Ngaahi Tohí mo e Ngaahi Lēsoní
Vahe 25: ʻAukaí


Vahe 25

ʻAukaí

ʻĪmisi
A Fijian man in an outdoor setting. He is holding a copy of the scriptures and has his eyes closed in prayer.

Founga Totonu ʻo e ʻAukaí

  • Ko e hā te tau lava ʻo fai ke hoko ai ʻa e ʻaukaí ko ha meʻa fakafiefiá?

Talu mei he kuonga ʻo ʻĀtamá mo e ʻaukai e kakai ʻa e ʻOtuá ke tokoniʻi kinautolu ke nau toe ofi ange kiate Ia pea nau mōihū ai kiate Ia. Naʻe fakahaaʻi ʻe Sīsū ʻa hono mahuʻinga ʻo e ʻaukaí ʻi Heʻene tā sīpingá (vakai, Luke 4:1–4). ʻOku tau ako ʻi he fakahā ʻo e ngaahi ʻaho kimui ní, ʻoku kei ʻamanaki mai pē ʻa e ʻEikí ke faʻa ʻaukai mo faʻa lotu ʻa Hono kakaí (vakai, T&F 88:76).

ʻOku ʻuhinga ʻa e ʻaukaí ke ʻoua ʻe kai mo inu. ʻOku lelei ki hotau sinó ke tau faʻa ʻaukai pea ʻoku tokoni ia ke toe longomoʻui ange ai hotau ʻatamaí.

Naʻe akoʻi kitautolu ʻe he Fakamoʻuí ko e ʻaukai ʻoku ʻi ai hono taumuʻá, ʻoku mahulu ange ia ʻi he taʻe kai pē mo taʻe inú. Kuo pau foki ke tukutaha ʻetau tokangá ʻi he ngaahi meʻa fakalaumālié.

ʻOku Totonu Ke Tau Lotu He Taimi ʻOku Tau ʻAukai Aí

Ko e lotú ko ha konga mahuʻinga ia ʻoku fie maʻu ki he ʻaukaí. ʻI he folofolá kotoa, ʻoku fakamatalaʻi fakataha pē ai ʻa e lotú mo e ʻaukaí. ʻOku totonu ke fakahoko fakataha ʻetau ʻaukaí mo ha lotu fakamātoato pea ʻoku totonu ke fakamaʻu mo vete ʻetau ʻaukaí ʻaki ha lotu.

ʻOku Totonu ke Tau ʻAukai mo ha Taumuʻa

ʻE lava ke lahi e ngaahi taumuʻa ʻo e ʻaukaí. ʻE lava ke tau ikunaʻi hotau ngaahi vaivaí pe palopalemá ʻaki e ʻaukai mo e lotu. Te tau fakaʻamu he taimi ʻe niʻihi ke tau ʻaukai mo lotua ha tokoni pe fakahinohino maʻá ha niʻihi kehe, ʻo hangē ko ha mēmipa ʻo e fāmilí ʻoku puke mo ne fie maʻu ha tāpuaki (vakai, Mosaia 27:22–23). ʻE lava ke tau ʻiloʻi e moʻoni ʻo ha meʻa ʻo fakafou ʻi he ʻaukaí, ʻo hangē ko e palōfita ko ʻAlamaá ʻi he Tohi ʻa Molomoná. Naʻá ne pehē: “Kuó u ʻaukai mo lotu ʻi he ngaahi ʻaho lahi koeʻuhi ke u ʻiloʻi ʻa e ngaahi meʻá ni ʻe au. Pea ko ʻeni ʻoku ou ʻiloʻi ʻe au ʻoku moʻoni ia; he kuo fakahā ia ʻe he ʻEiki ko e ʻOtuá kiate au ʻaki hono Laumālie Māʻoniʻoní” (ʻAlamā 5:46).

Te tau lava ʻo ʻaukai ke tokoni ki he niʻihi kehé ke nau tali ʻa e moʻoní. ʻE lava ke tokoni ʻa e ʻaukaí ke ne fakafiemālieʻi kitautolu ʻi he ngaahi taimi ʻo e mamahí mo e tengihiá (vakai, ʻAlamā 28:4–6). ʻE lava ke tokoni ʻa e ʻaukaí ke tau loto fakatōkilalo pea tau ongoʻi ofi ange ai ki heʻetau Tamai Hēvaní (vakai, Hilamani 3:35).

ʻOku ʻikai totonu ke fakataumuʻa ʻetau ʻaukaí ke mālieʻia ai ha niʻihi kehe. Kuo naʻinaʻi mai ʻa e ʻEikí:

“Pea ka mou ka ʻaukai foki, ʻoua naʻa mou fakamatapeko, ʻo hangē ko e kau mālualoí: he ʻoku nau fakakehe honau matá, koeʻuhi ke hā ki he kakaí ʻoku nau ʻaukai.

