2015
Ko e Mālohi ʻo e Tuí
ʻEpeleli 2015


ʻOku Mau Lea ʻia Kalaisi

Ko e Mālohi ʻo e Tuí

ʻOku nofo ʻa e tokotaha naʻá ne faʻú ʻi ʻAlesona, USA.

Kapau ʻe fakatauʻatāinaʻi kitautolu ʻe he Tamai Hēvaní mei hotau ngaahi faingataʻaʻiá koeʻuhí pē he naʻa tau kole, te Ne taʻofi ai meiate kitautolu ʻa e ngaahi aʻusia ko ē ʻoku fie maʻu ki hotau fakamoʻuí.

ʻĪmisi
A mother ssitting with her small daughter as the girl colors in a coloring book.

Lolotonga haʻaku sivi he ʻunivēsití, naʻe langa hoku kiá. Naʻe ʻikai ʻosi e langá ia he matafi atu e mafaisa ʻo e siví. Naʻá ku talanoa mo ha kau toketā mo ha kau ngāue fakamālohisino mo feinga ha ngaahi faitoʻo kehekehe, ka naʻe kei mamahi pē. ʻI heʻeku feinga ke fekuki mo e langá ʻi he taʻu hono hokó, naʻá ku toe feinga foki ke fakatupulaki ʻeku tuí. Naʻá ku tuku ha taimi lahi ke lotu, naʻá ku ako ʻa e folofolá, mo kole ha faingāue mei he lakanga fakataulaʻeikí. Naʻá ku ongoʻi kapau te u maʻu pē ha tui feʻunga, ʻe fakamoʻui au.

Naʻe fakamoʻui ʻe Sīsū Kalaisi ʻa e mahakí, heké, mo e kiliá—“ʻo hangē ko [ʻenau] tuí” (Mātiu 9:29). Naʻá ku ʻiloʻi naʻá Ne maʻu ʻa e mālohi ke fakamoʻui au he naʻá Ne fakamoʻui ha kakai tokolahi ʻi he lolotonga ʻo ʻEne moʻui fakamatelié. Naʻá ku pehē ai, ko ʻeku taʻe tuí pē ʻokú ne taʻofi au mei haʻaku moʻuí, ko ia, ne liunga ua leva ʻeku feingá. Naʻá ku lotu mo ʻaukai pea ako mo tui ʻi he lolotonga ʻeku ngāue mo e taha fai fakamālohisinó. (physical therapy). Ka naʻe ʻikai pē tuʻu ʻa e langá ia.

ʻOku akoʻi kitautolu ʻe he folofolá te tau lava ʻo fakahoko ha ngaahi mana ʻaki e tuí (Mātiu 17:20), ka ne ʻikai ke u lava ʻo maʻu ha fiemālie mei he kiʻi faingataʻaʻia siʻisiʻí ni. Ko e fē ʻa e mālohi ʻo ʻeku tuí? Ne fāifai, peá u tali fakalongolongo pē hoku tūkungá, maʻu ha ngaahi founga ke feau ai hoku faingataʻaʻiá, peá u fiemālie ke tuku ā ʻa e mahino kakato ʻo ʻeku tuí mo hoku fakamoʻuí ki ha taimi kehe he kahaʻú.

Naʻá ku talanoa mo haku kaungāmeʻa ʻi ha ngaahi taʻu kimui ange naʻe fefaʻuhi mo e feitama koví ʻo tā-tu’o lahi ai hano ʻave ki falemahaki he lolotonga ʻo ʻene feitama ʻuluakí. Ne loto ʻa ʻĒlini ke toe ʻi ai haʻane pēpē, ka naʻá ne manavahē naʻa faifai peá ne toe foua e ngaahi palopalema tatau naʻe fehangahangai mo ia heʻene ʻuluaki feitamá. Naʻá ne talamai kuó ne ʻaukai mo lotua pea ʻoku tui moʻoni he ʻikai finangalo ʻa e Tamai Hēvaní ke ne toe foua ʻa e meʻa tatau.

Naʻá ku manatuʻi, ʻi heʻema talanoá ʻa e potufolofola, “Mou longo pē, pea ʻilo ko au ko e ʻOtua” (Same 46:10) Naʻá ku fakakaukau ki he meʻa naʻá ku aʻusia ʻi heʻeku ako ke nonga ʻi he lotolotonga ʻeku faingataʻaʻiá mo poupouʻi ʻa ʻĒlini ke ne tui kae ʻoua ʻe ʻai ke makatuʻunga ʻa e tui ko iá ʻi haʻane toe feitama kovi pe ʻikai.

