Ngaahi Tohí mo e Ngaahi Lēsoní
Vahe 20: Papitaisó


Vahe 20

Papitaisó

ʻĪmisi
A Hispanic missionary baptizing a Hispanic man in a large font or pool.

Ko e Fekau ke Papitaisó

  • Ko e hā hono ʻuhinga kuo pau ke papitaiso ai kitautolú?

ʻOku ʻi ai ha ngaahi tefitoʻi moʻoni mo ha ngaahi ouau pau kuo pau ke tau ʻilo mo talangofua ki ai he ʻahó ni, ʻo hangē ko ia he kuonga ʻo Sīsuú. Ko e tefitoʻi moʻoni ʻo e ongoongleleí ko ha tui pe akonaki moʻoni ia. Ko e ouaú ko ha ngāue pe tōʻonga fakalotu. Ko e ʻuluaki tefitoʻi moʻoni ʻe ua ʻo e ongoongoleleí ko e tui ki he ʻEiki ko Sīsū Kalaisí mo e fakatomalá. Ko e papitaisó ko e ʻuluaki ouau ia ʻo e ongoongoleleí. Ko e taha ʻo e ngaahi fakahinohino ne fai ʻe he ʻEikí ki Heʻene kau ʻAposetoló ko e, “Ko ia ke ʻalu ʻa kimoutolu, ʻo fakalotuʻi ʻa e ngaahi puleʻanga kotoa pē, ʻo papitaiso ʻa kinautolu ʻi he huafa ʻo e Tamaí, mo e ʻAló, mo e Laumālie Māʻoniʻoní: ʻo akonaki atu kiate kinautolu ke nau tokanga ki he ngaahi meʻa kotoa pē ʻa ia kuó u fekau kiate kimoutolú” (Mātiu 28:19–20).

Kuo Pau ke Papitaiso Kitautolu ki he Fakamolemoleʻi ʻo ʻEtau Ngaahi Angahalá

ʻI heʻetau tuku ʻetau tui ki he ʻEiki ko Sīsū Kalaisí, fakatomala mo papitaisó, ʻoku fakamolemoleʻi ai ʻetau ngaahi angahalá ʻo fakafou ʻi he Fakalelei ʻa Sīsū Kalaisí.

ʻOku tau ako he folofolá naʻe fakahoko ʻe Sione Papitaiso ʻa e “papitaisó ʻi he toafá, mo ne malanga ʻaki ʻa e papitaiso ʻo e fakatomala ki he fakamolemole ʻo e angahalá” (Maʻake 1:4). Naʻe akonaki mai e ʻAposetolo ko Pitá ʻo pehē, “Fakatomala, pea mou taki taha papitaiso ʻi he huafa ʻo Sīsū Kalaisi, ke fakamolemole ai ʻa e angahalá” (Ngāue 2:38). Hili e lea ʻa Paulá, naʻe pehē ange kiate ia ʻe ʻAnanaia, “Tuʻu, peá ke papitaiso, ʻo fakamaʻa koe mei hoʻo angahalá” (Ngāue 22:16).

Kuo Pau ke Tau Papitaiso ka Tau Hoko ko ha Mēmipa ʻo e Siasi ʻo Sīsū Kalaisí

“Ko kinautolu kotoa pē ʻoku nau fakavaivaiʻi ʻa kinautolu ʻi he ʻao ʻo e ʻOtuá, ʻo nau holi ke papitaisó … kuo nau … fakatomala moʻoni mei heʻenau ngaahi angahala kotoa pē … ʻe tali ʻa kinautolu ʻi he papitaisó ki hono siasí” (T&F 20:37).

Kuo Pau ke Tau Papitaiso Kimuʻa Pea Toki Lava ke Tau Maʻu e Meʻafoaki ʻo e Laumālie Māʻoniʻoní

Naʻe folofola ʻa e ʻEikí, “Kapau te ke tafoki mai kiate au, pea … fakatomala mei hoʻo ngaahi maumau-fono [angahala] kotoa pē, pea papitaiso, ʻio ʻi he vaí, ʻi he huafa ʻo hoku ʻAlo pē Taha naʻe Fakatupú, … te ke maʻu ʻa e meʻa-foaki ʻo e Laumālie Māʻoniʻoní” (Mōsese 6:52).

