Ngaahi Tohí mo e Ngaahi Lēsoní
Vahe 30: ʻOfa Faka-Kalaisí


Vahe 30

ʻOfa Faka-Kalaisí

ʻĪmisi
The Good Samaritan holding up a wounded man's head and giving him a drink. A donkey is in the background.

Ko e Hā ʻa e ʻOfa Faka-Kalaisi?

  • Te ke fakamatalaʻi fēfē ʻa e ʻofa faka-Kalaisí?

ʻOku hāsino mei he moʻui ʻa e Fakamoʻuí, ʻa ʻEne ʻofa haohaoa ki he kakai kotoa pē. Naʻá Ne foaki ʻEne moʻuí koeʻuhí ko kitautolu. Ko e ʻofa faka-Kalaisí, ʻa e ʻofa haohaoa ko ia ʻoku maʻu ʻe hotau Fakamoʻui ko Sīsū Kalaisí. Kuó Ne fekau mai ke tau feʻofaʻaki ʻo hangē ko ʻEne ʻofa ʻiate kitautolú. ʻOku fakahā mai ʻe he folofolá ʻoku haʻu e ʻofa faka-Kalaisí mei he loto ʻoku maʻá (vakai, 1 Tīmote 1:5). ʻOku tau maʻu e ʻofa haohaoá he taimi ʻoku tau fakahaaʻi ai mei hotau lotó, ʻa e tokanga fakamātoato mo maʻu ha manavaʻofa ki hotau kāinga kotoa pē.

Ko e ʻOfa Faka-Kalaisí ʻOku Maʻongoonga Taha ʻi he Anga Māʻoniʻoni Kotoa pē

ʻOku fakahā mai ʻe he palōfita ko Molomoná, “Ko ia, mou nofo maʻu ʻi he manavaʻofá, ʻa ia ʻoku mahuʻinga taha ʻi he meʻa kotoa pē, he kuo pau ke ngata ʻa e meʻa kotoa pē—ka ko e manavaʻofá ʻa e ʻofa haohaoa ʻa Kalaisí, pea ʻoku tolonga ia ʻo taʻengata” (Molonai 7:46–47; vakai foki, 1 Kolinitō 13; 2 Nīfai 26:30; Molonai 7:44–45, 48).

Naʻe ʻomi ʻe he Fakamoʻuí ʻa e sīpinga ʻo ʻEne moʻuí ke tau muimui ki ai. Ko e ʻAlo Ia ʻo e ʻOtuá. Naʻá Ne maʻu e ʻofa haohaoá, pea naʻá Ne fakahaaʻi mai e founga ke tau ʻofa aí. Naʻá Ne fakahaaʻi mai ʻi Heʻene tā sīpingá, ʻoku mahuʻinga tatau pē ʻetau ngaahi fie maʻu fakalaumālie mo fakatuʻasinó, pea mo e ngaahi fie maʻu ko ia ʻa hotau kāingá. Ki muʻa peá Ne foaki ʻEne moʻuí koeʻuhí ko kitautolú, naʻá Ne folofola:

“Ko ʻeku fekau ʻeni, Ke mou feʻofaʻaki kiate kimoutolu, ʻo hangē ko ʻeku ʻofa kiate kimoutolú.

“ ʻOku ʻikai ha tangata ʻe lahi hake ʻene ʻofa ʻi he meʻá ni, ke ne foaki ʻene moʻuí koeʻuhi ko hono kāingá” (Sione 15:12–13).

ʻI ha lea ʻa Molonai ki he ʻEikí, naʻá ne pehē ai:

“ ʻOku ou manatuʻi naʻá ke folofola kuó ke ʻofa ki māmani, ʻo aʻu ki hoʻo tuku hifo hoʻo moʻuí maʻá e māmaní. …

“Pea ko ʻeni ʻoku ou ʻiloʻi ko e ʻofa ʻa ia kuó ke maʻu ki he fānau ʻa e tangatá ko e manavaʻofá ia; ko ia, kapau ʻoku ʻikai maʻu ʻe he tangatá ʻa e manavaʻofá, ʻe ʻikai te nau faʻa maʻu ʻa e potu ʻa ia kuó ke teuteu ʻi he ngaahi nofoʻanga ʻo hoʻo Tamaí” (ʻEta 12:33–34).

