻa e fakamatala ko ia ʻoku pehē “Ko e kī ki he ngāué ni ko hono tauhi ʻetau ngaahi fuakavá.” Toe fakamanatu pe ko e hā ʻa e fuakava pea ʻeke ki he fānaú pe te nau lava fēfē ʻo teuteu he taimí ni ke fai ha ngaahi fuakava.

“ʻOkú Ne ʻI ai,” peesi 69: Fakakaukauʻi hano hivaʻi ʻo e “Lotu ʻa ha Kiʻi Tamasiʻi” (Tohi Hiva ʻa e Fānaú, 12). Lau e meʻa ne aʻusia ʻe Sisitā Uikisomi fekauʻaki mo e lotú, pea poupouʻi e kau mēmipa ʻo e fāmilí ke nau vahevahe mai e meʻa kuo nau aʻusia fekauʻaki mo e lotu fakatāutahá. Te ke ala ʻeke ange, “Te ke lava ʻo fakakaukau ki ha taimi naʻe fakafiemālieʻi ai koe ʻe haʻo lotu?” Fakaʻosi ʻaki haʻo fakamoʻoni ki he lotú.

Ko ha ʻEkitivitī Fakafiefia, ko ha Pōpoaki Taʻengata

ʻI heʻeku kei finemuí, ne u ʻalu taʻe fie ʻalu pē ki he efiafi fakafāmili ʻiʻapí. Ne u fakakaukau au ʻoku lahi e ngaahi meʻa lelei ange ia ke u faí.

ʻI he pō Mōnite ʻe taha, hili ia ha ngaahi Efiafi Fakafāmili ʻi ʻApi naʻe faingataʻa ke fakahoko, ne holoholoʻi ai ʻe heʻeku faʻeé e funga tēpile ʻi peitó pea tuku ʻi muʻa ʻiate kimautolu takitaha ha kiʻi foʻi pai seli. Ne u fakasio holo ha huhu—ka naʻe hala ʻatā! Naʻe fakamatalaʻi mai ʻe heʻemau faʻeé ʻe fai ʻemau feʻauhi kai pai, pea he ʻikai ke mau fakaʻaongaʻi ha meʻa ke kai ʻaki pe ko homau nimá. Naʻe ʻi ai e totonu ʻa e tokotaha ʻe mālohí ke ne pōlepole.

Ne mau kai ʻaki e vave taha ne mau lavá. ʻIkai hano taimi kuo pai ʻatā e funga tēpilé, homau matá, pea aʻu pē ki homau louʻulú. ʻOku ʻikai te u manatuʻi pe ko hai koā naʻe mālohí, ka ʻoku ou manatuʻi ʻa e ʻikai ke u lava ʻo taʻofi ʻeku katá mo ʻeku fiefia he fakataha mo hoku fāmilí. Naʻe ʻikai ke u fakatokangaʻi kakato ʻeni he pō ko iá, ka ko e taimi ní ʻoku hounga kiate au ʻa ʻeku maʻu ha feituʻu malu mo ʻofa ke u ui ko ʻapi pea ʻi ai mo e kakai naʻa nau tokanga mai kiate au.

ʻOku ou ʻilo pau naʻe mau hivaʻi e foʻi hiva pea ʻi ai mo ha lēsoni he pō ko iá, pea ko e taimi lahi naʻe ngāue ai ʻeku faʻeé ke teuteu ki ai pea fai mo e fakamaʻa. Ka ʻoku ou fakamālō ko ha ʻekitivitī naʻá ne akoʻi mai ha pōpoaki kau ki hono mahuʻinga ʻo e fāmili ne u fie maʻú—ʻi he taimi ko iá pea pehē ai pē ʻo aʻu mai ki he taimí ni.

Heather Mockler Teuscher, Kalefōnia, USA