Kuo Pau Ke Tau Papitaiso Ke Fakahaaʻi ʻEtau Talangofuá

Naʻe ʻikai ha angahala ʻa Sīsū Kalaisí, ka naʻe papitaiso Ia. Naʻá Ne folofola ʻoku fie maʻu ke papitaiso Ia ke “fai ki he māʻoniʻoni kotoa pē” (Mātiu 3:15). Naʻe fakamatala ʻa e palōfita ko Nīfaí ʻo pehē naʻe fakahā ange ʻe he ʻEikí kiate ia, “Muimui ʻiate au, pea fai ʻa e ngaahi meʻa ʻa ia kuo mou mamata ʻoku ou faí … ʻi he loto-fakamātoato moʻoni, ʻo ʻikai fai ʻi he mālualoi pe ha fakakākā ʻi he ʻao ʻo e ʻOtuá, kā ʻi he loto-moʻoni, pea fakatomala mei hoʻomou ngaahi angahalá, ʻo fakapapau ki he Tamaí ʻoku mou loto-fiemālie ke toʻo kiate kimoutolu ʻa e huafa ʻo Kalaisí, ʻi he papitaiso” (2 Nīfai 31:12–13).

Kuo Pau ke Papitaiso Kitautolu Ka Tau Hū ki he Puleʻanga Faka-Silesitialé

Naʻe folofola ʻa Sīsū, “Ko ia ia ʻokú ne tui kiate au, mo papitaisó … te nau maʻu ʻa e puleʻanga ʻo e ʻOtuá. Pea ko ia ia ʻoku ʻikai tui kiate au, mo papitaisó, ʻe malaʻia ia” (3 Nīfai 11:33–34). Ko e papitaisó ko e matapā ia kuo pau ke tau hū ai ki he hala ʻoku fakatau ki he puleʻanga fakasilesitialé (vakai, 2 Nīfai 31:17–18).

Ko e Founga Totonu ki he Papitaisó

  • Ko e hā ʻa e founga ʻoku totonu ke papitaiso ai kitautolú?

ʻOku taha pē ʻa e founga totonu ʻo e papitaisó. Naʻe fakahā ʻe Sīsū ki he Palōfita ko Siosefa Sāmitá, ko e tokotaha ko ia ʻokú ne maʻu ʻa e mafai totonu ʻo e lakanga fakataulaʻeikí ke fai papitaisó, te ne “ ʻalu hifo ki he vaí fakataha mo e tokotaha ko ia kuo fakahā hono loto ke papitaisó. … Pea te ne toki fakauku leva ʻa e tangatá pe fefiné ʻi he vaí, pea toe ʻalu hake leva mei he vaí” (T&F 20:73–74). ʻOku fie maʻu ʻa e fakauku ʻi he vaí. Naʻe akonaki mai ʻa e ʻAposetolo ko Paulá ko e fakauku ko ia mo fokotuʻu hake mei he vaí, ko e fakataipe ia ʻo e maté, tanú mo e toetuʻú. ʻOku tau kamata ha moʻui foʻou hili ʻa e papitaisó. Naʻe pehē ʻe Paula:

“ ʻIkai ʻoku mou ʻilo ko kitautolu kotoa pē naʻe papitaiso kia Sīsū Kalaisi, naʻa tau papitaiso ki heʻene pekiá?

“Ko ia, kuo tau tanu fakataha mo ia ʻi he papitaiso ki he mate: koeʻuhi ke hangē hono fokotuʻu ʻa Kalaisi mei he maté ʻe he mālohi ʻo e Tamaí, ke pehē foki ʻetau felakaʻi ʻi he moʻui foʻoú.

“He kapau kuo tau tō fakataha mo ia ʻi he tatau ʻo ʻene pekiá, te tau ʻi he tatau foki ʻo ʻene toetuʻú” (Loma 6:3–5).

Ko e papitaiso ko ia ʻi he fakauku ʻe ha taha ʻokú ne maʻu ʻa e mafai totonú, ko e founga papitaiso pē ia ʻoku tali leleí.

  • Ko e hā hono ʻuhinga ʻoku mahuʻinga ai ʻa e mafai ke fakahoko ha papitaisó?

  • Ko e hā ha ngaahi founga ʻoku faitatau ai ʻa e papitaiso ʻi he fakaukú pea mo hono telio mo e Toetuʻu ʻa e Fakamoʻuí?

