2020
Ko e Puipuituʻa Moʻoni ʻo e Laʻitā Haohaoa ʻi he Ngaahi Fakamatala Fakafoʻituituí
Tīsema 2020


Kakai Lalahi Kei Talavoú

Ko e Puipuituʻa Moʻoni ʻo e Laʻitā Haohaoa ʻi he Ngaahi Fakamatala Fakafoʻituituí

Ko e taʻu 25 ʻeni ʻo Papulā Lotilīkesi pea naʻe faʻeleʻi ia ʻi Anzoátegui, Venesuela, ʻa ia ko e feituʻu ia ne fetaulaki ai mo hono husepānití. ʻOkú na lolotonga nofo ʻi Lima, Pelū he taimí ni. ʻOku ngāue mateaki ʻa Papulā ke faʻu e fakamatala langaki moʻui ʻi heʻenau ngaahi netiueka fakasōsialé.

ʻI he taimi ʻoku tau fakafehoanaki ai kitautolu ʻi he mītia fakasōsialé, ʻoku ʻikai mahino kakato kiate kitautolu ʻa e tūkunga.

ʻĪmisi
family getting ready for church

Tā ne ʻomi ʻe he tokotaha faʻu talanoá

Ne fehuʻi ʻe ha taha ʻo ʻeku kau muimui ʻi he Instagram, ʻi ha laʻitā ʻi heʻeku pēsí ʻo pehē, “ʻOku anga fēfē hoʻo ʻasi fakaʻofoʻofa mo fiefia ka ʻoku ʻi ai hoʻo fānau ʻe toko ua, ka ʻoku mālō pē ʻeku lavaʻi e toko tahá?” Naʻá ku kata he foʻi fehuʻí mo fie tali atu ʻaki ha laʻitā ʻo hoku fōtunga ʻi he taimi ko iá.

Ne u tali ange, “ʻOku ou faʻa pehē ʻe au ʻoku fakalālāfuaʻa ʻeku fakafōtungá ʻo fakatatau ki he ngaahi faʻē kehé. Ko e ola ia ʻo e mītia fakasōsialé—ʻoku tau faʻa fakafehoanaki kitautolu ki ha taha kehe, lolotonga iá ʻoku fakafehoanaki ʻe he tokotaha ia ko iá ʻa hono tuʻungá ki ha tokotaha ʻe taha. Ka ko hono moʻoní, ʻoku ʻikai ke fakaʻofoʻofa mo fiefia hoku fōtungá he taimí ni, pea he ʻikai ke u teitei upload ʻe au ha laʻitā ʻo hoku fōtunga he taimi ní. ʻOku ou faʻa toki teuteu pē mo ʻasi ‘talavou’ he Falaité mo e Sāpaté.”

Kuo ʻosi atu ʻeni ha ngaahi taʻu lahi ʻo ʻeku vahevahe ʻemau moʻuí ʻi he mītia fakasōsialé. Ko e lahi tahá, ʻoku ou feinga ke fakahaaʻi e “moʻui totonu” ʻa e kāingalotu ʻo e Siasi ʻo Sīsū Kalaisí. Pea ʻi heʻeku fai iá, kuo ʻi ai ha ngaahi meʻa naʻá ne ueʻi au ke fakakaukau fekauʻaki mo e ngaahi ʻulungaanga mo e ngaahi fakatuʻutāmaki ʻo e mītia fakasōsialé.

ʻOku ʻIkai ke Fakaʻaliʻali ʻe he Mītia Fakasōsialé ʻa e Meʻa Kotoa Pē

ʻOku ʻikai ko e fuofua taimi ʻeni ke ʻeke mai ai ʻe ha taha ha fehuʻi peheni. Ko e meʻá he ʻoku fakahaaʻi mai ʻe he mītia fakasōsialé ha kiʻi konga siʻi pē ʻo e moʻui ʻa e kakaí. ʻOku faingataʻa kiate au ke fakaʻaliʻali e meʻa kotoa pē ʻi he taimi ʻoku ou feinga ai ke fakaʻasi e ʻata totonú. Pea ʻoku totonu ke ʻoua naʻa tau fakafehoanaki kitautolu pe fakatefito hotau mahuʻingá ki ha foʻi laʻitā fakaʻofoʻofa pē ʻe taha. ʻE lava ke toe faingataʻa ange kiate kitautolu ke ʻiloʻi hotau mālohinga faka-ʻOtuá ʻi hono fai e fakafehoanakí, tautautefito ʻi he mītia fakasōsialé.

ʻI heʻetau hoko ko e Kāingalotu ʻo e Siasí, ʻoku tau fai e lelei taha ʻe ala lavá ke tau hangē ko Sīsū Kalaisí. Ka ko hono moʻoní, ʻoku ʻikai hatau taha ʻe haohaoa. Pea ʻoku totonu ke tau feinga ke ʻoua naʻa fakamaau hala, ʻo ʻikai ngata pē ʻiate kitautolu, ka ki he niʻihi kehé foki, ʻi he mītia fakasōsialé. ʻOku fie maʻu ke tau manatuʻi, neongo ʻetau pehē ʻoku haohaoa ha moʻui ʻa ha taha, ka ʻoku ʻikai ke tau ʻiloʻi ʻe kitautolu ʻa e ngaahi faingataʻa fakafoʻituitui ʻoku nau fehangahangai mo iá. ʻOku ʻikai ke tau ʻiloʻi moʻoni ʻe kitautolu ʻa e meʻa ʻoku hoko ʻi he moʻui ʻa e kakaí ʻo ope atu ʻi he meʻa ʻoku nau fili ke vahevahe ʻi ha ngaahi fakamatala kuo ʻosi sivisiviʻí.