Mahalo he ʻikai fie maʻu ia ke tau foaki ʻetau moʻuí ʻo hangē ko ia naʻe fai ʻe he Fakamoʻuí. Ka te tau lava ʻo maʻu ʻa e ʻofa faka-Kalaisí ʻo kapau te tau fakatefito ʻiate Ia ʻetau moʻuí pea tau muimui ki Heʻene faʻifaʻitakiʻangá mo e ngaahi akonakí. Hangē ko e Fakamoʻuí, ʻe lava foki ke tau faitāpuekina e moʻui ʻa hotau kāinga ʻi he māmaní.

  • Ko e hā hono ʻuhinga ʻoku hoko ai e ʻofa faka-Kalaisí ko e anga māʻoniʻoni maʻongoʻonga tahá ia?

ʻOku Kau ʻi he ʻOfa Faka-Kalaisí ʻa e Foaki ki he Mahakí, Faingataʻaʻiá mo e Masivá

Naʻe fai mai ʻe he Fakamoʻuí ha ngaahi akonaki lahi ʻo fakafou ʻi ha ngaahi talanoa pe tala fakatātā. ʻOku akoʻi kitautolu ʻe he talanoa fakatātā ki he Samēlia leleí, ʻoku totonu ke tau foaki kiate kinautolu ʻoku faingataʻaʻiá, ʻo tatau ai pē pe ʻoku tau kaungāmeʻa mo kinautolu pe ʻikai (vakai, Luke 10:30–37; vakai foki ki he James E. Talmage, Jesus the Christ, 3rd ed. [1916], 430–32). ʻI he talanoa fakatātā ko iá, naʻe pehē ai ʻe he Fakamoʻuí naʻe ʻi ai ha tangata naʻe fononga ki ha kolo ʻe taha. Naʻe ʻohofi ia ʻe ha kau kaihaʻa ʻi he halá. Naʻa nau kaihaʻasi hono valá mo ʻene paʻangá pea nau tā ʻo mei mate pea liʻaki ia. Naʻe haʻu ha taulaʻeiki ʻo mamata ki ai pea fakalaka pē ia. Naʻe haʻu ha taha ngāue temipale ʻo sio ki ai pea toe hoko atu pē ʻene fonongá ia ʻaʻana. Ka naʻe haʻu ʻa e Samēlia, ʻa ia naʻe fehiʻa ki ai e kau Siú, ʻo ne sio ki he tangatá pea ake hake ʻene manavaʻofa (vakai ki he fakatātā he vahé ni). Naʻe tūʻulutui hifo ʻa e Samēlia leleí ʻi hono tafaʻakí ʻo lalava hono ngaahi kafó pea fakaheka ia ʻi ha ʻasi ʻo ne ʻave ki ha fale-talifononga. Naʻá ne totongi ʻa e tangata tauhi fale-talifonongá ke ne tokangaʻi e tangatá kae ʻoua kuó ne sai.

Naʻe akonaki mai ʻa Sīsū ʻoku totonu ke tau foaki ha meʻakai kiate kinautolu ʻoku fiekaiá, ʻoange ha nofoʻanga ʻo kinautolu ʻoku hala he nofoʻaongá, pea fakakofuʻi ʻa e masivá. ʻI heʻetau ʻaʻahi ki he mahakí mo kinautolu ʻi he fale fakapōpulá, ʻoku hangē pē ʻoku tau fai ia kiate Iá. ʻOkú Ne talaʻofa mai ʻi heʻetau fai e ngaahi meʻa ko ʻení, te tau maʻu ai ʻa Hono puleʻangá. (Vakai, Mātiu 25:34–46.)

ʻOku ʻikai totonu ke tau feinga ke fakapapauʻi pe ʻoku taau koā ke fai ha tokoni ki ha taha (vakai, Mōsaia 4:16–24). Kapau kuo tau tomuʻa tokangaʻi e ngaahi fie maʻu ʻa hotau fāmili tonú, ta ʻoku totonu leva ke tau tokoni kiate kinautolu kotoa pē ʻoku fie maʻu tokoní. ʻI he foungá ni, te tau hangē ai ko ʻetau Tamai Hēvaní, ʻa ia ʻokú Ne tuku ke tō mai ʻa e ʻuhá ʻo tatau pē ki he angatonú mo e taʻe angatonú (vakai, Mātiu 5:44–45).