“Ko ʻeku tala moʻoni kiate kimoutolu, Kuo nau maʻu ʻenau totongí.

“Ka ko koe, ʻo ka ke ka ʻaukai, pani ho ʻulú, mo kaukauʻi ho matá; koeʻuhi ke ʻoua naʻa hā hoʻo ʻaukaí ki he kakaí” (Mātiu 6:16–18).

ʻOku totonu ke tau fofonga fiefia he taimi ʻoku tau ʻaukai aí pea ʻoua naʻa fakamatalaʻi holo ʻetau ʻaukaí ki he niʻihi kehé.

  • ʻOku tākiekina fēfē ʻe hotau lotó ʻa e meʻa te tau aʻusia he taimi ʻoku tau ʻaukai aí?

Ko e ʻAho ʻAukaí

ʻOku hoko e Sāpate ʻe taha ʻi he māhina kotoa pē ko ha ʻaho ʻaukai ki he kāingalotu ʻo e Siasí. ʻI he ʻaho ko ʻení, ʻoku ʻikai ke tau kai pe inu ai ʻi ha houa kai hokohoko ʻe ua. Kapau te tau kai efiafi he Tokonakí, ta te tau toki kai pē mo inu ʻi he houa kai efiafi ʻo e ʻaho Sāpaté.

ʻOku totonu ke ʻaukai ʻa e kāingalotu kotoa pē ʻokú ne malava fakaesino ke fai ia. ʻOku totonu ke tau poupouʻi ʻetau fānaú ke nau ʻaukai hili hono papitaiso kinautolú, pea ʻoku totonu ke ʻoua ʻaupito naʻa tau fakamālohiʻi kinautolu. Ko e Sāpate ʻaukaí, ko ha ʻaho makehe ia ke tau fakavaivaiʻi ai kitautolu ʻi he ʻao ʻo e ʻEikí ʻi he ʻaukai mo e lotu. Ko e ʻaho ia ke tau lotua ai ha fakamolemole ʻo ʻetau ngaahi angahalá pea ke tau maʻu ha mālohi ke ikunaʻi ʻaki hotau ngaahi vaivaí pea mo fakamolemoleʻi ʻa e niʻihi kehé.

ʻI he Sāpate ʻaukaí, ʻoku fakataha ai ʻa e kāingalotu ʻo e Siasí pea nau kai ʻa e sākalamēnití. ʻOku nau fakamālohia ʻa kinautolu mo e niʻihi kehé ʻaki ʻenau fai ʻenau fakamoʻoní ʻi he houalotu ʻaukai mo fakamoʻoní.

  • Ko e hā ha founga kuo ʻaonga ai kiate koe hano vahevahe hoʻo fakamoʻoní ʻi he houalotu ʻaukai mo fakamoʻoní? Ko e hā ha founga kuo ʻaonga ai kiate koe hoʻo fanongo ki hono fai ʻe he niʻihi kehé ʻenau fakamoʻoní?

Foaki ʻAukaí

  • Ko e hā ʻoku tau fai ai ʻa e foaki ʻaukaí?

ʻI he taimi ʻoku tau ʻaukai ai he māhina takitaha, ʻoku kole mai ai ʻa e ʻEikí ke tau tokoniʻi ʻa kinautolu ʻoku faingataʻaʻiá. Ko ha founga ʻe taha ʻoku fai ai ʻení, ko ʻetau ʻoange ki he maʻu mafai totonu ʻo e lakanga fakataulaʻeikí ʻa e paʻanga ko ia ne tau mei fakaʻaongaʻi ke fakatau ʻaki e meʻakai ʻo e houa kai ʻe uá. ʻOku totonu ke tau foaki ke lahi ʻo fakatatau mo e meʻa te tau lavá. ʻOku fakafou ʻi he foaki ʻaukaí, ʻa ʻetau hoko ko ha kaungā-ngāue ʻo e ʻEikí ʻi hono tokangaʻi e ngaahi fie maʻu ʻa hotau kāinga ʻoku fakaʻofá.

ʻOku Faitāpuekina Kitautolu ʻi he Taimi ʻOku Tau ʻAukai aí

  • Ko e hā ha ngaahi tāpuaki ʻe lava ke tau maʻu he taimi ʻoku tau ʻaukai totonu aí?