Papitaisó ʻi he Taʻu ʻo e ʻEkea Meiate Kita ʻEte Ngaahi Filí

  • Ko hai ʻoku totonu ke papitaisó?

ʻOku totonu ke papitaiso ʻa e tokotaha kotoa pē kuo aʻu ʻo taʻu valu pea ʻoku lava ke ʻekea meiate ia (fatongiaʻaki) ʻene ngaahi ngāué. ʻOku ʻi ai ha ngaahi siasi ʻoku nau akonaki ʻaki ʻoku totonu ke papitaiso ʻa e fānau īkí. ʻOku ʻikai fenāpasi ʻeni ia mo e ngaahi akonaki ʻa e Fakamoʻuí. ʻI he taimi naʻe folofola ai ʻa Sīsū ʻo fekauʻaki mo e fānau īkí, naʻá Ne pehē, “ ʻoku ʻo e kakai peheé ʻa e puleʻanga ʻo e langí” (Mātiu 19:14).

Naʻe pehē ʻe he palōfita ko Molomoná ko ha manuki ia ki he ʻOtuá ke papitaiso ʻa e fānau īkí, he ʻoku ʻikai ke nau lava ʻo fai angahala. ʻOku tatau pē ia mo e ʻikai fie maʻu ke papitaiso ʻa e kakai ʻoku ʻikai ke nau malava fakaʻatamai ʻo ʻiloʻi ʻa e meʻa ʻoku tonú mo ia ʻoku halá (vakai, Molonai 8:9–22).

ʻOku totonu ke papitaiso ʻa e kakai kehe kotoa pē. Kuo pau ke tau maʻu e ouau ʻo e papitaisó pea tau tauhi faivelenga ʻa e ngaahi fuakava ʻoku tau fai he taimi ko iá.

  • Ko e hā te ke leaʻaki ki hao kaumeʻa ʻokú ne tui ʻoku fie maʻu ke papitaiso ʻa e fānau valevalé?

ʻOku Tau Fai ha Ngaahi Fuakava He Taimi ʻOku Papitaiso Ai Kitautolú

ʻOku lahi ha ngaahi potu folofola ʻoku akonaki mai ʻo fekauʻaki mo e papitaisó. Naʻe akonaki mai ʻa ʻAlamā ʻi ha taha ʻo e ngaahi potu folofola ko ʻení, ko e tuí mo e fakatomalá ko ha ongo founga ia ʻoku tau teuteu ai ki he papitaisó. Naʻá ne akoʻi mai ʻoku tau fai ha fuakava mo e ʻEikí ʻi he taimi ʻoku tau papitaiso aí. ʻOku tau palōmesi ke fai ha ngaahi meʻa pau pea talaʻofa mai ʻa e ʻOtuá ke ne tāpuakiʻi kitautolu.

Naʻe fakamatala ʻa ʻAlamā kuo pau ke tau loto ke ui ʻa kitautolu ko e kakai ʻo e ʻOtuá. Kuo pau ke tau loto ke fetokoniʻaki mo fefakafiemālieʻaki. Kuo pau ke tau tuʻu ko e kau fakamoʻoni ʻo e ʻOtuá ʻi he kuonga kotoa pē pea ʻi he meʻa kotoa pē pea ʻi he feituʻu kotoa pē. ʻI heʻetau fai e ngaahi meʻa ko ʻení pea papitaisó, ʻe fakamolemoleʻi leva ʻe he ʻOtuá ʻetau ngaahi angahalá. Naʻe fakahā ʻe ʻAlamā ki he kakai ne tui ki heʻene ngaahi akonaki ʻo fekauʻaki mo e ongoongoleleí:

“Vakai, ko e vai ʻeni ʻo Molomoná. … Pea ko ʻeni, ko e meʻa ʻi hoʻomou holi ke hū ki he lotoʻā sipi ʻo e ʻOtuá, pea ui ʻa kimoutolu ko hono kakaí, … ko e hā haʻamou ʻuhinga ke ʻoua naʻa papitaiso ʻa kimoutolu ʻi he huafa ʻo e ʻEikí, ko e fakamoʻoni kiate ia kuo mou fai ha fuakava mo ia te mou tauhi kiate ia mo tauhi ʻene ngaahi fekaú, koeʻuhi ke ne huaʻi hifo ʻa hono Laumālié ʻo lahi ʻaupito kiate kimoutolu?” (Mōsaia 18:8, 10). Naʻe pasipasi fiefia ʻa e kakaí ʻo pehē ko e fakaʻamu ia honau lotó ke papitaiso ʻa kinautolu. Naʻe papitaiso kinautolu ʻe ʻAlamā ʻi he Ngaahi Vai ʻo Molomoná. (Vakai, Mōsaia 18:7–17.)