Naʻe fakamanatu mai ʻe Palesiteni Tōmasi S. Monisoni ʻoku ʻi ai ha niʻihi ʻoku mahulu ange ʻenau fie maʻú ʻanautolu ia ʻi he koloa fakaemāmaní pē:

“Tau fehuʻi loto hifo pē kiate kitautolu: ‘[Kuó u fai nai ha lelei ʻi he māmaní he ʻahó ni? Kuó u tokoni nai ki ha taha faingataʻaʻia]?’ [Ngaahi Himí, fika 129]. He toki founga lelei moʻoni ia ki he fiefiá! Ko ha hala ia ki he fiemālié, mo e loto nongá—ke te fakatupu ha loto houngaʻia ʻi ha taha kehe.

“Ko e moʻoni ʻoku taʻe fakangatangata hotau ngaahi faingamālie ke tau foaki ai mei heʻetau moʻuí, ka ʻoku mole ngofua foki ia. ʻOku ʻi ai ha ngaahi loto ke fakafiemālieʻi. ʻOku ʻi ai ha ngaahi lea ʻofa ke leaʻaki. ʻOku ʻi ai ha ngaahi meʻaʻofa ke foaki. ʻOku ʻi ai mo ha ngaahi ngāue ke fai. ʻOku ʻi ai mo ha ngaahi laumālie ke fakahaofi” (ʻi he Conference Report, Oct. 2001, 72; pe Ensign, Nov. 2001, 60).

  • ʻI he talanoa fakatātā ʻo e Samēlia leleí, te mou fakamatalaʻi fēfē ʻa e niʻihi ko ia ne fakalaka hake pē he tangata kafó? Te mou fakamatalaʻi fēfē ʻa e tangata Samēliá? Ko e hā ha ngaahi founga ʻe lava ke tau fakaʻaongaʻi ai e pōpoaki ʻo e talanoa fakatātaá ni ʻi heʻetau moʻuí?

ʻOku Haʻu e ʻOfa Faka-Kalaisí mei he Lotó

  • Te tau lava fēfē ʻo ʻofa ʻi he kakaí neongo ʻenau faiangahalá mo honau ngaahi vaivaí?

Kapau ʻoku tau foaki kiate kinautolu ʻoku faingataʻaʻiá, kae ʻikai ke tau ongoʻi manavaʻofa kiate kinautolu, ta ʻoku ʻikai ke tau maʻu ʻa e ʻofa faka-Kalasí (vakai, 1 Sione 3:16–17). Naʻe akoʻi mai ʻe he ʻAposetolo ko Paulá ko e taimi ʻoku tau maʻu ai e ʻofa faka-Kalaisí, ʻoku fakafonu kitautolu ʻaki ha ngaahi ongo fakafiefia ki he kakai kotoa pē. ʻOku tau faʻa kātaki mo angaʻofa. ʻOku ʻikai ke tau loto pōlepole pe laukau, siokita pe angakovi. ʻI he taimi ʻoku tau maʻu ai e ʻofa faka-Kalaisí, ʻoku ʻikai ke tau manatuʻi pe fiefia ʻi he kovi kuo fai ʻe he niʻihi kehé. ʻOku ʻikai foki ke tau fai pē ha lelei koeʻuhí he ʻe maʻu ai haʻatau meʻa. Ka ʻoku tau ʻinasi ʻi he fiefia ʻoku maʻu ʻe kinautolu ʻoku nau moʻuiʻaki ʻa e moʻoní. ʻI he taimi ʻoku tau maʻu ai e ʻofa faka-Kalaisí, ʻoku tau moʻui mateaki, ʻoku tau sio pē ki he lelei ʻa e niʻihi kehé pea ʻoku tau angaʻofa kiate kinautolu. ʻOku akoʻi mai ʻe he folofolá, “ʻoku ʻikai fakaʻaʻau ʻo ngata ʻa e ʻofá.” (Vakai, 1 Kolinitō 13:4–8.)