Naʻá ku vakai ki he malanga ʻa ʻAlamā ʻi he tuí, ʻi he hoko atu ʻo ʻeku ako ki he tefitoʻi moʻoni ʻo e tuí, ʻa ia naʻá ne akoʻi ai “kapau ʻoku mou maʻu ʻa e tuí ʻoku mou ʻamanaki lelei ki he ngaahi meʻa ʻoku ʻikai ke mamata ki ai, ʻa ia ʻoku moʻoni” (ʻAlamā 32:21).

Naʻá ku ʻilo ʻi heʻeku fakalaulauloto ki he potufolofolá ni ta naʻe ʻikai ko e tuí ʻa e meʻa naʻá ku fakakaukauʻí. ʻOku akoʻi kitautolu ʻe ʻAlamā, ko e tuí ko e ʻamanaki lelei ki ha ngaahi tefitoʻi moʻoni ʻoku moʻoni. ʻOku ʻikai ʻuhinga ʻa e tuí ia ke tau tui ʻe foaki maʻu mai pē heʻetau Tamai Hēvaní ʻa e meʻa ʻoku tau kolé ʻi he taimi ʻoku tau kole ai iá. ʻOku ʻikai ko e tui ki he ngaahi tefitoʻi moʻoni ʻoku moʻoní ʻa e tui ʻe fakamoʻui hoku kiá ʻe Kalaisi pe te Ne ʻai ke ʻoua naʻa toe feitama kovi ʻa ʻĒliní. Neongo ia, te tau lava ʻo tui ʻoku maʻu ʻe Kalaisi ʻa e mālohi ke fakamoʻui, ʻokú Ne manatuʻi kitautolu, te Ne fakamālohia kitautolu, pea kapau te tau kātaki fuoloa, te tau lava ʻo taau mo e moʻui taʻengatá.

Naʻe talaʻofa ʻa e ʻEikí, “ʻIlonga ha meʻa te ke kole ʻi he tuí, ʻo tui te ke maʻu ia ʻi he huafa ʻo Kalaisí, te ke maʻu ia” (ʻĪnosi 1:15). ʻOku ou tui ʻoku nofo ʻa e mālohi ʻo e talaʻofa ko ʻení ʻi he faleʻi ke tui “ki he huafa ʻo Kalaisí.” ʻOku akoʻi mai ʻe he fakamatala he Bible Distionary: “ʻOku tau lotu ʻi he huafa ʻo Kalaisí ʻi he taimi ʻoku tuku ai ʻetau fakakaukaú kia Kalaisí, pea ko ʻetau ngaahi fakaʻānauá ʻa e ngaahi fakaʻānaua ʻa Kalaisí—mo e taimi ʻoku nofoʻia ai kitautolu Heʻene ngaahi folofolá (Sione 15:7). ‘Oku tau toki kole leva ‘a e ngaahi meʻa ‘oku lava ke foaki mai ‘e he ‘Otuá. ‘Oku lahi ha ngaahi lotu ‘oku teʻeki tali mai koeʻuhí he naʻe ‘ikai fai ia ‘i he huafa ‘o Kalaisí; ʻoku ʻikai ha meʻa te ne fakahaaʻi ai Hono finangaló ka ʻoku nau tupu mei he siokita ʻa e loto ʻo e tangatá.”

Ko e taimi ʻoku tau kole ai ʻi he tui ki ha meʻa ʻoku fenāpasi mo e finangalo ʻo e ʻOtuá, te Ne foaki mai ia ʻo fakatatau mo ʻetau ngaahi holí. ʻOku ʻafioʻi mo ʻofa ʻa e Tamai Hēvaní ʻiate kitautolu, mo finangalo ke tau maʻu ʻa e ngaahi meʻa kotoa pē ʻoku totonu ke tau foki ai ki Hono ʻaó. Pea ʻi he taimi ʻe niʻihi ʻoku kau ai ha ngaahi ʻahiʻahi, ngaahi faingataʻa, mo ha ngaahi tukupā (vakai, 1 Pita 1:7). Kapau ʻe fakatauʻatāinaʻi kitautolu ʻe he Tamai Hēvaní mei hotau ngaahi faingataʻaʻiá koeʻuhí pē he naʻa tau kole, te Ne taʻofi meiate kitautolu ʻa e ngaahi aʻusia ko ē ʻoku fie maʻu ki hotau fakamoʻuí. Kuo pau ke tau ako ke falala ki he palani ʻa e ʻOtuá maʻatautolú pea fakavaivaiʻi hotau lotó ki Hono finangaló. Ko e taimi ʻoku tau fakafenāpasi ai ʻetau ngaahi fie maʻú ki Heʻene ngaahi fie maʻú mo ʻiloʻi ʻetau fakafalala kakato kiate Iá, te tau lava ai ʻo taau ke maʻu ʻa e “ngataʻanga ʻo [ʻetau] tuí, ko e fakamoʻui ʻo [hotau] laumālié” (1 Pita 1:9).