Naʻe akonaki mai ʻa ʻAlamā ko e taimi ʻoku tau papitaiso aí, ʻoku tau fuakava ki he ʻEikí ke:

  1. Haʻu ki he tākanga ʻa e ʻOtuá.

  2. Fefuaʻaki ʻetau ngaahi kavengá.

  3. Tuʻu ko e kau fakamoʻoni ʻo e ʻOtuá ʻi he taimi kotoa pē pea ʻi he feituʻu kotoa pē.

  4. Tauhi ki he ʻOtuá mo ʻEne ngaahi fekaú.

ʻI he taimi ʻoku tau papitaiso ai mo tauhi e ngaahi fuakava ʻo e papitaisó, ʻoku talaʻofa mai ʻa e ʻEikí te Ne:

  1. Fakamolemoleʻi ʻetau ngaahi angahalá (vakai, Ngāue 2:38; T&F 49:13).

  2. Lilingi mai Hono Laumālié kiate kitautolu (vakai, Mosaia 18:10).

  3. Tuku mai e Laumālie Māʻoniʻoní ke ne tataki fakaʻaho mo tokoniʻi kitautolu (vakai, Ngāue 2:38; T&F 20:77).

  4. Tuku ke tau tuʻu mai ʻi he ʻUluaki Toetuʻú (vakai, Mosaia 18:9).

  5. Foaki mai kiate kitautolu ʻa e moʻui taʻengatá (vakai, Mōsaia 18:9).

  • ʻOku mou pehē ʻoku ʻuhinga ki he hā ke fefuaʻaki ʻetau ngaahi kavengá? ke tuʻu ko ha kau fakamoʻoni ʻo e ʻOtuá ʻi he taimi kotoa pē pea ʻi he feituʻu kotoa pē?

ʻOku ʻOmi ʻe he Papitaisó ha Kamataʻanga Foʻou Kiate Kitautolu

ʻOku tau kamata ha moʻui foʻou ʻi he papitaisó. Ko e ʻuhinga ia ʻoku ui ai ko e fanauʻi foʻoú. Naʻe pehē ʻe Sīsū ka ʻikai fanauʻi ha taha ʻi he vaí mo e Laumālié, he ʻikai lava ke ne hū ki he puleʻanga ʻo e ʻOtuá (vakai, Sione 3:3–5). Naʻe fakamatalaʻi mahino ʻa e tefitoʻi moʻoni ko ʻení kia ʻĀtama:

“Pea ko e meʻa ʻi hono fanauʻi mai ʻa kimoutolu ki he māmaní ʻi he vai, mo e toto, pea mo e laumālie, ʻa ia kuó u fakatupú, pea pehē ʻa e tupu mei he efú ha laumālie moʻuí, ʻe pehē pē ʻa e pau ke toe fanauʻi ʻa kimoutolu ki he puleʻanga ʻo e langí, ʻi he vai, pea mo e Laumālié, pea fakamaʻa ʻa kimoutolu ʻi he totó, ʻa ia ko e taʻataʻa ʻo hoku ʻAlo pē Taha naʻe Fakatupú” (Mōsese 6:59).

Naʻe pehē ʻe he ʻAposetolo ko Paulá ʻoku totonu ke tau kamata ha moʻui foʻou hili hono papitaiso kitautolú: “Kuo tau tanu fakataha mo ia ʻi he papitaiso; … ke pehē foki ʻetau felakaʻi ʻi he moʻui foʻoú” (Loma 6:4). Ko e taha e ngaahi tāpuaki maʻongoʻonga ʻo e papitaisó, ko ʻene ʻomi kiate kitautolu ha kamataʻanga foʻou ʻi hotau hala ki heʻetau taumuʻa taʻengatá.

  • Naʻe hoko fēfē hono papitaiso koé ko ha kamataʻanga foʻoú?

Ngaahi Potu Folofola Kehé