Ko e Fakamoʻuí ʻa hotau faʻifaʻitakiʻanga ʻo e faʻahinga ongo ʻoku totonu ke tau maʻu mo fai ki he niʻihi kehé. Naʻá Ne fehiʻa ki he angahalá, ka naʻá Ne ʻofa ʻi he kau faiangahalá neongo ʻenau ngaahi angahalá. Naʻá Ne manavaʻofa ki he fānau īkí, kau toulekeleká, masivá mo e faingataʻaʻiá. Naʻá Ne maʻu ha ʻofa lahi ko ia naʻá Ne tautapa ai ki heʻetau Tamai Hēvaní ke Ne fakamolemoleʻi e kau sōtia ne nau tuki faʻo Hono ongo nimá mo e vaʻé (vakai, Luke 23:34). Naʻá Ne akonaki mai ʻo kapau he ʻikai ke tau fakamolemoleʻi ʻa e niʻihi kehé, he ʻikai fakamolemoleʻi kitautolu ʻe heʻetau Tamai Hēvaní (vakai, Mātiu 18:33–35). Naʻá Ne pehē: “ ʻOku ou tala atu kiate kimoutolu, ʻOfa ki homou ngaahi filí, tāpuakiʻi ʻa kinautolu ʻoku kapeʻi ʻa kimoutolú, fai lelei kiate kinautolu ʻoku fehiʻa kiate kimoutolú, pea hūfia ʻa kinautolu ʻoku fai kovi mo fakatanga kiate kimoutolú. … He kapau ʻoku mou ʻofa kiate kinautolu ʻoku ʻofa kiate kimoutolú ko e hā ʻa e totongi te mou maʻú?” (Mātiu 5:44, 46). Kuo pau ke tau ako ke maʻu e ongo tatau mo ia ne maʻu ʻe Sīsū ki he niʻihi kehé.

Ko Hono Fakatupulaki e Anga Māʻoniʻoni ko e ʻOfa Faka-Kalaisí

  • Ko e hā ha founga te tau lava ʻo anga faka-Kalaisi ange ai?

Ko e founga ʻe taha ʻe lava ke tau ʻofa faka-Kalaisi aí, ko ʻetau ako ki he moʻui ʻa Sīsū Kalaisí mo tauhi ʻEne ngaahi fekaú. ʻE lava ke tau ako ki he meʻa naʻá Ne ʻi ha ngaahi tūkunga kehekehe pea tau fai leva ʻa e meʻa ko iá he taimi ʻe hoko mai ai e meʻa tatau kiate kitautolú.

Uá, ʻi he taimi ʻoku tau maʻu ai e ngaahi ongoʻi taʻeʻofá, ʻe lava ke tau lotu ke maʻu ha ʻofa faka-Kalaisi ʻoku lahi angé. Naʻe tapou mai ʻa Molomona ke tau, “Lotu ki he Tamaí ʻaki ʻa e ivi kotoa ʻo e lotó, koeʻuhi ke fakafonu ʻa kimoutolu ʻaki ʻa e ʻofá ni [manavaʻofa], ʻa ia kuó ne foaki kiate kinautolu kotoa pē ʻoku muimui moʻoni ʻi hono ʻAlo ko Sīsū Kalaisí” (Molonai 7:48).

Tolú, ʻe lava ke tau ako ke tau ʻofa ʻiate kitautolu pē, ʻa ia ʻoku ʻuhingá ke mahino kiate kitautolu hotau mahuʻinga totonu ko e fānau ʻa ʻetau Tamai Hēvaní. Naʻe akonaki mai ʻa e Fakamoʻuí kuo pau ke tau ʻofa ki he niʻihi kehé ʻo hangē ko ʻetau ʻofa kiate kitautolú (vakai, Mātiu 22:39). Ke tau ʻofa ʻiate kitautolu peé, kuo pau ke tau fakaʻapaʻapaʻi mo falala kiate kitautolu pē. ʻOku ʻuhinga ʻení, kuo pau ke tau talangofua ki he ngaahi tefitoʻi moʻoni ʻo e ongoongoleleí. Kuo pau ke tau fakatomala mei ha faʻahinga fehālaaki pē. Kuo pau ke tau fakamolemoleʻi kitautolu hili ʻetau fakatomalá. Te tau ʻofa ange ai kiate kitautolu ʻi he taimi ʻe lava ke tau ongoʻi ai e loto fakapapau mo fakanonga ko ia ʻoku ʻofa moʻoni ʻa e Fakamoʻuí ʻiate kitautolu.