Ko e Moʻoniʻi Meʻa ʻo ha Tā Fakafāmili

ʻOku faʻa lahi e ngaahi meʻa kehekehe ʻoku hoko ʻi he puipuituʻa ʻo e tā fakafāmili kotoa pē ʻoku tau mamata ki ai ʻi he mītia fakasōsialé. ʻE ʻi ai ha kakai ʻe niʻihi te nau sio ki he ʻū tā ko iá pea fehuʻi kiate kinautolu, “Ko e hā ʻoku ʻikai ke faʻa fakaʻofoʻofa pehē ai homau tā fakafāmilí?” Ka ʻoku ʻikai ke tau ʻiloʻi atu e meʻa ne nau foua mai ke maʻu ai e ʻū tā “haohaoa” ko iá.

Hangē ko ʻení, naʻe tuʻo taha ʻemau feinga ke ʻai ha tā fakafāmili ʻi he tuku ʻa e lotú. ʻE lava ke faingataʻa ʻeni ʻi he maʻu ha fānau ʻe toko uá, ka naʻá ku fuʻu fakaʻamu ke faitaaʻi e ngaahi momeniti ko ʻení pea toki manatu ki ai ʻamui ki he lalahi ʻeku fānaú.

Lolotonga ʻema feingaʻi e fānaú ke na tangutu maʻu ki he taá, naʻe pau ke u kiʻi nofo hifo ʻo talanoa ki hoku foha taʻu ua ko ʻAlaviní, ʻa ia ne lolotonga tangi he naʻá ne fie maʻu ke u fua ia. Naʻá ku punou hifo ʻo holoholoʻi hono loʻimatá pea fakakolekole ke tuʻu ki ʻolunga kae ʻasi lelei homau ngaahi teungá (ʻa ia naʻá ku ʻosi fakahoa lelei ʻi he pongipongi ko iá). Ne kole foki ʻe hoku ʻofefine taʻu tolu ko ʻEvalilí, ki hoku husepānití ke fua mo ia he naʻe ʻikai ke fie tuʻu ia ʻi lalo. Naʻe ʻikai ke na loto ke fai ha faitā.

Naʻe ʻikai ke ola lelei e faitaá—ko ia ne ma loto-foʻi leva. Ka ʻi heʻeku foki ki ʻapí, ne u maʻu ha meʻa ne lelei ange. Ne faitaaʻi ʻe hoku tuongaʻané (tokotaha faitaá) ʻa e taimi ne hoko ai e ngaahi palopalemá. Naʻe hā ʻi he taá ʻa ʻeku fakafiemālieʻi mo hoku husepānití ʻema fānaú. Naʻe ʻikai ke fuʻu ʻasi homau ngaahi teungá, ka ko ha momeniti feʻofoʻofani—mo moʻoni—ia. Ne u saiʻia ʻaupito ai.

ʻI he taimi ne u vahevahe ai ʻa e taá ʻi he mītia fakasōsialé, naʻa ku tohi ai “Ko e Moʻoniʻi Meʻa ʻo ha Tā Fakafāmili.” Naʻe ʻikai ke u teitei fakakaukau ʻe tokolahi e kakai te nau fakafehokotaki ki ai, ka naʻá ku fakatokangaʻi ai, ʻoku ʻikai fie maʻu ke ʻasi haohaoa e meʻa kotoa pē. ʻOku sai pē ke fai ʻo fakatatau mo e meʻa ʻoku faingofuá kae ʻai ke moʻoni. Ka naʻe akoʻi mai foki ha lēsoni ʻoku toe lahi angé—ʻi he taimi ʻoku tau tui ai ʻoku haohaoa ha taha, ʻoku teʻeki ke tau mamata ki hono kotoa ʻo e ngaahi fakaikiikí.

ʻOua Naʻa Tuku Ke ʻUfiʻufi ʻe he Mitia Fakasōsialé ho Tuʻunga Totonú

Ko e ngaahi netiueka mītia fakasōsialé, ko ha meʻangāue mālohi ia ʻe lava ke tau fakaʻaongaʻi ki ha ngaahi lelei lahi. Ka ʻoku fie maʻu ke tau tokanga ke ʻoua naʻa tau loto-foʻi pe fakafehoanaki kitautolu ki he meʻa ʻoku tau sio ki ai ʻi he mītia fakasōsialé. Hangē ko e lea ʻa ʻEletā Gary E. Stevenson ʻo e Kōlomu ʻo e Toko Hongofulu Mā Uá, “Ofa pē te tau lava ʻo ako ke tau moʻoni ange, maʻu ha ngaahi tūkuhua, pea siʻi ange e loto-foʻí ʻi heʻetau fehangahangai mo e ngaahi ʻīmisi te nau fakahaaʻi e moʻui haohaoá pea faʻa iku ki he moʻui fakavahavahaʻa ʻoku holoki moʻuí.”1

ʻOku ou ʻiloʻi ko e taimi te tau manatuʻi ai hotau natula fakalangí ko e fānau ʻa e ʻOtuá, he ʻikai ke tuku ha faingamālie ki ha ngaahi fakafehoanaki fakamamahi pe loto-fakamaau fakafoʻituitui. Pea kapau ʻe taʻofi ʻetau fanongo ki he ngaahi fakafehoanaki ʻoku feinga ke fakataʻeʻaongaʻi hotau ivi malavá, ʻe lava ke tau moʻui ʻi ha ngaahi moʻui ʻoku fakafiefia angé ʻo ʻikai ha hohaʻa ki he ngaahi fakamatala ʻoku ʻasi ngali haohaoa maí.

Maʻuʻanga Fakamatalá

  1. Gary E. Stevenson, “Mate Fakalaumālié,” Liahona, Nōv. 2017. 46.