Naʻe tohi ʻe ʻĪsaia ko ha palōfita ʻi he Fuakava Motuʻá, ʻa e ngaahi talaʻofa fungani ʻoku fai ʻe he ʻEikí kiate kinautolu ʻoku ʻaukai mo tokoni ki he faingataʻaʻiá. ʻOku talaʻofa mai kiate kitautolu ha melino, moʻui ʻoku lelei angé pea mo ha tataki fakalaumālie. ʻOku fakamatalaʻi mai ʻe ʻĪsaia ʻa e ngaahi tāpuaki ʻoku tau maʻu he taimi ʻoku tau ʻaukai aí: “Ka pehē ʻe toki ulo atu hoʻo māmá ʻo hangē ko e pongipongí, pea ʻe tupu vave hoʻo moʻui leleí: pea ʻe muʻomuʻa ʻi ho ʻaó ʻa hoʻo māʻoniʻoní; pea ʻe muimui ʻiate koe ʻa e nāunau ʻo [e ʻEikí]. Pea te ke toki ui pea ʻe tali ʻe [he ʻEikí]; te ke kalanga, pea te ne pehē, Ko au ʻeni” (ʻĪsaia 58:8–9).

ʻOku fakaleleiʻi ʻe he ʻaukaí ʻa ʻetau moʻuí mo ne ʻomi ha mālohi ʻoku lahi angé. ʻOkú ne tokoniʻi kitautolu ke tau moʻuiʻaki ʻa e ngaahi tefitoʻi moʻoni ʻo e ongoongoleleí he ʻokú ne tohoakiʻi kitautolu ke tau toe ofi ange ki he ʻEikí.

ʻOku Akoʻi Mai ʻe he ʻAukaí ʻa e Mapuleʻi Kitá

ʻOku tokoni e ʻaukaí ke fakamālohia ai hotau ʻulungāangá. ʻI he taimi ʻoku fakahoko totonu ai ʻetau ʻaukaí, ʻoku tau ako ai ke mapuleʻi hotau uʻá mo ʻetau ngaahi holí. ʻOku tau toe mālohi ange hili ʻetau fakamoʻoniʻi kiate kitautolu ʻoku tau lava ʻo mapuleʻi kitautolu. Kapau te tau akoʻi ʻetau fānaú ke nau ʻaukai, te nau fakatupulaki ai ha ivi fakalaumālie ke nau ikunaʻi ha ngaahi ʻahiʻahi lahi ange ʻamui ʻi heʻenau moʻuí.

ʻOku ʻOmi ʻe he ʻAukaí ha Mālohi Fakalaumālie

ʻOku tau fakatupulaki ʻetau tuí ʻi he taimi ʻoku tau ʻaukai fakapotopoto mo faʻa lotu aí. ʻOku tau maʻu ha mālohi fakalaumālie ʻoku lahi angé ʻi he tui ko iá. Hangē ko ʻení, naʻe fai ʻe ʻAlamā (ko ha palōfita ʻi he Tohi ʻa Molomoná), ha talanoa ki heʻene toe fetaulaki mo e ngaahi foha ʻo Mōsaiá hili ha ngaahi taʻu lahi mei hono fakaului fakaofo kinautolú. Naʻá ne ongoʻi ha fiefia lahi ʻi heʻene ʻiloʻi kuo nau fakamālohia ʻenau tuí mo fakatupulaki ha mālohi fakalaumālie lahi. Kuo nau maʻu e mālohi ko ʻení koeʻuhí “kuo nau faʻa lotu, mo ʻaukai lahi; ko ia naʻa nau maʻu ʻa e mālohi ʻo e kikité, pea mo e laumālie ʻo e fakahaá” (ʻAlamā 17:3).

Naʻe malanga e ngaahi foha ʻo Mōsaiá ki he kau Leimaná ʻi he taʻu ʻe 14. Koeʻuhí naʻe ʻaukai mo lotu e ngaahi foha ʻo Mosaiá, ko ia naʻe fakatupulaki ai ʻe he Laumālie ʻo e ʻEikí ʻa e mālohi ʻo ʻenau ngaahi leá. Naʻe tupu heni e ola lelei ʻenau ngāue fakafaifekaú. (Vakai, ʻAlamā 17:4.)

Kuo folofola ʻa e Fakamoʻuí kiate kinautolu ʻoku ʻaukai he founga totonú, “Ko hoʻo Tamai ʻa ia ʻokú ne ʻafioʻi ʻi he liló, te ne totongi fakahā kiate koe” (Mātiu 6:18).

  • ʻE fakatupulaki fēfē ʻe he ʻaukaí hotau mālohi fakalaumālie ke matuʻuaki ʻa e ngaahi ʻahiʻahí? ke maʻu ha fakahaá? mo fai ha ngaahi ngāue māʻoniʻoní?

Ngaahi Potu Folofola Kehé