Faá, ʻe lava ke tau fakaʻehiʻehi mei he fakakaukau ko ia ʻoku tau lelei ange ʻi he niʻihi kehé. ʻE lava ke tau kātakiʻi honau ngaahi vaivaí. Naʻe pehē ʻe Siosefa Sāmita, “Ko ʻetau ofi ange ko ia ki heʻetau Tamai Hēvaní, ko e lahi ange ai pē ia ʻa e lava ke tau mamata ʻi he manavaʻofa ki he ngaahi laumālie ʻoku maté; ʻoku tau ongoʻi ʻa ʻetau loto ke puke mai ʻa kinautolu ki hotau umá pea ʻoua te tau toe sio ki heʻenau ngaahi angahalá” (Ngaahi Akonaki ʻa e Kau Palesiteni ʻo e Siasí: Siosefa Sāmita [2007], 497).

ʻOku tau lau ʻi he Tohi ʻa Molomoná ʻo kau ki ha talavou ko ʻĪnosi naʻá ne fie ʻiloʻi pe kuo fakamolemoleʻi ʻene ngaahi angahalá. Naʻá ne fakahā mai:

“Naʻe holi tuʻu ʻa hoku laumālié; peá u tūʻulutui hifo ʻi he ʻao ʻo hoku Tupuʻangá, pea naʻá ku tangi kiate ia ʻi he fuʻu lotu fakamātoato mo e kole tāumaʻu koeʻuhi ko hoku laumālie ʻoʻokú; peá u tangi kiate ia ʻi hono kotoa ʻo e ʻahó; ʻio, pea ʻi he hoko mai ʻa e poʻulí naʻá ku kei hiki hake ʻa hoku leʻó ke māʻolunga ko ia naʻe aʻu hake ia ki he ngaahi langí.

“Pea naʻe ongo mai ha leʻo kiate au ʻo pehē: ʻE ʻĪnosi, kuo fakamolemoleʻi hoʻo ngaahi angahala, pea ʻe tāpuekina koe” (ʻĪnosi 1:4–5).

Naʻe folofola ʻa e ʻEikí kia ʻĪnosi kuo fakamolemoleʻi ʻene ngaahi angahalá koeʻuhí ko ʻene tui kia Kalaisí. ʻI he fanongo ʻa ʻĪnosi ki he ngaahi leá ni, naʻeʻikai ke ne toe tokanga kiate ia pē. Naʻá ne ʻiloʻi ʻoku ʻofa ʻa e ʻEikí ʻiate ia pea te Ne tāpuakiʻi ia. Naʻe kamata leva ke ne tokanga ki he lelei ʻa hono kaungāmeʻá mo e kāingá, ʻa ia ko e kau Nīfaí. Naʻá ne huaʻi atu ki he ʻOtuá ʻa hono lotó koeʻuhí ko kinautolu. Naʻe tali mai ʻe he ʻEikí mo Ne folofola ange ʻe faitāpuekina kinautolu ʻo fakatatau mo ʻenau tui faivelenga ʻo tauhi e ngaahi fekau kuó Ne tuku maí. Naʻe toe tupulaki ange e ʻofa ʻa ʻĪnosí ia hili e ngaahi leá ni, pea naʻá ne fefaʻuhi lahi ʻi heʻene lotua e kau Leimaná ʻa ia ko e fili ʻo e kau Nīfaí. Naʻe foaki ange ʻe he ʻEikí ʻa e ngaahi meʻa naʻá ne fakaʻamu ki aí, pea naʻá ne fakaʻaongaʻi e toenga ʻo ʻene moʻuí ʻi he feinga ke fakahaofi e ngaahi laumālie ʻo e kau Nīfaí mo e kau Leimaná. (Vakai, ʻĪnosi 1:6–26.)

Naʻe fakafetaʻi lahi ʻa ʻĪnosi koeʻuhí ko e ʻofa mo e fakamolemole ʻa e ʻEikí ko ia naʻá ne loto fiemālie ai ke fakamoleki e toenga ʻo ʻene moʻuí ʻi he tokoni ki he niʻihi kehé ke nau maʻu e meʻaʻofa tatau pē. Naʻe ʻofa faka-Kalaisi moʻoni ʻa ʻĪnosi. ʻE lava ke tau pehē pē mo kitautolu. Ko hono moʻoní, kuo pau ke tau fai ia ka tau maʻu ʻa e potu kuo teuteu maʻatautolu ʻi he puleʻanga ʻo ʻetau Tamaí.

Ngaahi Potu Folofola Kehé